Terveisiä Australiasta!

Yhteinen tutkimuksellinen kiinnostuksemme kulttuuriperintöä ja sen teoretisointia kohtaan johti siihen, että saimme tilaisuuden lähteä viime vuoden lopussa, joulukuun alkupäiviksi Canberraan, Australiaan ACHS:n (Association of Critical Heritage Studies) järjestämään konferenssiin, jonne saapui tutkijoita eri puolilta maailmaa. Kyseessä oli toinen ACHS:n konferenssi, edellinen pidettiin vuonna 2012 Kööpenhaminassa ja seuraava konferenssi tullaan järjestämään Kanadassa vuonna 2016. Tarjolla oli laaja kattaus erilaisia lähtökohtia kulttuuriperinnön tutkimiseen – näkökulmia nousi esille multikulttuurisuudesta ja transnationaalisuudesta affektiivisuuteen ja performatiivisuuteen asti. Kiinnostavaa tematiikkaa löytyi myös muistamisen ja unohtamisen teoretisoinnista sekä ihmisoikeuksia ja muita eettisiä kysymyksiä käsittelevistä sessioista.

Digitaalisen teknologian mahdollisuudet

Useat esitykset sisälsivät tulevaisuuteen orientoitunutta ajattelua; yhdessä sessiossa esimerkiksi keskityttiin digitaalisen teknologian mahdollisuuksiin osallistavuuden ja avoimuuden periaatteiden kautta. Englannissa on käynnistymässä erityisen kiinnostava tutkimus, ’Assembling Alternative Futures for Heritage’, jossa tutkitaan tulevina vuosina kulttuuriperinnön vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tutkimuksessa on neljä painopistealuetta, joissa nousee esille teemoja konservoinnista kommunikointiin. Erityisen kiinnostavaa on, että tutkimuksessa paneudutaan epävarmoihin tulevaisuuksiin ja niihin varautumiseen kulttuuriperinnön kannalta.

Kulttuuriperintö, asiantuntijuus ja Australia

Yksi konferenssin mieleenpainuvimmista teemoista oli keskustelu kulttuuriperinnön ja asiantuntijuuden ja asiantuntemuksen (expertise) välisestä suhteesta. Asiantuntijuuden ympärille kietoutuneessa vilkkaassa keskustelussa nousi esiin myös konservoinnin, kulttuuriperinnön hallinnan ja paikallisten kaupunki- tai maaseutuyhteisöjen kehittämisen osuus kulttuuriperintötematiikassa. Liki jokaisessa konferenssin sessiossa luonnollisesti esiin kysymys alkuperäiskansojen asemasta Australiassa, heidän ainutlaatuinen historiansa ja aboriginaalien vaikutukset australialaisen kulttuuriperinnön muotoutumiseen. Mielenkiintoinen osa-alue keskustelussa oli myös kysymykset Australian alkuperäiskansojen maanhallinnasta ja -hoidosta sekä eteläisellä pallonpuoliskolla vaikuttavista ja kunnioitusta herättävistä luonnonvoimista.

* * *

Konferenssi oli kokonaisuudessaan intensiivinen, monimerkityksinen, hämmentävä ja eksoottinen kokemus. Kulttuuriperintö, menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuuden visiot kietoutuivat kiehtovalla tavalla yhteen ja jättivät paljon pohdinnan ja mietiskelyn aiheita seuraavaa kansainvälistä tapaamista ajatellen.

Kiitämme lämpimästi antoisan matkamme mahdollistaneita tahoja: tohtoriohjelma Junoa, Turun Yliopistosäätiötä sekä omaa kansatieteen oppiainettamme.

Maija Mäki on kansatieteen tohtorikoulutettava, jonka väitöstutkimus käsittelee matkailualan mahdollisia tulevaisuuksia arkeologisilla muinaisjäännöksillä.

Maija Lundgren toimii tohtorikoulutettavana kansatieteen oppiaineessa ja tohtoriohjelma Junossa. Hän tutkii väitöskirjassaan suomalaisen kyläasiamiesjärjestelmän asemaa ja merkitystä maaseudun yhteiskunnallisten muutosprosessien ja paikkaperustaisen kehittämistyön rajapinnoilla.