Turusta Sisiliaan ja takaisin: Matkoja 1800-luvun alun Euroopassa
Globaali koronapandemia rajoittaa parhaillaan matkustamista, joka on meille muuten teknologiamme ansiosta helppoa ja nopeaa. 200 vuotta sitten matkustaminen oli hidasta ja vaivalloista. Tästä huolimatta Suomestakin lähdettiin tutustumaan muuhun Eurooppaan, kirjoittaa kulttuurihistorian tutkija ja dosentti Heli Rantala.
1700- ja 1800-lukujen vaihteessa matka Suomesta Manner-Eurooppaan oli seikkailu. Euroopan yläluokan keskuudessa laajoja kiertomatkoja oli harrastettu jo pitkään, mutta Suomen alueelta matkaan lähteminen oli suhteellisen harvinaista vielä 1800-luvun alussakin. Matka taittui Itämeren yli kauppalaivoilla ja mantereen puolella postivaunuilla. Vasta 1800-luvun puoliväliä lähestyttäessä saattoi junalla kulkea jo pidempiä etappeja. Kaiken kaikkiaan matkaa tehtiin hitaasti, ja tämä matkalla oleminen muodostuikin tärkeäksi osaksi aikakauden matkakokemusta.
Koska matkustaminen ei ollut jokapäiväistä puuhaa, haluttiin yhden kiertomatkan aikana nähdä ja kokea mahdollisimman paljon. Matka saattoikin kestää pari vuotta. Varsinaisia lomia matkat eivät olleet, pikemminkin eräänlaisia opinto-, työ- ja kulttuurimatkojen hybridejä. Useimmat matkaajat olivat akateemisia miehiä mutta muutamia naismatkaajiakin tunnetaan.
Palava kaupunki ja Etnan valloitus
Muiden aikalaismatkaajien tapaan suomalaisiakin kiinnostivat suurkaupungit Pariisi ja Lontoo. Hevosvaunujen reittien varrelle osui kuitenkin myös lukematon määrä pienempiä paikkakuntia. Alppien näkeminen oli erityinen elämys, ja osa matkaajista myös ylitti Alpit ja jatkoi matkaa Italiaan saakka, jossa ykköskohde oli luonnollisesti Rooma. Turun akatemian kasvatin Immanuel Ilmonin 1820-luvun lopussa tekemä matka ulottui aina eteläiseen Italiaan saakka.
Matkan aikana vastaan tuli monenmoista hämmästyttävää ja joskus hengästyttävääkin koettavaa. Kesällä 1795 Frans Michael Franzén sattui saapumaan Kööpenhaminaan kaupungin sytyttyä juuri tuleen. Lääkäri ja luonnontieteilijä Ilmoni puolestaan kamppaili kesäkuussa 1829 Sisiliassa Etnan rinteillä oikukasta säätä vastaan. Tuuli ja hyytävä kylmyys häiritsivät vuorelle nousua pahasti, eikä Ilmoni voinut kuin hämmästellä sitä, miten pahasti sitä voikin Italian kesässä palella. Mutta hän valloitti Etnan!
Heli Rantala on kulttuurihistorian tutkija ja dosentti, jonka teos Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa (Gaudeamus) ilmestyi vuonna 2020.
Pääkuva: Le Pont-Neuf et la Cité Paris 1832, Giuseppe Canella, Musée Carnavalet, Wikimedia Commons
Kuva 2: Mount Etna from Taormina 1843, Thomas Cole, Wikimedia Commons