SeedLING – Metsäsanoista metsätekoihin

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella on alkanut tammikuussa 2024 nelivuotinen Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke, jossa tutkitaan suomalaisten metsätoimijoiden diskursseja. Hankkeen tavoitteena on avata Suomessa käytävää metsäkeskustelua ja sen vaikutuksia ekofilosofisesta näkökulmasta kielitieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja monitieteistä lähestymistapaa käyttäen.

Metsiä koskeva diskurssi

Diskurssit voidaan nähdä sosiaalisesti ja kulttuurisesti ohjautuneina kielenkäyttötapoina, jotka tuottavat merkityksiä tekstien kautta. Ihmiset osallistuvat diskursseihin esimerkiksi verkkopostausten, keskustelujen ja kuvien tai näiden yhdistelmien kautta lukiessaan uutisia tai osallistuessaan kokoukseen. Diskurssit voivat esittää sitä, miten jäsennämme ja tarkastelemme maailmaa. Tämä näkyy vaikkapa siinä, kuinka metsäteollisuuden tekstit keskittyvät metsien käyttöön ja hoitoon taloudellisen tuottavuuden ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tällaiset tekstit vahvistavat nykyisten toimintamallien oikeutusta ja tukevat metsäteollisuuden taloudellista ja yhteiskunnallista roolia.

Diskurssit perustuvat tietyntyyppiseen ja itsestään selvänä pidettyyn tietoon, kuten “metsät ovat ihmisen resursseja”. Nämä ”totuuksina” kerrotut asiat vaikuttavat asenteisiin, uskomuksiin ja toimintaan, kun ne toistuvat diskursseissa. Diskurssien ”itsestäänselvyyksien” tarkastelu, vaihtoehtoisten tietojen esiintuominen sekä tuloksista viestiminen mahdollistaakin monipuolisemman yhteiskunnallisen keskustelun.

Suomen metsien kaupallistaminen

Oma ekofilosofiamme perustuu ekologisen tutkimuksen tuloksiin kestävästä metsien käytöstä Suomen olosuhteissa. Siinä otetaan huomioon jatkuvan metsänkasvatuksen periaate, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, metsien itseisarvo ja ihmisten sekä eläinten hyvinvointi. Keskitymme analysoinnissa tämän mallin vastaisiin diskursseihin. Hankkeen ensimmäisessä osatutkimuksessa pureudumme metsien kaupallistamista painottavaan diskurssimalliin. Etsimme vastauksia muun muassa seuraavaan kysymykseen: Millainen metsädiskurssi täyttää tutkimukseen valitun ekofilosofian mukaisesti haitallisen diskurssimallin kriteerit?

Ensimmäisen osatutkimuksen aineistona on metsäalan toimijoiden yhteinen viestintäkampanja Metsien Suomi, jonka tavoitteena on verkkosivujen mukaan ”yllättää, herättää kiinnostusta metsiin ja rohkaista keskusteluun metsien kestävästä käytöstä”.

Aineiston alustava analyysi paljastaa, että metsistä puhutaan antroposentrisestä eli ihmislähtöisestä näkökulmasta. Metsät nähdään ihmisen toiminnan kohteina, joita voi hyödyntää niin virkistys- kuin talouskäytössä. Talousmetsien positiivisen kehystyksen ulkopuolelle jäävät käytön ongelmat ja epäekologiset vaikutukset. Sanoja talousmetsä ja metsä käytetäänkin sivustolla toistensa vastineina, kun taas luonnontilaiseen metsään liittyviä termejä, kuten vanha metsä tai aarniometsä, ei käytetä lainkaan. Lukijaan myös vedotaan monikon ensimmäisen persoonan avulla muodostetun kollektiivisen, suomalaisen identiteetin avulla: “Me suomalaiset elämme metsässä ja metsästä.” Näin rakennetaan mielikuvaa talousmetsästä metsän luontaisena tilana ja suomalaisista yhtenäisenä joukkona tämän näkökulman edustajia.

Diskurssien vaikutus kansalaisten mielipiteisiin

Toisessa osatutkimuksessa keskitymme vastaamaan esimerkiksi seuraavaan kysymykseen: Millaisia asenteita suomalaisilla on metsätoimijoihin ja niiden rooleihin ja vaikutuksiin metsätoimien suhteen?

Näitä asenteita ja metsätoimijoihin liittyviä diskursseja etsitään laajasta Suomi24-keskustelupalstan korpusdatasta topiikkimallinnuksia hyödyntäen. Menetelmän avulla voidaan tarkastella, minkälaiset aiheet ja näkökulmat hallitsevat metsistä käytävää verkkokeskustelua.

Korpusdatan lisäksi keräämme kattavan kyselyaineiston. Tutkimme kyseisen aineiston avulla sitä, kuinka vahvasti metsädiskurssien avulla voidaan vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin eri metsätoimijoiden merkityksestä tärkeissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä, kuten luontokadon torjunnassa, valtiontaloudessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tutkimuksen kokeellisessa osuudessa selvitämme, miten erilaisten diskurssien lukeminen muokkaa käsityksiä metsän kestävästä käytöstä.

Raakuista kielitieteelliseen oppaaseen

Kielitieteen analyysimenetelmiä käytetään myös Suomussalmen Hukkajoella 21.8.2024 epäillyn luonnonsuojelurikoksen uutisoinnin analysoinnissa. Tutkimme Helsingin Sanomien, Ylen ja Metsälehden uutisotsikoita uhanalaiseen jokihelmisimpukkaan eli raakkuun liittyvistä aiheista. Analysoimme, keiden näkökulmia aiheen uutisoinnissa nostetaan esiin.

Lisäksi teemme sekä suurelle yleisölle että opetuskäyttöön soveltuvan oppaan, josta löytyvien esimerkkien ja kielitieteellisten työkalujen avulla jokainen pystyy ottamaan helpommin osaa metsäkeskusteluun ja tulkitsemaan kriittisesti metsää käsitteleviä tekstejä.

Assi-Jutta Kuusela on hallintotieteiden maisteri ympäristöpolitiikan ja aluetieteen pääaineesta. Hän työskentelee tutkimushankkeessa projektitutkijana ja keskittyy kvalitatiivisen analysoinnin lisäksi hankkeen viestintään.

Salla-Riikka Kuusalu on soveltavan kielitieteen tutkija kieli- ja käännöstieteiden laitoksella, ja hän työskentelee yliopisto-opettajana biologian laitoksella. Hän vetää tutkimushankkeen toista osatutkimusta.

Telma Peura on digitaalisten ihmistieteiden maisteri sekä biologian opiskelija ja toimii hankkeessa projektitutkijana. Hän keskittyy aineiston keräämiseen ja kvantitatiiviseen analyysiin.

Attila Krizsán työskentelee yliopistonlehtorina englannin kielen oppiaineessa, ja hänellä on diskurssilingvistiikan dosentin arvo Oulun yliopistossa. Hän johtaa tutkimushankkeen ensimmäistä osatutkimusta.

Minna Maijala toimii hankkeen vastuullisena johtajana. Hän työskentelee kielten oppimisen ja opettamisen professorina kieli- ja käännöstieteiden laitoksella.

Lisäksi tutkimushankkeessa on kaksi asiantuntijajäsentä: Veronika Laippala, joka on digitaalisen kielentutkimuksen professori, sekä Arran Stibbe, joka toimii ekolingvistiikan professorina Gloucestershiren yliopistossa.

Hankkeen nettisivut: https://sites.utu.fi/seedling/
Hankesivu Koneen Säätiön sivuilla: https://koneensaatio.fi/hanke/seedling/

Artikkelikuva: Hanna Oksanen.