Tavat hoitaa eläimiä kertovat, mitä me niistä ajattelemme

Aloitin syyskuun alussa akatemiatutkijana yleisen historian oppiaineessa. Olen eläintutkija, eli tutkin sitä, miten ihmisten kohtaavat eläimiä, mitä he niistä ajattelevat sekä miten he eläinten kanssa toimivat. Koulutukseltani olen maantieteilijä, mutta kuten eläintutkijat usein, miellän työni enemmän monitieteiseksi kuin tiukasti mihinkään tieteenalaan kuuluvaksi. Kiinnostuksen kohteitani ovat erityisesti olleet hevoset ja lemmikit, ja aiemmin olen tarkastellut varsinkin eläinten hyvinvointia, toimijuutta sekä kuolemaa. Seuraavat viisi vuotta keskityn eläinten hoivaan.

Hankkeessani, joka kulkee nimellä Lajienvälisen hoivan maisemat: ihmisen ja eläimen välinen raja eläintenhoidon käytännöissä tutkin eläinten pidon ja hoidon arkisia käytäntöjä Suomessa. Tutkimukseni kohteina ovat ensinnäkin erilaiset työtä tekevät eläimet, esimerkiksi poliisikoirat ja -hevoset, ratsastuskoulujen opetushevoset sekä perhekotien toiminnassaan käyttämät eläimet. Näiden lisäksi tutkin lemmikkien pitoa sekä kodittomien rescue-eläinten tuontia ulkomailta Suomeen. Pohdin varsinkin sitä, miten eläinryhmien keskinäiset erot ja yksittäisen eläimen suhde ihmiseen näkyvät eläinten hoidon käytännöissä sekä siinä, mitä ylipäätään pidetään eläimen hyvänä hoitona.

Moni ajattelee, että lemmikkejä inhimillistetään, mutta virkakoiran tai hevosen kohtelu on asiallista tai jopa kovaa. Nykyään kuitenkin tiedetään, että ihmisellä on useimmiten jonkinlainen tunneside myös työtä tekevään eläimeen. Toisaalta lemmikkien pitäjät eivät ole yhtenäinen joukko, eikä eläimen inhimillistämistä ole helppo määritellä. Eläinten hyvinvoinnista ja käyttäytymisestä on tullut paljon uutta tutkimustietoa jo vuosia, joten on mielenkiintoista tutkia, millaisten käsitysten ja tiedon pohjalta eläimiä oikeastaan hoidetaan. Myös rescue-eläinten kasvava suosio kertoo muutoksesta eläimiin suhtautumisessa: ihmiset ovat entistä motivoituneempia ottamaan hoitaakseen kodittomia eläimiä, vaikka ne tulisivat ulkomailta eikä niiden taustasta tietäisi juuri mitään.

Eläinten kohteluun, käsittelyyn, hoitoon ja koulutukseen vaikuttavat kulttuuriset käsitykset siitä, millaisen tilan eli miten paljon vapautta ja sananvaltaa eläimelle voi antaa. Se, miten ihminen toimii suhteessa eläimeen vaikuttaa eläimen toimintaan, mutta myös eläimen toiminta vaikuttaa ihmiseen, siihen, millaisena me eläimen ymmärrämme ja miten me sitä kohtelemme.

Nora Schuurman on dosentti ja akatemiatutkija yleisen historian oppiaineessa.