Tarinat muutoksen voimana
Turun yliopiston uusi tutkimuskeskus pohtii ihmisenä olemisen tapoja tarinoiden, muistamisen ja kokemusten kautta.
Yksilöiden kokemukset muovautuvat tarinoiksi, joiden avulla meidän on mahdollista muistaa ja samalla muuttaa tätä kautta maailmaa ja ihmisenä olemisen tapoja. Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen uusi, kesäkuussa perustettu tutkimuskeskus SELMA (Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory) yhdistää monitieteiset voimat ja laitoksen tutkimukselliset vahvuudet liittyen tarinankerronnan, elämänkerronnan, kokemuksellisuuden ja kulttuurisen muistin tutkimiseen. SELMAn idea ja toiminta on lähtenyt ruohonjuuritasolta liikkeelle. Laitoksella useiden vuosien ajan tehty aihepiiriin liittyvä korkeatasoinen tutkimus kaipasi tuekseen ja kehittyäkseen kehystä, jonka SELMA nyt muodostaa.
SELMA on kirjainyhdistelmä keskuksen avainsanoista, mutta yhtälailla se voisi viitata esimerkiksi yhteen pohjoismaiden suurimpaan tarinankertojaan Selma Lagerlöfiin tai yhdysvaltalaiseen Selman pikkukaupunkiin, josta tuli 1960-luvun rotusorron vastaisen taistelun näyttämö. Selma on myös yhden Sigrid Schaumanin 1930-luvulla maalaaman omakuvan nimi. Kuten useissa Schaumanin ”kasvottomissa muotokuvissa” tässäkin voimakas vastavalo kätkee kohteen kasvot. Näissä eri Selmoissa yhdistyy historiallisten tarinoiden voima sellaiseen eettiseen pohjavireeseen, joka SELMAn toiminnalle on tärkeää.
SELMAn toiminta käynnistyi kesäkuun alussa Hanna Meretojan tutkimusprojektin järjestämän Ethics of Storytelling -konferenssin puitteissa. Tämä monitieteinen, taiteen ja tieteen lähestymistapoja yhdistävä, suuren ja innostuneen yleisön kerännyt tapahtuma, kertoi jo siitä suunnasta, mihin SELMAn kanssa halutaan kulkea. Konferenssista voit lukea lisää täältä.
Tutkimuskeskuksen oma toiminta käynnistyi perjantaina 11. syyskuuta 2015 yhteisellä seminaarilla. Historian, kirjallisuuden, folkloristiikan, kansatieteen, kulttuuriperinnön, mediatutkimuksen, uskontotieteen, musiikin ja kielentutkijat valottivat näkymiä omiin tutkimusaiheisiinsa, ja yhdessä pohdimme niitä painopisteitä, joihin SELMAa suunnata. Paljon keskustelua herätti etiikan ja tutkimuksen välinen suhde, muistitietoaineistoon liittyvä metodologia, trauman ja taiteen tutkimus sekä tutkijoiden mahdollisuus olla mukana ajankohtaisissa keskusteluissa.
SELMA rakentaa tällä hetkellä kehystä tulevien vuosien toiminnalle. Sen tutkimus- ja opetustoimintaa profiloidaan neljän toisiaan läpäisevän ja metodologis-teoreettisesti suuntautuneen painopistealueen kautta: life-storying, trans/cultural memory, arts, archives. Tavoitteena on tehdä keskuksesta avoin, innovatiivinen ja helposti lähestyttävä toimija paitsi akateemisessa ympäristössä, myös laajemmin yhteiskunnassa ja kulttuurissa. SELMAn puitteissa on tarkoitus järjestää opetusta sekä vähitellen vahvistaa toimintapohjaa tutkimushankkeilla. Vireillä olevat hankkeet liittyvät muun muassa sodan kerrontaan, esoteerisuuden historiaan ja tyttöyden taiteelliseen muistamiseen. Jälkimmäisestä aiheesta SELMA järjestää myös 11. joulukuuta ensimmäisen symposiuminsa ”Telling Embodied Stories: Girlhood, Memory, and Art”, missä yhdistyy monta keskuksen tavoitetta: tieteidenvälisyys, taiteelliset produktiot, laaja yleisöpohja ja luova yhdessä tekeminen eri toimijoiden kesken.
Tutkijoilla niin Turun yliopistossa kuin muuallakin on mahdollista affilioitua SELMAn tutkijaksi sen kotisivuilla sekä liittyä sen sähköpostilistalle. Keskus toivoo, että mahdollisimman moni tutkija kokisi sen omaksi toimintakentäkseen ja lähtisi rohkeasti kehittämään siihen kytkeytyvää toimintaa.
Maarit Leskelä-Kärki on kulttuurihistorian yliopistonlehtori ja erikoistunut kirjoittamisen, omaelämäkerrallisten aineistojen ja elämäkerrallisuuden tutkimukseen. Hän toimii keskuksen varajohtajana. Hanna Meretoja toimii lukuvuoden 2015–2016 yleisen kirjallisuustieteen professorina, ja on saman oppiaineen yliopistonlehtori. Hän on erikoistunut kirjallisuuden, filosofian ja historian rajapinnoilla liikkuviin kysymyksiin sekä kertomuksen ja kulttuurisen muistin tutkimukseen. Hän toimii keskuksen johtajana.