Paikan ajallinen kerroksellisuus – nomadeja ja talonpoikia

Hannaleena Hieta
Árpádin muistomerkki 1890-luvulta (Ede Kallós 1896). Kuva: Hanneleena Hieta 2016.

Kaakkois-Unkarissa keskellä pustaa seisovat Szerin luostarinrauniot. Monet unkarilaiset ajattelevat paikan liittyvän madjaarien maahantuloon 890-luvun lopulla. 1200-lukulaisessa kronikassa mainitaan, että heimopäälliköt kokoontuivat siellä jakamaan Unkarin alueet keskenään maahantulon jälkeen. Kronikka palveli silloisten valtaa pitävien sukujen etuja, eikä todennäköisesti kuvaa todellisia tapahtumia.

Kansallisromantiikkaa ja sosialismia

Kronikan unkarinnos 1800-luvulla herätti laajaa kiinnostusta. Kun Franz Josef ja Elisabet kruunattiin Budapestissa 1867, kruunajaiskumpuun oli tuotu multaa Szeristä.

Nomadiaikojen hevostaitonäytöksessä esitetään pelejä ja sotataitoja. Kuva: Hanneleena Hieta 2016.

Unkarin tuhatvuotisjuhlallisuuksien (1896) ohjelmanumerona luostarinraunioiden ympäröimään puistoon pystytettiin heimopäällikkö Árpádin muistomerkki. Tästä alkoivat vuotuiset tapaamiset, jotka jatkuivat aina sosialismiin saakka. 1930-luvulla perustettiin Kansallinen Árpád-puisto. Vuonna 1945 uusi symbolinen tapahtuma sai tästä näyttämön: tehtiin toinen maanjako. Suurtilojen maat jaettiin maattomille. Rákosin diktatuurin aikana puistoon liitetty kansallismielinen aate oli kielletty. Vuonna 1957 vuotuisjuhlat aloitettiin jälleen nimellä talonpoikais-työläistapaamiset. Väkeä tapahtumiin osallistui tuhansittain. Niissä oli aina mukana myös tärkeitä poliitikkoja.

Kronikoitsija Anonymuksen patsas (Mihály Mészáros 2001). Kuva: Hanneleena Hieta 2006.

Vuonna 1970 sosiologi Ferenc Erdei ehdotti, että puistoa kehittämään perustettaisiin muistokomitea. Szerin luostarinraunioiden ja Árpádin muistomerkin tuli toimia valtion perustamisen muistopaikkana ja maahantulon aikaa ja varhaista keskiaikaa tulisi tutkia arkeologisilla kaivauksilla. Suunnitelmiin lisättiin taiteilija Árpád Fesztyn tuhatvuotisjuhlallisuuksiin maalaaman sykloramamaalauksen restaurointi ja näytteillepano. Sen aihe on unkarilaisten maahantulo.

Elämyksellisyys nousussa

Paikalle nousi suuri näyttelyrakennus ja ulkomuseo. 1990-luvulla alueelle kertyi myös muita rakennuksia ja muistomerkkejä. Nykyään suuremmalle sijalle ovat nousseet hevostaitonäytökset ja jurtat, joissa elävöittäjät esittävät maahantulon ajan kulttuuria. Puistossa on uusi vierailijakeskus, jossa esitellään Unkarin historiaa 3D-teknologialla.

Tutkimushanke Nomadeja ja talonpoikia

Tutkin tämän kulttuuriperintökohteen, Ópusztaszerin kansallis-historiallisen muistomerkkipuiston, toimintastrategioita Koneen Säätiön rahoittamassa

Sosialismin aikana puistossa juhlittiin kansallismielisten aiheiden sijaan ”uuden leivän päivänä” (Valéria Tóth 1982). Kuva: Hanneleena Hieta 2006.

hankkeessa Nomadeja ja talonpoikia (2017–2019). Toinen tutkimuskohde liittyy puiston käyttäjäkuntaan: mikä on symboliikan käyttövoima, mitä puistosta haetaan 2010-luvulla? Kansatieteilijä László Mód Szegedin yliopistosta tutkii puistoa rituaalisena tilana eri aikoina. Hän problematisoi eri muistomerkkien pystytysmotivaatioita ja niiden siirtelyä alueen sisällä. Hankkeessa on mukana myös opiskelijoita Szegedin yliopistosta. Hankkeen päättää monitieteinen seminaari unkarilaisuuden symbolisesta esittämisestä ennen ja nyt.

FT Hanneleena Hieta on kansatieteen ma. yliopistonlehtori.