Sarjakuvatutkimus esittäytyi Sirkkalassa
Sarjakuvatutkimuksen iltapäivä keräsi runsaasti kiinnostunutta yleisöä Sirkkalaan. Tapahtumassa esiteltiin monipuolisesti niin Turussa kuin muissakin yliopistoissa tehtävää sarjakuvatutkimusta.
Turun yliopiston sarjakuvatutkimuksen opintopiiri järjesti 16.9. ensimmäisenä avoimena tilaisuutenaan Sarjakuvatutkimuksen iltapäivän. Tapahtuman tarkoituksena oli paitsi esitellä piirin toimintaa ja sarjakuvatutkimusta muulle yliopistolle myös houkutella uusia osallistujia mukaan lukupiirin toimintaan. Sarjakuvatutkimus on ilmeisen kiinnostava aihe, sillä Janus-saliin oli saapunut runsaslukuinen yleisö kuuntelemaan esitelmiä.
Kuten Ralf Kauranen aloituspuheenvuorossaan totesi, sarjakuvatutkimus on nuori ja monitieteinen ala. Sarjakuvia tutkitaan Suomessa esimerkiksi kieli- ja käännöstieteiden, taidehistorian, mediatutkimuksen ja kulttuurihistorian oppiaineiden puitteissa, ja monitieteinen lähestymistapa näkyi myös Sarjakuvatutkimuksen iltapäivässä.
Metallikulttuuria ja groteskeja naisruumiita
Iltapäivän ensimmäinen kutsuvieras, Rikke Platz Cortsen Kööpenhaminan yliopistosta puhui pohjoismaista sarjakuvaa käsittelevästä tutkimuksestaan, jossa hän tarkastelee tapoja, joilla metallikulttuuria ja -musiikkia representoidaan pohjoismaisessa sarjakuvassa. Kotimaista sarjakuvaa käsittelivät esitelmissään Aura Nikkilä ja toinen kutsuvieras, Tampereen yliopiston tutkija Leena Romu. Nikkilä keskittyi tälläkin hetkellä hyvin ajankohtaisen Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet -sarjakuvaromaanin intertekstuaalisuuteen, kun taas Romu tarkasteli materiaalisia ja groteskeja naisruumiita Kati Kovácsin tuotannossa. Feministinen tutkimusote näkyi myös Anna Vuorinteen esitelmässä, jossa hän tarkasteli katsetta sukupuolittuneen vallankäytön ilmentäjänä Ulli Lustin Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä -teoksessa.
Sarjakuva näyttäytyi tapahtumassa monipuolisena tutkimuskohteena, joka ei rajoitu ainoastaan sarjakuvalehtiin tai -strippeihin. Heidi Hakkarainen tutkii väitöskirjassaan wieniläisten 1800-luvun lopun pilalehtien satiirisia piirroksia, jotka ovat paikoitellen hyvin sarjakuvamaisia. Laura Antola puolestaan esitteli supersankarisarjakuvien elokuva-adaptaatioihin keskittyvää tutkimustaan. Akateemisten aiheiden lisäksi iltapäivässä kuultiin Jussi Seppäsen esitelmä käytännön sarjakuvaopetuksesta Suomessa.
Tapahtuman runsaasta osallistujamäärästä päätellen Turun yliopiston opiskelijoita kiinnostaa sarjakuvatutkimus. Toistaiseksi suurin osa Suomessa tehtävästä akateemisesta sarjakuvatutkimuksesta tehdään pro gradujen muodossa, mutta ehkä tulevaisuudessa väitöskirjojakin alkaa ilmestyä yhä enemmän.
Laura Antola on mediatutkimuksen tohtorikoulutettava.