Sanasto mielikuvien muovaajana

Kiertotalous on kestävän kehityksen tärkeä osa. Kiertotalous perustuu talousmallina siihen, että jatkuvan kuluttamisen sijaan suositaan esimerkiksi uusiokäyttöä ja jakamista. Keskeinen osa kiertotaloutta on ravinnekierto. Se tarkoittaa ravinteiden kiertämistä ekosysteemissä niin, etteivät ne valu hukkaan.

Kun ajat muuttuvat, kieli muuttuu ja kehittyy niiden mukana. Esimerkiksi ravinnekiertoon liittyviä sanoja on jossakin vaiheessa täytynyt keksiä, koska siihen liittyville asioille ei ole ennen ollut nimiä. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi kierrätysravinne, tuhkalannoite ja myös itse ravinnekierto.

Selvitin suomen kielen kandidaatintutkielmassani minkälaisia mielikuvia ravinnekiertoon liittyvä sanasto herättää ihmisissä ja kuinka hyvin he kokevat tuntevansa sanastoa.

Opinnäytetyö ravinnekiertoon liittyvästä sanastosta

Laadin tutkielmani Kiertotalouden katalyytit -hankkeen (CICAT2025) yhteydessä. CICAT2025 on kansallinen ja monitieteinen hanke, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta kiertotalouden kärkimaa.
Lähestyin ravinnekiertoa kielitieteellisestä, lähinnä sanasemanttisesta ja sanastontutkimuksellisesta, näkökulmasta.

Keräsin aineistoa kyselylomakkeella, jota jaoin Facebookin kautta. Lomake sisälsi kahdeksan ravinnekiertoon liittyvää sanaa ja niiden yhteydessä kysymyksiä. Selvitin seuraavien ravinnekiertoon liittyvien sanojen tuntemista: biomassa, biokaasu, hiilinielu, mädätys, kierrätysravinne, pyrolyysi, ravinnekierto ja tuhkalannoite.

Vastauksia sain yhteensä 77, joka oli kandidaatintutkielmalle suhteellisen hyvä määrä, mutta joka rajaa tutkimuksen tulosten yleistämistä jonkin verran. Tarkastelin tutkimusaineistoani pääosin kvantitatiivisesti.

Kohtalaisen tuttuja sanoja ja neutraaleja mielikuvia

Vastaajat tunnistivat kohtalaisen hyvin ravinnekiertoon liittyviä sanoja.

Tutuimmilta tuntuivat sanat biokaasu ja hiilinielu. Biokaasu-sanasta voi todennäköisesti päätellä, minkälaista asiaa se voisi tarkoittaa, vaikka ei olisikaan sanaa ennen käyttänyt tai kuullut käytettävän. Hiilinielusta taas kuulee melko usein puhuttavan julkisissa, esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai ympäristöön liittyvissä keskusteluissa, millä voi olla vaikutusta sanan tuttuuteen.

Vieraimpina pidettiin sanoja kierrätysravinne ja pyrolyysi. Pyrolyysista on vaikeaa päätellä, mitä se voisi tarkoittaa, sillä siinä ei esimerkiksi ole erillisiä osia, jotka kantaisivat merkityksiä, toisin kuin esimerkiksi biokaasu, tuhkalannoite ja hiilinielu.

Pyrolyysi oli hieman tutumpi yli 30-vuotiaille vastaajille kuin sitä nuoremmille. Sukupuolensa ilmoittaneista miehille sana oli hieman tutumpi kuin muille. Peruskoulun, lukion ja ammattikoulun suorittaneet olivat hieman tietoisempia sanan merkityksestä kuin sitä korkeammin koulutetut. Tämä voi johtua ainakin osittain siitä, että suuri osa vastaajista, jotka ilmoittivat korkeimmaksi tutkinnokseen peruskoulun, lukion tai ammattikoulun, olivat melko nuoria, joten yleissivistävästä koulutuksesta ei ole ehtinyt kulua niin paljon aikaa, ja esimerkiksi biologian oppiaineen asiat saattavat olla vielä hyvinkin tuoreena muistissa. Eri vastaajaryhmien välillä ei kuitenkaan ollut huomattavia eroja siinä, miten tuttuina sanoja pidettiin.

Sanat herättivät vastaajissa tulosten mukaan keskimäärin neutraaleja mielikuvia, mutta joukosta erottui kuitenkin muutama sana. Positiivisimpia mielikuvia syntyi sanoista ravinnekierto ja biokaasu. Negatiivisimpia mielikuvia taas herättivät pyrolyysi ja mädätys. Kuten edeltä käy ilmi, pyrolyysiä pidettiin myös yhtenä vieraimmista sanoista. Vieraus on voinut osaltaan vaikuttaa sanasta heränneisiin negatiivisiin mielikuviin.

Mielikuvien muodostumiseen vaikuttavat asiat

Erityisen kiinnostaviksi osoittautuivat vastaukset siihen, mitkä tekijät vaikuttavat sanoista muodostuviin mielikuviin. Yleisimpiä tekijöitä olivat sanan merkityksen tunteminen eli merkityksestä herännyt mielikuva ja sanan kytkeminen luontoon ja ympäristöasioihin. Nämä syyt mainittiin lähes jokaisen sanan yhteydessä.

Muutaman sanan yhteydessä oli mainittu myös muita mielikuvien syntymiseen vaikuttaneita asioita. Esimerkiksi biomassa liitettiin mädäntymiseen. Sana bio on tässä tapauksessa voitu liittää sanan biojäte merkitykseen, koska jätteenlajittelu ja siten myös biojäte on osa monen kotitalouden päivittäistä elämää. Toisen vastaajan mukaan negatiivista sävyä yhdyssanaan tuo massa, ei niinkään sana bio.

Mädätys-sanassa merkitystä oli etenkin sanalla mätä, joka herätti vastaajissa inhotuksen tunteita, mikä taas vaikutti mädätyksestä heränneisiin mielikuviin usein negatiivisesti.

Hiilinielun herättämiin mielikuviin vaikutusta kerrottiin olevan medianäkyvyydellä – etenkin siksi, että sanan koetaan tulevan esille sopimattomissa yhteyksissä tai siksi, että siihen liittyvää keskustelu on koettu vaikeaksi ymmärtää. Myös sanan sävyä kuvattiin negatiiviseksi.

Vaikka mediakeskustelu voi vaikuttaa mielikuviin negatiivisesti, on sillä toisaalta myös positiivinen puoli: se lisää tietoisuutta sanoista ja niiden takana olevista asioista.

Keskustelu on toimiva tapa tuoda uusia asioita ihmisten ajatteluun, ja se kertoo kielen merkityksestä muutoksen etenemisessä ja tiedon liikkumisessa.

Ravinnekiertoon liittyvän sanaston vieraus voi johtua siitä, että yksittäisten ihmisten suhtautuminen esimerkiksi hiilijalanjälkeen lähtee usein omista teoista ja arjesta, eikä ravinnekiertoon liittyviä asioita koeta tarpeeksi läheiseksi omalle elämälle.

Kirjoittaja Ida-Maria Mattila on opiskellut suomen kieltä ja suomalais-ugrilaista kielentutkimusta. Hänen opinnäytetyönsä aihe on ”Kuulostaa ympäristöystävälliseltä! Ravinnekiertoon liittyvän sanaston herättämät mielikuvat ja niihin vaikuttavat tekijät”.