Siirtolapuutarha vai parkkipaikka?

Kupittaan siirtolapuutarha on viheriöinyt yli 80 vuotta Kupittaan historiallisen puiston vieressä. Aluksi sen rajanaapureina olivat Lyyvaaran kauppapuutarha ja pellot, vuodesta 1972 alkaen Citymarket. Täältä Uudenmaantullin takaa vuokrasivat varakkaat porvarit ja puistoaktivistit 1820-luvulta alkaen kaupungilta plantaaseja, ja puita istutettiin kaupungin sisääntuloväylän kaunistukseksi. Plantaaseille pystytettiin myös huviloita ja maatilan rakennuksia.

Kaupungin työväen virkistykseksi

Siirtolapuutarha perustettiin, jotta kaupungin työväellä olisi paikka, jossa voisi töiden jälkeen iltaisin ja viikonloppuisin harrastaa terveellistä puutarhanhoitoa ja saada leivänlisää. Sen piti olla lähellä, jotta puutarha voisi olla osa perheen arkea.  Kaupunki vuokrasi palstat, ja vuokralaiset rakensivat ohjeen mukaan pikku mökin tukikohdaksi, vaan ei asuttavaksi. Yöksi piti mennä kotiin. Vuokrasopimus oli alkuun 30 vuotta, mutta lyheni lyhenemistään. 1990-luvun alku oli kaameaa aikaa yhden ja kahden vuoden sopimuksineen ja jatkuvine lopettamisuhkineen, sillä alueetta kaavailtiin Citymarketin toiminnoille. Kauppa ei sitten tarvinnutkaan aluetta parkkipaikakseen. Puutarha sai kahdenkymmenen vuoden jatkoajan vuoteen 2020. Kansalliseen kaupunkipuistoonkin se oli tarjolla, mutta ei otettu. Aluetta tarvittaisiin taas parkkipaikaksi, nyt ilmeisesti Kupittaan urheilualueen käyttäjille.

Tuntematon puutarha tutkimuksen ja kehittämisen kohteena

Siirtolapuutarhalla on jo ainutlaatuisuusarvoa. Toista tällaista esimerkkiä kaupungin keskusta-alueen vieressä sijaitsevasta siirtolapuutarhasta saa etsiä kaukaa. Mutta elävää ja muuttuvaa viheraluetta ei ole dokumentoitu, eikä päättäjillä ole tietoa sen arvoista.

Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistyksen kanssa keräämme nyt vanhoja valokuvia ja muistoja alueelta. Jos saamme rahoituksen, dokumentoimme ensi kasvukautena alueen vanhan puutarhakasvillisuuden ja haastattelemme palstanpitäjät. Selvitämme yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa kasvien puutarhahistoriallisen ja geenivara-arvon. Kehitämme aluetta nykyaikaisena avoimena kaupunkiviljelyalueena, jossa on mahdollisuus arvostaa omaa puutarhahistoriaa.

2016 on valtakunnallinen vihervuosi. Se korostaa kaupunkiviljelyn arvoja ja kestävää kehitystä. Ehkäpä yhä useampi huomaa, että vanha ja uudistuva siirtolapuutarha on myös rahassa mitattuna tärkeä kaupunkilaisten hyvinvoinnin tekijä, ja puutarha voi jatkaa elämäänsä.

Otamme mielellään vastaan vanhoja valokuvia Kupittaan siirtolapuutarhasta muistojen kera.  Lisätietoja ja yhteydenotot: sirkku.pihlman@utu.fi.

Sirkku Pihlman on museologian tutkija.