Tutkimus Värmlannin metsäsuomalaisista kertoo varhaisten suomalaisten uudisasukkaiden elämästä ja kulttuurista

Metsäsuomalaisasutuksen muodostuminen on merkittävä vaihe suomalaisen muuttoliikkeen historiassa. Metsäsuomalaisilla tarkoitetaan lähinnä Savosta Keski-Skandinavian metsiin 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkupuolella muuttaneita ja heidän jälkeläisiään.

Metsäsuomalaisia Suomessa ei kovinkaan paljon ole tutkittu. Täyttä yksimielisyyttä ei ole myöskään siitä, mistä syystä lähdettiin, kuinka laajaa muutto oli ja mitä reittejä siinä käytettiin. Muutto Ruotsiin synnytti kuitenkin jonkinlaisen joukkoliikkeen, sillä Itä-Suomi oli jo 1500-luvulla ylikansoitettu.

Osa tästä muutosta suuntautui Värmlantiin, jonne asettuneiden metsäsuomalaisten muuttoa, elinoloja, kulttuuria ja sen muuttumista tarkastelen tuoreessa tutkimuksessani Värmlannin metsäsuomalaiset (Siirtolaisuusinstituutti 2019). Lähteinä olen käyttänyt suurelta osin professori Ilmar Talven Ruotsin ja Norjan arkistoista koottua 1930-luvulle periytyvää laajaa kansatieteellistä muistitietoaineistoa, hänen 1940- ja 1950-luvun vaihteessa laatimiaan kenttätyömuistiinpanoja ja Sanakirjasäätiön kokoelmia.

Metsäsuomalaiset olivat kaskiviljelijöitä

Metsäsuomalaisten 1600-luvulla harjoittama pääelinkeino oli kaskiviljely ja eri viljelymenetelmistä erityisesti huhtakaski, joka voitiin hakata havumetsään ja mahdollisti näin myös havumetsää kasvavien erämaiden asuttamisen. Kun kaskiviljelyä alettiin rautaruukkien vaatimuksesta 1600-luvulla rajoittaa, ajoi se monet metsäsuomalaiset ahdinkoon. Tämä käynnisti Värmlannissa myös muuttoliikkeen, joka suuntautui pääasiassa läänin pohjoisosiin ja myös Norjan puolelle, jossa kaskiviljelyä sai vielä vapaammin harjoittaa. Kaskiviljelyn rajoittaminen pakotti kehittämään myös muita elinkeinoja ja 1700-luvulla kasvoi varsinkin karjanhoidon merkitys. Uusia peltoviljelymenetelmiä (kiertoviljely) alettiin käyttää enemmän vasta 1800-luvun loppupuolella.

Ruotsalaisista metsäsuomalaiset erotti esimerkiksi savutupa, riihi, sauna ja uskomusmaailma.

Suomen kieli säilyi pisimpään Värmlannissa

Huomionarvoista on, että metsäsuomalaiset säilyttivät vuosisatojen ajan omia tapojaan ja oman kielensä. He jättivät jälkensä niin paikannimistöön, harjoitettuihin elinkeinoihin kuin rakennus- ja ruokakulttuurinkin.

Suomalaiset tavat ja suomen kieli säilyivät pisimpään Värmlannin länsi- ja pohjoisosissa, jossa suomalaisia asui enemmän. Lopullisesti suomen kielen hävitti oppivelvollisuuslain voimaan tultua (1842) koulu, jossa opetuskieli oli ruotsi ja suhtautuminen suomen kielen puhumiseen oli kielteinen. Metsäsuomalaisten integroituminen ruotsalaisiin oli vääjäämätön prosessi. Mikäli aikoi menestyä elämässään, oli mukauduttava niin ruotsalaiseen elämänmuotoon kuin jatkuvaan muutokseenkin.

Metsäsuomalaisuutta vaalitaan ja juurista ollaan ylpeitä

Nykyisin tietoisuus suomalaisista sukujuurista on kasvanut ja niistä ollaan ylpeitä. 1970-luvulle saakka suomalaisuudesta yleensä vaiettiin. Muutos tässä tapahtui, kun päästiin eroon siihen liittyneestä huonommuudentunteesta, eikä suomalaisuutta tarvinnut enää kätkeä. Tämä näkyy myös lisääntyneenä sukututkimuksena, johon lisänsä on tuonut DNA-tekniikan käyttöönotto.

Metsäsuomalaiskulttuuria tallentaa ja vaalii Torsbyssa sijaitseva Finnskogscentrum, jossa kulttuuriperintöä esitellään muun muassa vaihtuvin näyttelyin ja jakamalla tietoa Värmlannissa olevista kohteista, jotka liittyvät metsäsuomalaisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi suomalaistalot savutupineen.

Metsäsuomalaisteemaa on hyödynnetty myös matkailussa yhdistämällä se merkittyihin vaellusreittein, joita on Värmlannissa ja Norjan puolellakin.

Metsäsuomalaisuutta vaalivat lisäksi monet paikalliset yhdistykset, jotka järjestävät tapahtumia ja juhlatilaisuuksia, joissa noudatetaan perinteitä ja vahvistetaan näin suomalaisidentiteettiä.

Eero Sappinen: Värmlannin metsäsuomalaiset. Asutushistoriasta, agraarista kulttuurista ja muutoksesta. Tutkimus 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2019. 354 sivua.

Eero Sappinen on kansatieteen dosentti.

Nostokuva: Ritamäki, museoitu suomalaisasutus Lekvattnetin pitäjässä Torsbyssä. Wikimedia Commons.