Turun helmi: Ruissalo kulttuurin kenttätutkimuskurssin kohteena

Ruissalon kulttuuriperinne on ollut jo vuosia mm. kulttuurihistorian, folkloristiikan ja kansatieteen tutkimuskohteena – kartoitettavina ovat olleet muistojen Ruissalo, karavaanarielämä sekä huviloiden historia. Tänä keväänä mukaan ovat tulleet myös uskontotieteen kenttäkurssilaiset, jotka ovat haastattelujen avulla selvittäneet Ruissalo-asiantuntijoiden luontonäkemyksiä ja Ruissalon henkisiä ulottuvuuksia.

Luontokäsitysten jäljittäminen on toteutettu yhdessä Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikön kanssa, josta ekologi, dosentti Mia Rönkä on ollut mukana suunnittelemassa haastattelukysymyksiä ja identifioimassa avaininformantteja. Kansatieteestä mukana on lehtori Timo J. Virtanen, folkloristiikasta yliopistonlehtori Pasi Enges, sekä uskontotieteestä yliopistonlehtori Matti Kamppinen.

Haastatteluissa on jäljitetty asiantuntijoiden, erityisesti ornitologien näkemyksiä Ruissalon luonnon syklisyydestä, uhkakuvista ja suojelutarpeista. Luonnon syklisyys ja esimerkiksi muuttolintujen saapuminen Ruissaloon ovat monelle luontoharrastajalle ihmiselämää suurempia asioita, joissa ihmisyys ja arki asettuvat laajempien kokonaisuuksien osaksi.

Yhdessä kansatieteen ja folkloristiikan haastattelujen kanssa näin saadaan entistä kokonaisvaltaisempi kuva Ruissalon merkityksestä turkulaisen elämänmuodon yhtenä ankkurina. Kenttäkurssin opiskelijoille on niin ikään tarjoutunut tilaisuus syventyä Ruissalon kulttuuriin usealta eri kannalta: virkistyskäytön, asumisen, luontoharrastuksen ja luonnontieteellisen tutkimuksen näkökulmista.

Ruissalo tarjoaa asukkaille ja vierailijoilla monenlaisia merkityksiä ja värikästä, moniäänistä historiaa. Uudenlaisten kokonaisuuksien näkeminen, uudet näkökulmat Ruissaloon ovatkin yksi kenttäkurssimme ennakoiduista tuloksista.

Matti Kamppinen on uskontotieteen yliopistonlehtori.

Kuva: Biodiversiteettiyksikön kenttätyökurssin opiskelijat Ruissalossa 28.6.2018. Kuva: Hanna Oksanen.