Suomen lotat Kolmannen valtakunnan vieraina

Vuosien 1943—1944 aikana Saksassa vieraili Heinrich Himmlerin ja Waffen-SS:n kutsusta viisi suomalaisista lotista ja sotainvalideista koostunutta seuruetta kahden kuukauden palkinto- ja virkistysmatkalla. Matkoista sovittiin kesällä 1942 Himmlerin ja Suomen puolustusvoimien ylilääkäri Eino Suolahden kesken. Matkojen aikana Kolmannessa valtakunnassa vieraili yhteensä 75 lottaa järjestön eri portaista. Kulttuurihistorian pro gradu -tutkielmassani pohdin, miksi lotat lähtivät palkinto- ja virkistysmatkoille ja miksi Himmler kutsui lotat vieraakseen?

Himmlerin vieraina

Suomalaisseurueen saapuessa Berliiniin kesällä 1943, sai se arvokkaan vastaanoton, kun Himmler tarjosi seurueelle illallisen. SS-johtaja oli kiinnostunut lottien toiminnasta, sillä hän piti lottia SS-järjestön alaisuuteen vuonna 1942 perustetun naisjaoston, SS-helferinnen, esikuvana. Suomen ja Saksan aseveljeyden myötä kansallissosialisteille avautuikin mahdollisuus käyttää lottia omassa propagandassaan, jolla saksalaisia naisia pyrittiin saamaan osaksi Saksan sotaponnisteluja. Lottien isänmaallisesta työstä kerrottiin Saksan tiedostusvälineissä ja lottien mukaan heidän urhoollisuutensa tunnettiin Kolmannessa valtakunnassa. Matkoilla lotat tutustuivat Saksan kansallissosialistisen naisjärjestön toimintaa, kuten työtyttöjen leireihin ja naisten tehdastyöhön. Vierailuilla lotat kertoivat saksalaisille myös omasta toiminnastaa.

Kulttuuria ja propagandaa

Lottaseurueet majoittuvat Ylä-Baijerissa sijainneissa virkistyskodeissa. Matkoilla lotat vierailivat muun muassa Berchtesgadenissa ja Münchenissa, jotka olivat keskeisiä natsikaupunkeja. Lotille esiteltiin myös kulttuuria ja he tapasivat natsi-ideologiaa kannattaneita taiteilijoita. Onkin hyvin epätodennäköistä, että lotat eivät olisi natsi-Saksassa matkustaessaan huomanneet sen julmuutta. Kulttuurin esittelyn ja seurueille antamansa arvostuksen kautta Kolmas valtakunta pyrki lisäämään suomalaisten sympatioita Saksaa kohtaan tilanteessa, jossa maiden viralliset suhteet olivat kiristyneet.

Isänmaan puolesta

Kutsu palkinto- ja virkistysmatkoille tuli natsi-Saksan johdolta, minkä vuoksi lottajärjestö ei voinut siitä kieltäytyä. Saksaan lähdettiin, koska isänmaan etu niin vaati. Lotat tiedostivatkin matkojen propagandistisen merkityksen aseveljeyden tiivistäjinä sekä suomalaisten taistelutahdon lujittajina. Matkoilla lotat pystyivät myös hetkeksi irrottautumaan raskaasta lottatyöstä.

Kirjoittaja Jenna Saarenketo on valmistunut kesällä 2021 kulttuurihistorian oppiaineesta filosofian maisteriksi.

Lisää aiheesta:

Lue pro gradu -tutkielma verkossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/152480