Saksankieliset kielimaisemat

Kielimaisemat olivat keskiössä, kun saksan kielen oppiaine järjesti kevätlukukaudella 2021 kansainvälisen talvikoulun. Luentojen teemat kuuluivat sosiolingvistiikan alalle. Esitelmistä kaksi keskittyi kielimaisemiin.

Tapahtuman järjestelystä vastasivat professori Leena Kolehmainen ja apulaisprofessori Minna Maijala. Ensisijaisena kohdeyleisönä olivat Turun yliopiston opiskelijat, mutta luennot olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Noin 80 osallistujaa tuli Suomen lisäksi Virosta, Saksasta, Italiasta, Britanniasta ja Brasiliasta. Luennoitsijat edustivat eri saksalaisia yliopistoja sekä Tallinnan yliopistoa.

Worpesweden kielimaisemia (Anja Steger)

Anja Steger (Rheinische Friedrich-Wilhelms-Universität Bonn/Turun yliopisto) analysoi pohjois-saksalaisen Worpsweden kylän liikkeiden sulkuilmoituksia korona-aikana genreanalyysin näkökulmasta. Viesteillä on, tunnistettava rakenne, jonka avulla myyjät pyrkivät osoittamaan solidarisuutta ja tavoitettavuutta.

Maris Saagpakk (Tallinnan yliopisto) taas kiinnitti huomiota monikielisyyteen Tallinnan yliopiston kielimaisemissa. Suurin osa yliopiston tiloissa havaituista teksteistä on vironkielisiä, mutta myös monet muut kielet ovat edustettuina.

Kadunnimet ovat osa kielimaisemaa, mutta niillä on historiallinen ulottuvuus. Frauke Griese (Universität Duisburg-Essen) kertoi kadunnimien muutoksista itäisessä Saksassa. Nimiä on muutettu, kun vanha nimi muistuttaa kohdetta, jota ei enää pidetä ideologisesti sopivana. Kolmannen valtakunnan aikana juutalaisiin viittaavia nimiä poistettiin, vuoden 1990 jälkeen taas maisemasta katosivat kommunismista muistuttavat nimet.

Kielellinen variaatio ja monikielisyys

Muut luennot käsittelivät kielivarieteettejä ja monikielisyyttä. Katrin Menzel (Universität des Saarlandes) kertoi standardikielten ja murteiden käytöstä monikielisellä raja-alueella, jossa Saksa, Ranska, Luxemburg ja Belgia kohtaavat.

Berliinin alueen kieliä kautta aikojen (Philipp Krämer).

Philipp Krämer (Europa-Universität Viadrina, Frankfurt a.O.) taas kertoi Berliinin kaupunkikielestä, “Kiezdeutschista”. Kielimuoto heijastaa suoraa ja epäsuoraa kielikontaktia paikallisväestön ja maahanmuuttajien kesken. Kiezdeutsch on stigmatisoitu, mutta tiettyjen ryhmien kesken sen käyttö vahvistaa yhteenkuuluvuutta.

Luennot pidettiin selkeällä saksan kielellä. Kuulijoita kehotettiin aktiiviseen osallistumiseen. Kansainvälisen toiminnan ei tarvitse olla englanninkielistä.

Kirjoittaja Kendra Wilson on pohjoismaisten kielten tutkija.