Tähtitieteilijöiden jäljillä Tuorlassa: muistitietohankkeessa tallennettiin observatorion arkea ja vanhaa tutkimusvälineistöä
Turun yliopiston Tuorlan observatorion tutkimustoiminta on siirtynyt vuoden 2018 aikana yliopistonmäelle Turkuun. Observatorion vanhoissa tiloissa Tuorlassa toimii nyt yliopiston Tiedekeskus Tuorla. Muuton ja Tuorlan muutoksen yhteydessä huomattiin tarve Tuorlassa työskennelleiden tutkijoiden muistitiedon tallentamiseen sekä tiloissa sijainneiden vanhojen observatorion laitteiden ja kirjallisuuden dokumentointiin.
Rahoitus hankkeelle saatiin yliopiston rehtorin Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistolle myöntämästä projektirahasta, joka on tarkoitettu kansallisesti merkittävien fyysisten ja digitaalisten tutkimusaineistojen järjestämiseen ja ylläpitoon. Rahoituksen avulla hanke saatiin käynnistettyä pelastusdokumentoinnin omaisesti nopeasti ja tehokkaasti toukokuussa 2018. Hankkeen harjoittelijana Tuorlassa työskenteli kansatieteen maisterivaiheen opiskelija Jaana Saarikoski.
Tuorlan observatorio perustettiin 1950-luvun alkupuolella. Sen perusti maineikas fysiikan ja tähtitieteen professori Yrjö Väisälä, joka oli muun muassa kehittänyt maailman tarkimpia pituuden mittausmenetelmiä ja -laitteita. Hänen tutkimuksiinsa liittyvää esineistöä on observatoriolla edelleen runsaasti. Väisälän käytännöllisen keksijäpersoonan perintö elää turkulaisten tähtitieteilijöiden keskuudessa edelleen. Muistitietohankkeessa tallennettiin paitsi muistoja Väisälästä ja hänen aikansa Tuorlasta, myös nykyisten tutkijoiden työskentelyn vaiheita ja arkea Tuorlassa. Lisäksi seurattiin Tuorlan muutosta tiedekeskukseksi sekä ideoitiin ja suunniteltiin tulevaa toimintaa yhdessä.
Tuorlassa tehty tähtitieteen tutkimus on ollut sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävää. Tuorlan mäen vanhat rakennukset ja esineistö kertovat ainutlaatuisia tarinoita tutkimuksen teosta ja tutkijoiden arjesta. Alueen monikerroksista historiaa on tallennettu hankkeessa monin eri tavoin. Tähtitieteen tutkijoita on haastateltu ja tiedekeskuksen arkea valokuvattu. Observatorion esineistö on luetteloitu ja valokuvattu, alueen vanhat rakennukset on dokumentoitu sekä vanha ja arvokas kirjakokoelma on luetteloitu. Ehdimme myös tuottaa pienimuotoisia näyttelyitä tiedekeskuksen tiloihin, mutta laajempaan näyttelysuunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan lisää resursseja. Tärkeää olikin suunnitella tulevaa ja pohtia sitä, miten Tuorlan menneisyys voisi näkyä tulevaisuudessa tiedekeskuksessa ja sen toiminnassa. Tuorlan tiedekeskus on koko yliopiston yhteinen hanke, jossa voidaan tarjota ilmiöpohjaista oppimista eri kohderyhmille. Tuorla on myös osa yliopiston tiedematkailuohjelmaa.
Kaikki hankkeessa syntynyt muistitietoaineisto tallennetaan Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon myöhempää tutkimuskäyttöä varten. Aineistoa hyödynnetään parhaillaan tekeillä olevassa pro gradu -tutkimuksessa.
Kiitämme lämpimästi kaikkia Tuorlan tutkijoita ja tiedekeskuksen avainhenkilöitä, jotka ovat olleet mukana muistitietohankkeessa: Seppo Mattila, Tapio Korhonen, Aimo Sillanpää, Aimo Niemi, Kaj Wiik, Pasi Nurmi ja Elina Lindfors. Kiitoksemme myös kaikille haastatteluihin osallistuneille Tuorlan tuntijoille.
Lisäksi kiitämme kaikkia muistitietohankkeen mahdollistaneita tahoja laitoksellamme: Marjo Kaartinen, Anne Heimo, Kirsi Hänninen ja Katariina Teräs.
Lue lisää harjoittelijan kokemuksista hankkeessa Fokaus-blogista.
Maija Mäki on kansatieteen yliopisto-opettaja, joka ohjasi muistitietohankkeen harjoittelijan työtä. Mäki on kiinnostunut tiedematkailun mahdollisuuksista. Jaana Saarikoski on kansatieteen maisterivaiheen opiskelija, joka tutkii pro gradu -tutkielmassaan tieteen ja taiteen yhdistämisen keinoja Tuorlan tiedekeskuksen kontekstissa.