Pallo(meri) hallussa – kesäharjoittelu kulttuurien tutkimuksen oppiaineryhmässä

Kansanperinteessä on tarkasteltu enteitä erilaisissa elämän ja vuodenkierron käännekohdissa. Esimerkiksi tietyn eläimen näkemisen pääsiäisaamuna on ajateltu kertovan, millainen tuleva vuosi on.

Kenties tällainen enteiden lukeminen pätee myös kesäharjoittelussa?

Kauas pallot karkaavat?

Aloitin ensimmäisen harjoittelupäiväni auttamalla historioitsijoiden altaasta karanneiden pallomeripallojen keräämisessä Aikalassa ennen folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen yhteistä kokousta. Tätä voikin pitää siinä mielessä osuvana enteenä, että harjoitteluni päätyi olemaan erilaisten projektipallojen keräilyä ja pallottelua, kun jaoin aikani kolmelle oppiaineelle.

Harjoitteluun hakeutumista pohtivia opiskelijoita ehkä mietityttää, millaista on olla useamman oppiaineen yhteinen harjoittelija. Vastaus on: erittäin monipuolista, välillä kiireistä, mutta kaiken kaikkiaan hyvin antoisaa. Työaikateknisesti olin kolmesta kuukaudesta yhden kuukauden aina kokonaan tietyn oppiaineen tehtävissä, mutta käytännössä tein töitä kaikille kolmelle lomittaen tehtäviä tarpeen mukaan.

Ajan jakaminen tällaisessa työssä vaatiikin kykyä priorisointiin ja toisinaan useamman tehtävän samanaikaiseen hoitamiseen. Itselleen kannattaa laatia selkeä aikataulu ja lista työtehtävistä sekä päivittää näitä sen mukaan, kun tilanteet muuttuvat.

Jotain uutta, jotain vanhaa…

Harjoittelussa omien taitojen soveltaminen yhdistyy uusien oppimiseen. Mitä monipuolisemmat tiedot, taidot ja ongelmanratkaisukyvyt opiskelijalla on jo ennestään, sitä monipuolisempia tehtäviä pystyy käytännössä tekemään. Itse pääsin soveltamaan harrastuneisuuttani muun muassa taittamisessa ja grafiikan tuottamisessa. Aivan uutena asiana taas pääsin tutustumaan erilaisten monimuotoisten aineistojen valmisteluun ja luettelointiin arkistointia varten.

Harjoittelu yliopistolla on itsenäistä ja vastuullista työtä, ja jos harjoittelussa osoittaa pystyvänsä kantamaan vastuuta, sitä myös saa. Olenkin kiitollinen henkilökunnalle luottamuksesta – sain työskennellä itsenäisesti, mutta sain myös aina tarvittaessa apua ja ohjeita sähköpostitse tai kasvokkain. Lisäksi kaikki käytävä- ja kahvihuonekeskustelut ovat olleet mittaamattoman arvokkaita, koska myös niiden myötä on päässyt paremmin sisälle akateemiseen yhteisöön.

Suosittelenkin yliopistolle harjoitteluun hakemista opiskelijoille, jotka ovat aktiivisia, joilla on rohkeutta toimia itsenäisesti ja jotka ovat kiinnostuneet akateemisesta urasta.

Pauliina Niemi on uskontotieteen maisterivaiheen opiskelija.