Rahan teologisia kehitysaskeleita

Tommi Laitinen

Rahavetoisen markkinatalouden kehityksen on arvioitu alkaneen ajanlaskun alussa. Rahan yleistyessä ja markkinoiden muuttuessa keskiajan kirkkokin reagoi. Puhdasta kristillistä oppia arvioitiin erityisesti Raamatun kohdalla: ”Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa”. (Matt. 6: 24).

Dollari on yksi käytetyimmistä esimerkeistä rahan teologisessa kirjallisuudesta. Pyramidin päällä valvoo jumalan silmä ja dollarissa tunnetusti slogan: “Luotamme (vain yhteen) Jumalaan."
Dollari on yksi käytetyimmistä esimerkeistä rahan teologisessa kirjallisuudesta. Pyramidin päällä valvoo jumalan silmä ja dollarissa tunnetusti slogan: “Luotamme (vain yhteen) Jumalaan.”

Raha edusti väärää jumalaa, mutta ”väärän jumalan oppia” ei kuitenkaan tutkittu. Sen sijaan huomio kiinnittyi esimerkiksi moraaliajatteluun, joka sekin alkoi muuttua. Jo kirkkoisä Augustinuksen (354–430) ja myöhemmin Johannes Duns Scotuksen (1266–1308) ajattelussa korostui yksilöiden tahto. Heidän moraaliajattelunsa nähdään ensiaskelina kohti yksilökeskeisyyttä, individualismia.

Rahatalous kehittyi viimeistään 1900-luvulla maailmanlaajuisesti yhteiskunnallista todellisuutta jäsentäväksi järjestelmäksi. Se vaikutti yksilöiden asuinpaikkoihin, sosiaaliseen asemaan, koulutukseen, elämän perusedellytyksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Kommunistisen Neuvostoliiton luhistuminen vahvisti luottamusta markkinatalousjärjestelmään, josta tuli haastajan puuttuessa vaihtoehdottomampi. 1990-luvun alussa taloustieteilijät, kuten John Quiggin, alkoivat puhua markkinafundamentalismista.

Vuosituhannen vaihteessa teologit alkoivat kehittää tältä pohjalta näkemystä markkinoista ja rahasta teologisina järjestelminä. Harvey Cox julkaisi Atlantic-lehdessä maaliskuussa 1999 artikkelinsa ”Market as God”. Samana vuonna julkaistiin Suomessa Jaana Hallamaan toimittama teos Rahan teologia ja Euroopan kirkot. Philip Goodchildin filosofinen Theology of Money (2009) on ensimmäinen järjestelmällinen syväluotaus rahan teologiaan. Jürgen von Hagelin ja Michael Welkerin toimittama teos Money as God? (2014) käsittelee markkinoiden rahavetoistumisen vaikutusta uskontoon, politiikkaan, lakeihin ja etiikkaan.

Kirjallisuudessa on lukuisia esimerkkejä siitä, miten raha liitetään uskonnolliseen käsitteistöön, luo toiveita ja vastakkainasettelua, esimerkiksi uusliberalistin taloustieteilijän Friedrich Hayekin teoksessa, sosialismia vastaan.
Kirjallisuudessa on lukuisia esimerkkejä siitä, miten raha liitetään uskonnolliseen käsitteistöön, luo toiveita ja vastakkainasettelua, esimerkiksi uusliberalistin taloustieteilijän Friedrich Hayekin teoksessa, sosialismia vastaan.

Rahan teologiassa markkinat rinnastetaan uskontoon, jolla on oppi-isänsä, papistonsa, lähetyssaarnaajansa, pyhät kirjansa, seurakuntansa, temppelinsä, esineistönsä ja oppinsa pelastuksesta sekä kadotuksesta. Markkinoiden lupaus konkretisoituu rahassa, jota uskovan on tavoiteltava. Yksilöitä ei enää palkita tai tuomita kuolemanjälkeisessä elämässä, vaan tässä ja nyt, rahaksi vaihdettavissa olevan omaisuuden mukaan. Raha ja omaisuus ovat siten tulkittavissa merkeiksi jumalallisesta siunauksesta, yksilön paremmuudesta suhteessa hengessään ja uskossaan heikkoihin eli köyhiin.

Tommi Laitinen on uskontotieteen jatko-opiskelija ja valmistelee väitöstutkimusta rahapelaajien ja osakesijoittajien riskihallinnan pettämisen syistä.