Pääkirjoitus: Hiiskutun teemakokonaisuudet käynnistyvät kielen oppimisen teemalla

Hiiskuttua-lehti uudistuu ja elävöittää uudelleen teemakokonaisuudet. Ensimmäisen teeman aihepiiriksi valikoitui Kielen oppiminen ja opettaminen. Samalla päätimme laajentaa tarjolla olevaa kielivalikoimaa kattamaan ruotsin ja englannin kielen. Kirjoituskutsun aikaansaama innostus yllätti toimituksen täysin, teemaan saapui yli nelinkertaisesti odottamamme artikkelimäärä. Aiheita oli tarjolla niin runsaasti, että olikin tarpeen erottaa oppimisen ja opettamisen teemat kahdeksi kokonaisuudeksi, vaikka aiheet linkittyvät välillä tiiviisti yhteen. Ensimmäisenä on vuorossa kuusi kielen oppimiseen liittyvää artikkelia.

Kielten opiskelu on ollut laajasti esillä mediassa viime aikoina. Etenkin huomiota ovat saaneet ylioppilaskirjoitukset, joissa kirjoitetaan yhä harvemmin vapaaehtoisia vieraita kieliä. Keskustelu on alkanut jo muutamia vuosia sitten ja esimerkiksi Helsingin Sanomissa kirjoitetaan otsikolla “Kielet jäivät jalkoihin”, kuinka nykyään “englanti jyrää kouluissa, ja esimerkiksi saksan ja ranskan opiskelu on romahtanut” (Jaakko Lyytinen hs.fi/sunnuntai).

Myös kielten opiskelu on saanut osansa koskien teköälyhypeä (Eeva Pekanheimo humak.fi/blogit) ja on keskusteltu, vaikuttaako tämä nuorten motivaatioon oppia uusia kieliä, jos valmiit käännöstyökalut ovat yhä laadukkaampia. Tutkittu tieto kielen oppimisesta eri näkökulmista ja keskustelu on siis enemmän kuin ajankohtaista. 

Arjen kokemuksen kautta kaikilla meistä on myös kokemusta kielen oppimisesta. Ensikielen oppiminen on luonteeltaan erilaista kuin myöhempien kielitaitojen kartuttaminen. Osalle tuntuu luontaisesti helpolta omaksua uusia kieliä ja he saattavat kertoa, että niin sanottua kielipäätä löytyy. Osa taas tuskailee uusien kielten oppimisen vaikeutta ja kaipaa siihen paljon tukea ja ohjausta. Kuuluupa sitten kumpaan joukkoon tahansa, Hiiskuttua tarjoaa laajan lukemiston aiheesta.

Teemanumerosta voi lukea muun muassa kielten rakenteellisista ja sanastollisista samankaltaisuuksista, jotka ainakin joillain tuntuvat helpottavan uuden omaksumista. Artikkeleissa on myös uusimman teknologian käytön kuvausta ja kieli ja käännöstieteiden laitoksen tutkimuskuulumisia. Teeman laaja kattaus tarjoaa varmasti jokaiselle aiheeseen vasta tutustuvalle ja myös asiantuntijalle uutta näkökulmaa. Artikkeleita on myös kirjoitettu kaikilla Hiiskutussa nyt tarjolla olevilla kielivaihtoehdoilla niin nuorempien tutkijoiden kuin professoreidenkin kynästä.

Hanna-Mari Kupari, päätoimittaja