Uudenlaista musiikkimuseota rakentamassa
Lokakuussa 2019 auennut uusi, suomalaiseen musiikkiin erikoistunut Musiikkimuseo FAME avaa musiikintutkijoille uusia työ- ja julkaisumahdollisuuksia. Museon jatkuvasti rakentuva sisältö vaatii kaikkeen suomalaiseen, 1890-luvun jälkeiseen musiikkiin perehtyneiden asiantuntijoiden työpanoksia.
Keskustelin Musiikkimuseo FAME:n juuri syrjään astuneen sisältöjohtaja Jere Jäppisen kanssa marraskuussa 2019 museon juhlissa. Hän sanoi, että on sääli, ettei näyttelyä mielletä akateemisen julkaisemisen muodoksi. Keskustelimme asiasta Musiikkimuseon vaihtuvien näyttelyiden tilassa, johon olin käsikirjoittanut ja tuottanut näyttelyn ”Kovaa työtä. Naiset populaarimusiikissa”.
Keskustelu herätti minut pohtimaan asiaa tarkemmin. Näyttelyn aineiston kerääminen on kieltämättä hyvin verrannollinen mihin tahansa tekemääni kenttätyöhön. Kirjoitustyö oli verrattavissa mihin tahansa populaariin muotoon kirjoitettuun tutkimusraporttiin.
Näyttelylle oli asetettu museon puolesta temaattiset raamit, joita kollegani Anna-Elena Pääkkölän kanssa alkuvaiheessa kommentoimme. Tämän konsultoinnin jälkeen jätin tarjoukseni näyttelyn sisällön tuottamisesta, olin juuri väitellyt ja työ vaikutti äärimmäisen kiinnostavalta työmahdollisuudelta.
Käsikirjoituksesta valmiiseen näyttelyyn ja museon avajaisiin
Laadin museon sisältötiimin pohjustaman tematiikan pohjalta näyttelyn käsikirjoituksen, joka kertoo suomalaisten naisten monipuolistuvista rooleista populaarimusiikin kentillä. Näyttelyn työnimi olikin kuvaavasti ”Naiset populaarimusiikin kentillä”. Tuohon samaan näyttelytilaan on tulossa kesällä 2020 Toni-Matti Karjalaisen suomalaista metallimusiikin maailmanvalloitusta käsittelevä näyttely. Musiikintutkija hänkin.
Käsikirjoitus vastasi tutkimussuunnitelmaa, se sisälsi tiedot muun muassa näyttelyn taustasta ja tutkimuskysymyksestä. Lisäksi käsikirjoituksessa avattiin aineistonhallintaa, eettisiä kysymyksiä ja minun tutkijanpositioitani. Käsikirjoitus hyväksytettiin museon hallituksella ja näyttelytiimillä, joista jälkimmäisen kanssa työskentelin päivittäistasolla.
Haastattelin kuutta suomalaista naista, jotka toimivat populaarimusiikin parissa. Kaikki heitä ovat laulajia, mutta näyttelyn teeman mukaisesti selvitimme, mitä kaikkea muuta ”vain laulajiksi” mielletyt musiikin ammattilaiset lopulta tekivätkään.
En tiedä, olisiko minulla ollut pääsyä ilman museon antamaa taustaa haastattelemaan muun muassa Saara Aaltoa ja Virve Rostia, kuten näyttelyn myötä tuli mahdolliseksi. Lisäksi kuratoin näyttelyyn musiikkia ja kuvia.
Näyttelyn lopullisesta ulkoasusta on kiittäminen Tuija Kuuselaa ja näyttelytiimiä. Oli äärettömän kiinnostavaa päästä tekemään näyttelyä museoon, mutta vielä kiinnostavampaa oli päästä mukaan täysin uuden museon perustamiseen.
Kirjoittaja on musiikkitieteestä vuoden 2018 lopussa väitellyt tutkija ja tietokirjoittaja, jonka erityisalaa on naisten toimijuus populaarimusiikin parissa.
Artikkelikuva: Israel Palacio