Villieläimiä ja digitaalisia pelejä – yleisen historian ja digitaalisen kulttuurin professorien tutkimushankkeille akatemiarahoitusta

Suomen Akatemia myönsi kesäkuussa noin 21 miljoona euroa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen hankkeisiin. Hakemuksia tuli yhteensä 375, ja rahoitus myönnettiin 34 hankkeelle. Rahoituksen saaneiden joukosta löytyy myös kahden Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella työskentelevän professorin tutkimushankkeet.

Eläinten toimijuuden tutkimusta monipuolisen aineiston kautta

Yleisen historian professori Taina Syrjämaan vetämässä Eläinten toimijuus yhteiskunnassa: näkökulmia Suomesta 1890–2040 -hankkeessa selvitetään ihmisen ja eläimen suhteen muutoksia teollisen ja jälkiteollisen yhteiskunnan kehitysvaiheissa. Hanke toteutetaan yleisen historian ja kansatieteen yhteistyönä. Hankkeessa toimivat Syrjämaan lisäksi professori Helena Ruotsala sekä tutkijatohtorit Tuomas Räsänen ja Jussi Lehtonen.

Tutkimuksen kohteena ovat niin kesyt, puolikesyt kuin villitkin eläimet. Niitä tarkastellaan monipuolisen aineiston kautta. ”Hankkeen eri osatutkimuksissa käytetään esimerkiksi erilaisia tekstejä mainoksista ja fiktiosta asiakirjoihin ja tieteellisiin julkaisuihin sekä kuvia, muistitietoa, tilastoja ja esineitä”, Syrjämaa kertoo. ”Hanke myös tuottaa uutta aineistoa järjestämällä teemakirjoituksia, kansatieteellistä kenttätyötä, haastatteluja, tulevaisuustyöpajoja ja niihin liittyen Delfoi-prosessin.”

Hankeen tuloksista tullaan raportoimaan pääasiassa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa, mutta Syrjämaan mukaan suomenkielisiäkin julkaisuja on suunnitteilla. Hankkeen puitteissa on tarkoitus järjestää myös seminaareja.

Akatemiarahoitus päättyy kesällä 2018, mutta Syrjämaan mukaan aiheen käsittely tuskin loppuu siihen: ”Tästä tematiikasta riittää paljon tutkittavaa. Hankkeen aikana syntyy varmasti uusia ideoita ja näkemyksiä siitä, miten tutkimusta tullaan jatkamaan.”

Leluista digipeleihin ja pelialan koulutukseen

Akatemiarahoitusta saaneista hankkeista kuusi on konsortiohankkeita, joissa eri organisaatioiden tutkijat työskentelevät yhteistyössä yhteisen tutkimussuunnitelman mukaan. Yksi näistä on Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhteishanke Leikillistyminen ja pelillisen kulttuurin synty, joka tarkastelee pelien ja pelillisyyden laajenevaa roolia nykykulttuurissa ja yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Hankkeessa mukana oleva Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen kertoo tutkimusaineiston pitävän sisällään muun muassa haastatteluja, havainnointiaineistoja, pelejä ja leluja sekä digipelejä koskevia kirjoituksia netissä ja printtilehdissä.

Suominen itse tutkii digipelaamisen instituutioitumista eli sitä, miten digitaaliset pelit on integroitu erilaisiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. ”Alkuvaiheessa keskityn erityisesti digitaalisiin peleihin liittyvän historiatietoisuuden muodostumiseen ja historiatiedon käyttöön. Tarkoitukseni on tutkia myös pelialan koulutuksen syntyä, muutoksia ja painopisteitä”, Suominen kertoo.

Rahoitusta hankkeen kautta saavat myös digitaalisen kulttuurin post doc -tutkija Kati Heljakka, joka tutkii osahankkeessaan leluihin liittyviä nykyilmiöitä, sekä tohtorikoulutettava Usva Friman, jonka tutkimuskohteena ovat naiset digipelaajina.

Suomisen mukaan hanke tulee näkymään digitaalisen kulttuurin opetuksessa aihepiiriin liittyvinä luento- ja seminaarikursseina. ”Toivottavasti saamme opiskelijoita mukaan hankkeeseen myös esimerkiksi opinnäytteiden kautta”, Suominen sanoo.

Osana hanketta järjestetään tutkimusseminaareja, ja suunnitelmissa on myös iso kansainvälinen konferenssi yhdessä partneriyliopistojen kanssa. ”Toivon myös, että saamme järjestettyä lisäksi sellaisia hankkeeseen liittyviä tapahtumia, jotka kiinnostavat yliopiston ulkopuolisiakin tahoja”, Suominen toteaa.

Aura Nikkilä on taidehistorian opiskelija, joka toimi historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen harjoittelijana kesällä 2014.