Unelmista luopuminen avasi uuden maailman
Olen pienestä pitäen nauttinut kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta, joten kirjallisuustieteiden lukeminen yliopistossa oli looginen valinta urapolun aloittamiseksi. Nuorena aikuisena haaveilin kirjallisuudentutkijan akateemisesta urasta, mutta kun valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2011, polkuni haarautui.
Oppiaineeni kotimainen kirjallisuus tarjosi minulle jatko-opiskelupaikkaa, mutta epävarmuus tulevasta esti minua tarttumasta siihen. Yliopistouran sijaan valitsin kortiston, sillä uskoin työllistyväni ennen pitkää niin sanotusti omalle alalle.
Niin sanottu oma ala. Kun osaamiseni oli kirjallisuudentutkimuksessa, niin mitä muuta tekisin hankkimallani koulutuksella? Yritin erilaisissa työhaastatteluissa perustella opintotaustaani haettavan työn kannalta, koska en vielä osannut pelata työmarkkinoiden valtaistuinpeliä.
Työurani oli koostunut kulttuuri- ja taidealan silpputöistä, kunnes sain mahdollisuuden lähteä työharjoitteluun Beijingiin, Kiinaan. Paikallinen pieni yritys halusi minun rakentavan siltoja maailmojen välille. Olin lukenut yhden sivuaineen kauppakorkeakoulussa, joten olin otettu minulle annetusta vastuusta, vaikka myöhemmin ymmärsin, että minua arvostettiin juuri pääaineesta saamieni taitojen vuoksi.
Harjoittelu muuttui vakituiseksi työksi ja viihdyin maassa vuosina 2012-2013. Päädyin myös opettamaan sivutoimisesti Shanghain eliittiyliopisto Fudanin kansainvälisen liiketoiminnan MBA-opiskelijoiden linjalle, kirjoittamaan artikkeleita Suomen iltapäivälehtiin ja osallistumaan Kiinaa muuttavaan kestävän kehityksen kansanliikkeeseen.
Kun myöhemmin Suomessa minut kutsuttiin luennoimaan englanniksi korkeakouluun pk-yritysten kansainvälistymisstrategioista, totesin mielessäni, että tämä humanisti on viimein ymmärtänyt koulutuksensa tarjoamat rajattomat mahdollisuudet.
Opin ajattelemaan taustaani vahvuutena, joka ei ole este millekään hakemalleni työlle, vaan se on parhaimmillaan tekijä, joka erottaa minut monista hakijoista. Suomessa työllistyin nopeasti IT-alan viestinnällisiin erityisasiantuntijatehtäviin pääkaupunkiseudulle ja löysin samalla alan, jolla työskentelemisestä nautin.
Edellisellä työnantajallani oli tapana esitellä minut yrityksen eri sidosryhmille heittämällä ilmaan lauseen: ”Otto on muuten kirjallisuudentutkija.” Tämän jälkeen otin kopin tästä virheellisestä väittämästä korjaamatta sitä ja jatkoin menemälläsuoraan itse asiaan.
Lause jäi kuitenkin aina leijailemaan huoneeseen ja sen muistivat kaikki paikalla olleet henkilöt. He ymmärsivät, että tässä informaatioteknologian, myynnin ja markkinoinnin maailmassa on jotain inhimillistä asiantuntemusta, josta heidän kannattaa olla kiinnostuneita.
Otto Myöhänen työskentelee IT-alalla myynti- ja markkinointipäällikkönä.
Kirjoittaja LindkedInissä