Uusi yliopisto-opettaja folkloristiikassa

Folkloristiikan oppiaineessa on aloittanut määräaikaisena yliopisto-opettajana syyskuun alusta lähtien filosofian tohtori Kaarina Koski. Kosken vastuulla on osa professori Pekka Hakamiehen opetuksesta professorin hoitaessa laitosjohtajan tehtäviä. Ensimmäisenä syksynä työhön kuuluvat tenttien ja syventävien opintojen seminaarien lisäksi peruskurssi ja metodikurssi.

Koski on kotoisin Helsingistä ja opiskellut Helsingin yliopistossa folkloristiikkaa ja kieliaineita. Tutkijana ominta aluetta ovat olleet kerronnan ja kansanuskon tutkimus sekä lingvistiset näkökulmat, ja tärkeimpänä aiheena kuolemaan liittyvä uskomusperinne. Koski on tutkinut arkistoaineistojen pohjalta kertomuksia vainajista, ruumiista ja hautausmaista sekä niiden liepeillä parveilevasta kirkonväestä, joka saattoi näyttäytyä tai käydä näkymättömänäkin ihmisen kimppuun. Kuoleman tutkijana Koski on kirjoittanut myös kuolinitkuista, ja jatkossa kiinnostaa erityisesti biologisen ja sosiaalisen kuoleman välinen suhde.

Opetustyössä lempiaihe on kuitenkin ehkä nykyperinne, erityisesti uudet mediat. Näkemys nykyperinteen tärkeydestä syntyi 1990-luvulla Helsingin yliopistossa Leea Virtasen oppilaana urbaanilegendoja keräillessä. Uusi kiinnostus heräsi muutamia vuosia sitten, kun omat teini-ikäiset lapset ottivat tavakseen esitellä äidille YouTube-videoita. Sähköiseen aikaan siirtyneen kansankulttuurin ja ilmaisutapojen vertaaminen vanhaan, suullisuuteen perustuvaan kulttuurimuotoon on kiinnostavaa ja antoisaa.

Perinteen ilmiöiden lisäksi uuden yliopisto-opettajan sydäntä lähellä on kasvien maailma. Oma kotipuutarha esikkoineen ja pioneineen on edelleen Helsingissä, mutta Turussakin riittää paljon havainnoitavaa pihoilla, puistoissa ja jopa kapeilla nurmikaistaleilla.

Kaarina Koski
folkloristiikan ma. yliopisto-opettaja