“Raha on juutalaisen jumala”

Kansainvälisen antisemitismin vastaisen järjestön Anti-Defamation Leaguen (ADL) keväällä 2015 julkistaman, 102 maassa toteutetun haastattelututkimuksen mukaan 35 prosenttia haastatelluista 53 100 aikuisesta oli sitä mieltä, että juutalaisilla on liian paljon valtaa talouselämässä. Kansainvälisten finanssimarkkinoiden osalta juutalaisten valtaa piti liian suurena 34 prosenttia.

Raha on antisemitismin peruskalustoa

Juutalaisten yhteys rahaan ja rahamaailmaan on perua vasta keskiajalta, juutalaisten ammattirakenteen vinouduttua olosuhteiden pakosta rahanlainaukseen. Tästä lähtien se on myös kuulunut antisemitismin peruskalustoon: juutalainen rahamies on selitetty yhteiskunnan valtaväestöstä ravintonsa riistäväksi verenimijäksi.

Hovijuutalaiset

Juutalaiset rahatalouteen keskiajalla liittänyt kytkös vahvistui uudella ajalla ns. hovijuutalaisten toiminnalla. Hovijuutalaiset olivat joukko hallitsijoiden hoveissa tai niiden liepeillä vaikuttaneita juutalaisia, joilla oli laajat taloudelliset suhteet hyödynnettävänään. Antisemitismin historian kuuluisin hovijuutalainen on eittämättä Württenbergin valtiovarainministerinä toiminut Joseph Süss-Oppenheimer (1692–1738), Veit Harlanin kuulun antisemiittisen propagandaelokuvan Jud Süss (1940) nimihenkilö. Antisemiittisessä kirjallisuudessa esiintyneen stereotypian mukaan hovijuutalainen oli monarkkiaan hyödyntänyt talouselämän velho, joka kaivoi samalla viekkaasti maata yhteiskunnan alta omaksi ja oman väkensä eduksi.

Koronkiskurit ja omahyväiset saiturit

Uudella ajalla vakiintuneen stereotypian mukaan juutalainen oli tunnoton koronkiskuri, petollinen rahanvaihtaja ja tämän ohella myös omahyväinen saituri. Juutalainen oli häikäilemätön liikemies, kapitalismin airut. Varmasti vaikuttavimmin tämä hahmo on kristallisoitunut maailmankirjallisuuden tunnetuimmassa juutalaishahmossa, William Shakespearen Venetsian kauppiaan Shylockissa. Kristityltä kauppiaalta velkansa pantiksi naulan kauppiaan omaa lihaa vaatinut ahne Shylock antoi uuden ajan tunnottomalle juutalaiselle rahamiehelle ihmisen kasvot.

Elinvoimaiset stereotypiat

Rahan selitettiin olevan juutalaisen jumalan. Tälle perustalle rakentui myös uusimman ajan kuva perinteisestä juutalaisten ja rahan yhteydestä. Kuva juutalaisesta koronkiskurista tosin muuttui 1800-luvun kuluessa valtaosin yhteiskunnan lankoja käsissään pitäneeksi juutalaiseksi pankkiiriksi, pörssimieheksi tai kapitalistiksi. Tämän stereotypian elinvoimaisuudesta kertovat myös jo edellä mainitun ADL:n kyselytutkimuksen tuloksetkin.

Eero Kuparinen on Turun yliopiston yleisen historian dosentti ja yliopistonlehtori.