Pohjolan päivää juhlittiin Turun yliopistossa monikielisesti
Pohjoismaisten kielten hallinnoima kehittämishanke Åbo i Norden juhlisti Pohjolan päivää järjestämällä tilaisuuden Nordens dag vid Åbo universitet. Ohjelma koostettiin pohjoismaista rinnakkaiskielisyyttä kunnioittaen: päivän aikana kuultiin esityksiä useilla pohjoismaisilla kielillä.
Pohjolan päivää vietetään Suomessa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti
Pohjolan päivää vietetään kaikissa Pohjoismaissa 23.3.1962 allekirjoitetun pohjoismaisen yhteistyön perussopimuksen kunniaksi. Kaikki Pohjoismaat järjestävät valtakunnallista ohjelmaa ajankohtaisiin aiheisiin liittyen. Suomessa järjestetyn juhlaseminaarin aiheena oli tänä vuonna varautuminen ja kriisinkestävyys Pohjoismaissa. Myös Turun yliopiston pohjoismaisten kielten oppiaine juhlistaa perinteisesti Pohjolan päivää. Tänä vuonna tilaisuuden järjesti oppiaineen hallinnoima ja Svenska kulturfondenin rahoittama kehittämishanke Åbo i Norden. Tilaisuus houkutteli osallistujia niin Turun yliopistosta, Åbo Akademista kuin yliopistojen ulkopuoleltakin.
Turun yliopistossa järjestetty Pohjolan päivä oli konkreettinen esimerkki pohjoismaisesta rinnakkaiskielisyydestä. Päivän aikana kuultiin niin ruotsia, norjaa ja tanskaa kuin suomalaisille ehkä hieman vieraampaa islantiakin. Pohjoismaisessa kielipoliittisessa julistuksessa korostetaan pohjoismaista kieliyhteyttä merkittävänä yhteispohjoismaisen identiteetin rakentumisen osana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pohjoismaisten kielten näkyvyyttä ja kielten rinnakkaista käyttöä. Koska pohjoismaiset kielet ovat lähellä toisiaan, toisten pohjoismaisten kielten ymmärtäminen on suhteellisen helppoa.
Päivän aloitti Islannin Suomen suurlähettiläs Harald Aspelund katsauksella Islannin historiaan. Sen jälkeen yleisö pääsi tutustumaan islannin kieleen Áslaug Hersteinsdóttir-Höltän johdolla. Kääntäjä ja kieli-inspiraattori Niklas Ollilla perehdytti yleisön norjalaiseen populäärimusiikkiin. Terveiset tanskasta toi Artturi Antola. Hän työskentelee harjoittelijana Kööpenhaminassa Norden-yhdistysten liitossa ja kuvasi esityksessään järjestötyön monikielistä arkea. Päivän päätti Katharina Pohlin ja Hanna Acken Studia Generalia -luento saksalaisten käsityksistä pohjoismaista. Musiikista vastasi Turun yliopiston kuoron kvartetti. Kuoro esitti pohjoismaista musiikkia ja ilahdutti lisäksi yleisöä tanskankielisellä tervehdyksellään.
Pohjoismaisten kielten opiskelijat Iida Pessi, Emmi-Sofia Vasama, Otava Niemelä, Aada Ala-Tala ja luokanopettajaopiskelija Maija Kesäniemi pitivät Turun yliopistossa järjestettyä Pohjolan päivää antoisana. Emmi-Sofia Vasaman mukaan ohjelma oli monipuolinen ja tarjosi uusia näkökulmia myös pohjoismaisten kielten opiskelijoille. Päivän aikana kuultiin esityksiä useilla pohjoismaisilla kielillä, mikä sai opiskelijoilta kiitosta. Maija Kesäniemi korosti erityisesti islannin kielen näkyvyyttä:
”Det var roligt att höra isländska. Först tänkte jag att jag inte förstår någonting, men det var ju väldigt intressant. Att man inte förstår språket helt betyder att man kan ha ett annat perspektiv till språkinlärningen.”
On myös tärkeää, että myös islanti kuuluu ja näkyy pohjoismaisissa yhtyeyksissä, vaikka islannin kieli on muita pohjoismaisia kieliä taitaville vaikeampaa ymmärtää. Siitä syystä islannin suurlähettilään Harald Aspelundin islanninkielinen esitys tulkattiin ruotsiksi.
Pohjoismainen osaaminen on tärkeä osa opettajan ja kieliasiantuntijan ammattitaitoa
Ruotsin kielen opettajaksi tähtäävä Iida Pessi pitää pohjoismaiden tuntemusta merkittävänä osana ruotsin kielen opettajan osaamista:
”Jag har bott i Sverige. Man vet kanske inte hur lätt det är att bo i ett annat nordiskt land. Att läraren ger konkreta exempel på det här, till exempel på Nordjobb, är väldigt viktigt och kan motivera eleverna till att lära sig svenska.”
Iida Pessin mielestä pohjoismainen näkökulma asettaa ruotsin kielen opiskelun laajempaan yhteyteen ja tuo pohjoismaisen yhteisön ja yhteistyön näkyväksi osaksi opiskelijoiden arkea. Tämä voi puolestaan motivoida opiskelijoita opiskelemaan ruotsia. Emmi-Sofia Vasama puolestaan korostaa, että myös pienet asiat ovat tärkeitä. Hän muistaa edelleen oman kouluaikansa pohjoismaiset kokemukset: ”När jag var på lågstadiet fick vi godis från andra nordiska länder. Det gör det roligare.”
Pohjoismaiden kulttuurin ja yhteiskuntien tuntemus on olennainen osa myös kieliasiantuntijan työtä. Otava Niemi pohtii pohjoismaisen osaamisen merkitystä kääntäjän työssä: ruotsin kielen taito mahdollistaa kääntämisen myös esimerkiksi norjasta ja tanskasta.
Sujuvaa pohjoismaista monikielisyyttä
Päivän aikana saimme kuulla esimerkkejä pohjoismaisten kielten rinnakkaisesta käytöstä. Esimerkiksi islanninkielinen puhuja käytti ruotsinkielisessä puheessaan ruotsia, tanskaa ja islantia. Aada Ala-Tala, joka on työskennellyt Norjassa ja opiskelee nyt pohjoismaisia kieliä, koki kielten rinnakkaisen käytön vapauttavana:
”Det är väldigt tröstande för mig att också andra blandar de här nordiska språken. Jag har lärt mig norska innan jag har lärt mig tala svenska. Så jag blandar nog en hel del fortfarande. Det är skönt att också andra gör det.”
Kielten rinnakkaisuus kuului myös kahvitauolla. Osallistujat keskustelivat vilkkaasti toistensa kanssa osaamillaan pohjoismaisilla kielillä ja liikkuivat sujuvasti näiden kielten välillä. Esimerkiksi ruotsin ja tanskan puhujien keskustelu eteni sujuvasti kahdella kielellä, ja keskustelun aikana saatettiin sopeuttaa omaa kielenkäyttöä keskustelukumppanin kielen mukaiseksi.
Suomessa opiskellaan ruotsia kaikilla kouluasteilla. Voidaankin siis sanoa, että suomalaisilla on hyvät lähtökohdat osallistua pohjoismaiseen yhteistyöhön myös yhdellä tai useammalla pohjoismaisella kielellä. Ruotsin kieli on merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa, mutta ruotsin kielen taito on myös avain muiden pohjoismaisten kielten ymmärtämiseen. Haluammekin kannustaa kaikkia rentoon pohjoismaiseen yhteistyöhön usealla kielellä!
Camilla Wide on Åbo i Norden -hankkeen johtaja ja pohjoismaisten kielten professori Turun yliopistossa. Anne-Maria Kuosa on hankkeen erikoistutkija ja ruotsin kielen lehtori kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa Turun yliopistossa. Henrik Hurme on hankkeen projektitutkija ja työskentelee opintosuunnittelijana Åbo Akademissa.
Lisätietoa:
Om oss | Åbo i Norden – Turku Network for Nordic Studies (Turku Nordic)
Pohjolan päivä – juhlimme koko Pohjolassa ja Baltiassa | Pohjoismainen yhteistyö
Deklaration om nordisk sprogpolitik