Onko vihapuhe erilaista eri maissa?

Vihapuhe ei ole uusi ilmiö, mutta erittäin ajankohtainen. Internetin ja sosiaalisten medioiden kehitys tarjoaa vihapuheelle uusia alustoja. Vihapuheen tutkiminen on tärkeää, sillä sotia ja kansanmurhia on aloitettu vihapuheesta. Vihapuheen tutkiminen voi auttaa löytämään sen syitä ja mahdollisia ratkaisuja sen estämiseksi.

Aineistona Turun puukotustapauksen online-kommentit

Pro gradu -tutkielmassani vertasin suomalaisten ja saksalaisten sanomalehtien online-kommentteja, joissa lukijat ottivat kantaa uutiseen Turun puukotustapauksesta (18.8.2017). Kuvasin online-kommenteissa esiintyvän vihapuheen retorisia ominaisuuksia ja kysyin, eroavatko suomen- ja saksankieliset vihakommentit toisistaan.

Mitä vihapuhe on?

Kaikki vihaiset tai aggressiiviset ilmaukset eivät ole vihapuhetta. Vihapuheen määritteleminen on vaikeaa, koska ilmiötä voidaan lähestyä eri näkökulmista eikä termiä ole määritelty laissa. Rikoslaissa kuvataan yleensä vain tekoja, jotka tehdessään voi syyllistyä sananvapausrikokseen ja joista osa täyttää viharikoksen piirteet. Vihapuhe piiloutuu usein ilmauksiin, jotka kuulostavat järkeviltä. Yksi termin määritelmä on, että vihapuhetta ovat henkilöitä tai väestö- tai muita ryhmiä kohtaan esitetyt loukkaavat ja väheksyvät kielelliset ilmaukset.

Kun puhutaan vihapuheesta, on vaikea ohittaa sananvapaus. Sananvapausargumenttia käyttävät säännöllisesti ihmiset, jotka levittävät vihapuhetta netissä. Sananvapaus kuuluu sekä Saksan että Suomen, mutta myös muiden länsimaiden perustuslakiin. Sillä on kuitenkin rajoituksensa, nimittäin silloin, kun on kyse ilmaisuista, jotka loukkaavat muita lakeja.

Saksan- ja suomenkielisen vihapuheen yhtäläisyyksiä ja eroja

Aineiston analyysista kävi ilmi, että moderointistrategioista huolimatta online-kommenteista löytyy vihapuhetta. Saksan- ja suomenkielisten vihakommenttien piirteet ovat yhteisiä, eivätkä retorisilta keinoiltaan eroa merkittävästi toisistaan. Sekä saksan- että suomenkielisissä kommenteissa esiintyi yleistyksiä, liioittelua, kaksinaismoralismia, me–he-osapuolten kärjistämistä sekä todellisuuden ja faktojen vääristelyä.

Analyysi paljasti myös kiinnostavia eroja. Saksalaiset kommentit olivat keskimäärin pidempiä ja yksityiskohtaisempia kuin suomalaiset. Niiden joukosta löytyi paljon kommentteja, jotka käsittelevät islamia uskontona, samoin kuin uskontojen historiaa Euroopassa sekä islamin ja muiden uskontojen vertailua. Nämä aiheet olivat lähes olemattomia suomalaisissa puukotusuutisen kommenteissa. Suomalaisista kommenteista löytyi puolestaan monia kommentteja, jotka liittyivät patriotismiin, oman kansan turvallisuuteen ja oman kansan arvostukseen. Tällaisia aiheita ei esiintynyt saksalaisissa kommenteissa.

Katja Plath: Hassrede in Online-Leserkommentaren in Deutschland und Finnland, saksan kielen pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto, 2019. https://www.utupub.fi/handle/10024/146881

Katja Plath on saksan kielen maisterivaiheen opiskelija, joka on kotoisin Saksasta ja kiinnostunut Suomen ja Saksan yhtäläisyyksistä ja eroista.