Tarot-kortteja, äänimaljoja ja meedioita. Mikä uushenkisyydessä kiinnostaa?

Uushenkisyys ilmiönä kiinnostaa sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Sen kuvasto leviää monenlaisissa populaarikulttuurin tuotteissa. Mistä ilmiössä oikein on kyse?

Jooga, mindfulness, äänimaljahoidot, enkelit, kanavointi, reikihoito, jälleensyntymät, astrologia ja Tarot-kortit ovat tuttuja messuilta, kirjakaupoista, kirjastoista, lehtihyllyiltä, työväen- ja kansalaisopistojen sekä hyvinvointipalvelujen tarjonnasta, internetin keskusteluryhmistä ja lehtien uutisjutuista. Mihin ne liittyvät? Mistä ne kertovat?

Kyse on uushenkisyydestä, jonka juuret löytyvät 1800–1900-lukujen taitteen esoteerisista liikkeistä ja virtauksista sekä toisen maailmansodan jälkeen muotoutuneesta new age -henkisyydestä ja rajatiedon kentästä.

Uushenkisyys nähdään seurauksena 1900-luvun lopun sekularisaation haastaneista henkisyyden ja yksilöllisyyden käänteistä. Maallistuneissa, länsimaisissa yhteiskunnissa ihmiset eivät enää kokeneet vakiintuneita kirkkoja omikseen, vaan alkoivat etsiä itselleen juuri siinä tilanteessa toimivia ratkaisuja ja käytäntöjä. Vaikka monet jäivät perinteisten kirkkokuntien jäseniksi, he tekivät yksilöllisiä valintoja opillisissa ja eksistentiaalisissa kysymyksissä sekä henkisyyden harjoittamisessa.

Usko taivaaseen ja helvettiin vaihtui jälleensyntymäuskoksi, rukoilu meditaatioksi. Jumalan sijaan alettiin kaiken takana nähdä korkeampi voima. Pyhän kokemuksia ei haettu kirkosta vaan mentiin luontoon. Tuonpuoleisen taivaan sijaan alettiin etsiä henkistä kasvua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia jo tässä elämässä, heti.

Vaikka länsimaiden johtava trendi on lisääntyvä uskonnollinen välinpitämättömyys, ei kaipuu henkisyyteen tai pyhän kokemiseen ole kokonaan kadonnut. Se on vain saanut uudenlaisia muotoja. Henkisyys löytyy populaarikulttuurista ja sosiaalisen median alustoilta, suoratoistosarjoista, elokuvista, pelimaailmoista ja fantasiakirjallisuudesta. Perinteiset kirkotkaan eivät ole jääneet katsomaan sivusta, vaan kehittäneet kokemuksellisia kristinuskon muotoja, kuten pyhiinvaelluksia tai Jeesus-joogaa.

Jos uushenkisyys kiinnostaa, voit lukea lisää tuoreesta teoksesta, jossa tarkastellaan uushenkisyyden kenttää historiallisena ilmiönä ja tutkimuksen kohteena. Se tarjoaa tutkittua tietoa, näkökulmia ja teoreettisia kehyksiä ajankohtaiseen ilmiöön.

Tiina Mahlamäki & Minna Opas (toim.) (2022) Uushenkisyys. Helsinki: SKS.

Teos on Open Access -julkaisu ja luettavissa osoitteessa: https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/tl.275/

Kirjoittajat ovat uskontotieteen yliopistonlehtori ja uskontotieteen ma. professori.