Vaihtoehtohistoriaa ja vaihtoehtoisia julkaisukanavia
Venäläisessä kirjallisuudessa esiintyviä vaihtoehtohistorioita – fiktiivisiä kertomuksia, joissa historian kulku poikkeaa omastamme – tunnetaan Suomessa vähän. Joku on kenties saattanut lukea Vasili Aksjonovin 1980-luvulla ilmestyneen romaanin Krimin saari, jossa Neuvostoliiton ulkopuolelle jäänyt Krim elää omaa elämäänsä suurvallan naapurissa, mutta siihen se sitten jääkin. Vaikka vaihtoehtohistorioita esiintyi venäläisessä kirjallisuudessa jo 1920-luvulla, marxilainen historiallinen determinismi ei aihetta suosinut ja erilaiset kuvitellut vaihtoehtohistoriat nousivat pinnalle vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen osana suurta fantasiakirjallisuusbuumia.
Samat traumat rajan molemmin puolin
Vaihtoehtohistorioiden suosio näkyy myös venäjänkielisessä internetissä vellovassa keskustelussa sekä paikoittain fanifiktion ja kaunokirjallisuuden rajalla tasapainottelevassa nykykirjallisuudessa. Talvisotaan fiksoituneita suomalaisia ehkä ilahduttaa, että sodasta on jäänyt traumoja myös venäläisille: niitä käsittelee esimerkiksi Jevgeni Belogorskin viime vuonna internetissä ilmestynyt kertomus Karelski Blitskrig, jossa talvisodan tapahtumat saavat uusia käänteitä Karjalankannaksella.
Vaihtoehtohistorioiden pohtiminen internetissä tarjoaa mahdollisuuden tutustua ”tavallisten venäläisten” ajatuksiin historiasta. Esimerkiksi Alternativnaja istorija -keskustelupalstalla toinen maailmansota on ehdottomasti suosituin aihe. Keskustelua kirvoittavat myös muut historian kipupisteet kuten Neuvostoliiton hajoaminen. On kuvaavaa, että myös fantasiakirjallisuuden kuvitteellisista maailmoista keskusteltaessa juttu kääntyy usein Venäjän historiaan ja suurvaltahaaveisiin.
Kirjallisuus leikittelee muistoilla
Venäjän oppiaineen fantasiaprojekti tutkii, miten erilaisia historian käännekohtia on käsitelty venäläisessä ja suomalaisessa kirjallisuudessa nimenomaan fantasian ja vaihtoehtohistorian keinoin. Tutkimusmateriaalina käytämme Venäjällä ja Suomessa ilmestynyttä kaunokirjallisuutta – oli se sitten perinteisesti julkaistua korkeakirjallisuutta tai internetissä ilmestynyttä harrastajakirjallisuutta – sekä fantasiakirjallisuuden ja -kulttuurin ympärillä käytäviä nettikeskusteluja. Painopiste on teoksissa, joissa Suomen ja Venäjän historiat tavalla tai toisella kohtaavat.
Venäjän oppiaineen fantasiaprojektissa eri alojen tutkijat pohtivat omista näkökulmistaan, mitä ja miten fantasiakirjallisuus kertoo maailmasta ja ihmisten ajattelusta.
Mihail Oshukov on yleisestä kirjallisuustieteestä väitellyt tohtori, Jenniliisa Salminen venäjän kielen yliopistonlehtori ja Johanna Viimaranta venäjän kielen professori.
Alternativnaja Istorija -foorumi
Alternativnaja Istorija -wiki
Karusellikuva: http://ru.althistory.wikia.com/wiki/AI