Viimeinen auringonlasku: Lännenelokuvia tutkimassa
Olen viimeaikaisissa kirjoituksissani keskittynyt sydäntä lähellä olevaan aiheeseen eli lännenelokuviin, joiden parissa olen viettänyt aikaa aina vuoden 2018 pro gradu -tutkielmastani asti. Tarkastellessani Yhdysvaltojen Etelävaltioiden elokuvamusiikillista representaatioita yhdysvaltalaisissa elokuvissa, keskityin myös kahteen lännenelokuvaan. Etelällä ja lännellä on samanlaisia musiikillisia piirteitä: amerikkalaisten perinteisten soittimien, kuten viulun, huuliharpun ja akustisen kitaran käyttäminen esimerkiksi klassisten orkesterisoittimien lisänä, luovat mielikuvaa sekä miljööstä että aikakaudesta. Kun uudisraivaajat siirtyivät vanhemmista itäisen etelän osavaltioista lounaisosiin, he toivat mukanaan arvonsa, tapansa ja perinteensä, joista muodostui oma kulttuurinsa.
Western on yksi suosituimpia genrejä kautta aikain. Silti suomalaisessa akateemisessa tutkimuksessa genre on miltei unohdettu, mikä johtunee myös siitä, että genre ei ole kovin muodikas. Genreä pidetään usein vanhanaikaisena, ja sen esitystavat mielletään jälkijättöisiksi. Westernejä pidetään usein myös turhana viihteenä, vaikka useat elokuvat ovat päätyneet jopa Amerikan kongressin kirjaston kokoelmiin, säilytettäväksi jälkipolville. Kuitenkin nykypäivän valtavirran elokuvien toiminta- ja supersankarit ovat westernien kovaotteisten pyssysankareiden jälkeläisiä, jotka reikäraudan sijaan taltuttavat vastustajansa supervoimillaan. Lännenelokuvat ovat vaikuttaneet myös videopelikulttuuriin, josta oivallisin esimerkki on Rockstar Gamesin Villiin Länteen sijoittuva pelisarja Red Dead Redemption. Sen välianimaatiot ovat kuin suoraan vanhoista westerneistä. Lisäksi lainsuojatonta päähenkilöä voidaan pitää Sergio Leonen Dollari-trilogian Clint Eastwoodin esittämän ”Miehen vailla nimeä” kaltaisena antisankarina, joka antaa aseensa puhua puolestaan. Westernin renessanssi näkyy myös Quentin Tarantinon viimeisimmässä vuoden 1969 Hollywoodiin sijoittuvassa elokuvassa Once Upon A Time in Hollywood (2019), jossa viitataan televisiohistoriaan palkkionmetsästäjästä kertovasta 1950-luvun western-sarja Wanted: Dead or Alivesta muokatun Bounty Lawin muodossa. Lisäksi elokuvan päähenkilö Rick Dalton löytää paikallaan polkevalle näyttelijänuralleen pelastuksen aikakauden italowesterneistä.
Yksi tärkeimpiä westernien tutkimuksen perusteena on myös sukupuolien esittäminen. Perinteisesti lännenelokuvissa naiset ovat usein miessankareille alisteisia, passiivisia seinäruusuja, mutta toimivat mieshahmon tekojen motivaationa. Perinteisten esitystapojen poikkeamien tarkastelun lisäksi vanhanaikaisten esitystapojen tuntemus on myös hyväksi, koska ilman sitä ei voisi ymmärtää vuosikymmenien kestänyttä muutosta. Oli lännenelokuvista mitä mieltä tahansa, genren merkitystä ei voi kiistää.
Kirjoittaja on musiikkitieteestä valmistunut filosofian maisteri, freelance-musiikintutkija ja media-alan tuottaja.
> Samalta kirjoittajalta: Twilight-spagettiwestern: 1970-luvun italowesternien joutsenlaulu
Artikkelikuva: Mystinen “Mies vailla nimeä” elokuvassa Vain muutaman dollarin tähden (For a Few Dollars More, ohj. Sergio Leone, 1965)