Viestinnän verbaaliset ja visuaaliset keinot – tutkimusta varhaisten englanninkielisten tekstien ominaisuuksista

Kuinka tekstin käsinkosketeltava olomuoto, asettelu sivulla sekä muut visuaaliset piirteet vaikuttavat sen välittämään viestiin? Tätä kysymystä on selvittänyt Turun yliopiston englannin kielen oppiaineen tutkimushanke Pragmatics on the Page, tuttavallisemmin PoP, joka on tuonut yhteen historiallisen kielitieteen sekä käsikirjoitusten ja varhaisten painettujen kirjojen tutkimusmenetelmiä.

Visuaaliset korostuskeinot ovat tyypillisiä kirjoitetulle tekstille, olipa kyseessä keskiaikainen käsikirjoitus tai blogiteksti verkossa. Lisäksi kieliasuun voi vaikuttaa esimerkiksi käytettävissä oleva tila. Siksi ei ole myöskään yhdentekevää, millaisia valintoja tehdään, kun tekstejä vaikkapa editoidaan nykylukijalle sopivaan muotoon tai tutkimustarpeisiin.

Pop-hanke huipentui syyskuussa 2017 julkaistuun kansainväliseen artikkelikokoelmaan, jonka tutkimukset käsittelevät varhaisten englanninkielisten tekstien materiaalista kontekstia ja sen suhdetta kielelliseen sisältöön. Esimakua kokoelmassa julkaistuista tutkimuksista saatiin jo syksyllä 2014 Turussa järjestetyssä symposiumissa.

Kielitiede kohtaa kirjahistorian

Lokakuussa 2014 PoP-hanke kokosi Turkuun joukon tutkijoita eri maista keskustelemaan kielitieteellisten sekä kirjahistoriassa ja käsikirjoitustutkimuksessa käytettyjen menetelmien yhdistämisestä. Kaksipäiväisessä symposiumissa ”Linguistics Meets Book History: Seeking New Approaches” kuultiin esitelmiä siitä, miten sivun asettelulla ja tekstin visuaalisilla piirteillä, aina kirjainmuodoista alkaen, tuodaan esiin muun muassa tekstin rakennetta, epäsuoraa kerrontaa ja monikielisyyttä. Vielä nykyäänkin käytäntönä on korostaa vieraskieliset sanat tekstissä kursiivilla.

Keskustelua eri tutkimusalojen välillä jatkaa nyt projektitiimin toimittama teos Verbal and Visual Communication in Early English Texts (Brepols 2017). Teoksen kymmenen lukua tarkastelevat englanninkielisiä tekstejä keskiajalta ja uuden ajan alusta, riimukirjoituksin varustetuista esineistä kirjeisiin, kronikoista lääketieteellisiin teksteihin. Toimittajien kirjoittama luku johdattaa aiheeseen tarkastelemalla terminologian monimuotoisuutta ja aiempaa tutkimusta. Muut luvut jakautuvat kahteen teemaan: sivun asettelua käsitteleviin tutkimuksiin ja typografiaan tai kirjainmuotoihin liittyviin tutkimuksiin. Yhteistä kaikille on tieteenalojen välisten raja-aitojen ylittäminen: kirjahistoria kohtaa lingvistiikan, keskiaika uuden ajan, käsikirjoitustutkimus painetun kirjan tutkimuksen.

Aino Liira on englannin väitöskirjatutkija, jonka innostus vanhojen sivujen tutkimukseen syttyi projektin mukaan nimetyllä Pragmatics on the Page -kurssilla syksyllä 2012.

Verbal and Visual Communication in Early English Texts, toim. Matti Peikola, Aleksi Mäkilähde, Hanna Salmi, Mari-Liisa Varila ja Janne Skaffari. Utrecht Studies in Medieval Literacy 37. Turnhout: Brepols, 2017. ISBN 978-2-503-57464-6.

Lue lisää PoP-symposiumista englannin oppiaineen blogista.