Vastineen vastine

Oppikirjoja koskeva keskustelu oli Suomessa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla vilkasta. Kirjoja arvioitiin ja arvioihin kirjoitettiin myös vastineita, joiden usein taidokas retoriikka ansaitsee lukijansa. 

Lähde seuraavassa on Tidskrift utgiven av pedagogiska föreningen i Finland. Lähdeviittaukset kirjoituksen lopussa noudattavat viittausjärjestystä tekstissä. 

Muun muassa ruotsin ja suomen sanakirjoistaan ja suomen oikeinkirjoituksen kehittämisestä tunnettu Frans Ferdinand Ahlman (1836–1895) kirjoitti oppikirjan Lärokurs i finska språket för skolans lägre klasser (G. W. Edlund, Helsingfors 1864). Kirjan arvioi (1865.1) Adolf Waldemar Jahnsson (1841– 1894), tuleva turkulainen klassillisten kielten opettaja ja suomen kielen lauseoppia koskevan väitöskirjan kirjoittaja. Jahnsson kyllä arvostaakin Ahlmanin kirjaa mutta toteaa, että kirjoittajan olisi pitänyt paremmin perehtyä valitsemaansa metodiin. Ahlman julkaisee taidokkaan monisanaisen ja sävyltään ivallisen vastineen (Genmäle till Herr A. W. Jahnsson; 1865.2), jonka aluksi hän toteaa, että Jahnssonilla on vielä vähemmän tietoa koulukysymyksistä kuin hänellä itsellään. Tässä yhteydessä sopii mainita, että vuonna 1865 Jahnsson oli vasta 24-vuotias juuri valmistunut maisteri. Arvion ja vastineen yhteissivumäärä on yli 13 sivua: kummassakin mennään varsin pieniin yksityiskohtiin. 

Kirjan huokeuteen nähden hyvää paperia 

Ahlman julkaisi myös suomenkielisen oppikirjan: Kansakoulun Ensimäinen Luku-Kirja (Weilin & Göös, Jyväskylä 1875). Nimimerkki A. Br. kritisoi muun muassa kirjan suomea ja päätyy kehumaan paperin laatua mutta toteamaan oppikirjan muuten epäonnistuneeksi (1876.1). Ahlman vastaa (Nödig förklaring; 1876.2): hän arvelee tunnistavansa nimimerkin takaa kansakoulun ylitarkastajan apulaisen (Aksel Berner; 1843–1892). Ahlman kirjoittaa suomenkielisessä alaviitteessä käyttävänsä vastineessaan ”vastenmielisesti” ruotsia, koska ruotsia käytti myös arvioija. Vastineen sävy on taas varsin ivallinen: Ahlman muun muassa toteaa, että kritiikin suomeaan kohtaan hän jättää huomiotta, kun se tulee herra A. Br.:ltä. Ahlmanin vastinetta lehdessä seuraa heti sen vastine (Genmäle till hr Ferd. Ahlman): nimimerkki A. Br. toteaa, että Ahlman, senaatin kielenkääntäjä, otti ilmeisen raskaasti suomeensa kohdistuva kritiikin, mutta kritiikki oli kyllä paikallaan: epäilemättä Ahlman olisi osannut kirjoittaa parempaakin suomea ja sitä tuomittavampaa on, ettei hän niin tehnyt. 

Vastine vastineen vastineeseen 

Vastineen vastinekin saa vielä vastineensa (Bemötande af Herr A. Br:s genmäle; 1876.4). Ahlman paljastaa monisanaisesti nimimerkin A. Br. väärinymmärrykset ja vastaa saamaansa kritiikkiin. A. Br. halusi muun muassa korjata Ahlmanin lauseen ”Ruori on kiinnitetty veneen perän taakse” muotoon ”Ruori on kiinnitetty veneen perään”. Tästähän ei käy ilmi, että ruori on veneen perän ulkopuolella, toteaa Ahlman. Allekirjoittaneen tiedot veneistä eivät täysin riitä käsittämään ruorin paikkaa, mutta joka tapauksessa voi todeta, että vastineet, itse kirja-arvioiden ohella, ovat äärimmäisen mielenkiintoisia monellakin tapaa ja tarjoavat runsaasti lähdeaineistoa (Ahlman-Berner -tapauksessa yli 25 sivua). 

Intohimona opetuksen laatu 

Oppikirjoja koskeva keskustelu oli Suomessa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla vilkasta. Opetuksen tasoa haluttiin nostaa ja opetuksen trendejä ja koulureformeja esimerkiksi Saksassa seurattiin tarkasti. Oppikirjoilla katsottiin niin meillä kuin muuallakin olevan merkittävä rooli opetuksessa: tarve vastata arvioihin kertoo vähimmilläänkin intohimoisesta suhtautumisesta opetuksen laatuun. 

Jahnsson: Tidskrift utgiven av Pedagogiska föreningen i Finland, 01.01.1865, nro 1, s. 50 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/116795?page=50 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 

Ahlman: Tidskrift utgiven av Pedagogiska föreningen i Finland, 01.01.1865, nro 2, s. 45 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/116796?page=45 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

A. Br.: Tidskrift utgiven av Pedagogiska föreningen i Finland, 01.01.1876, nro 1, s. 45 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/102380?page=45 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Ahlman: Tidskrift utgiven av Pedagogiska föreningen i Finland, 01.01.1876, nro 2, s. 49 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/85179?page=49 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

A. Br.: Tidskrift utgiven av Pedagogiska föreningen i Finland, 01.01.1876, nro 2, s. 56 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/85179?page=56 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Ahlman: Tidskrift utgiven av Pedagogiska föreningen i Finland, 01.01.1876, nro 4, s. 46 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/98678?page=46 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kirjoittaja on klassillisten kielten yliopistonlehtori, joka tutkii muun muassa kieltenopetuksen vaiheita Suomessa.