Vuosi Piilaaksossa – vuosi huippuyliopistossa
Maailman huippuyliopistoista puhutaan usein ikään kuin niillä olisi salaperäistä viisautta. Sain tutustua tällaisen akateemisen jättiläisen toimintaan, kun vietin lukuvuoden 2010–11 Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut yksityinen yliopisto sijaitsee San Franciscon eteläpuolella Palo Alton kaupungissa. Sinne päämajansa ovat perustaneet esimerkiksi Facebook ja Hewlett-Packard. Stanford onkin tunnettu lukuisten Nobel-palkittujen tutkijoidensa ohella kytköksistään Piilaakson it-alan yrityksiin.
Tutkimusvierailuun Stanfordissa antoi tilaisuuden Eino Jutikkalan rahaston apuraha, joka oli tarkoitettu väitöskirjan jälkeiseen työskentelyyn ulkomailla. Tutkimustyölleni muodostui kaksi päämäärää. Ensinnäkin pohdin ”keskiaikaisuuden” käsitettä arkeologisena ilmiönä. Toiseksi olin kiinnostunut Ruotsin valtakunnan 1600-luvulla Yhdysvaltain itärannikolle perustamasta siirtokunnasta.
Stanfordin arkeologiakeskus on itsenäinen yksikkö, vaikka sillä on tiiviit yhteydet antropologian, antiikintutkimuksen sekä muiden tieteenalojen laitoksiin. Keskus perustettiin vuonna 2000, minkä jälkeen se on kasvanut nopeasti. Henkilökunnan koko yksikössä on noin parisenkymmentä ja perustutkinto-opiskelijoita on hieman yli 40.
Arkeologiakeskuksessa vierailee runsaasti tutkijoita eri puolilta maailmaa. Heille tarjotaan keskuksesta työtila sekä käyttöoikeus toimisto-, liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Yliopiston kirjaston avokokoelmat ovat hyvin laajat, ja kirjasto toteuttaa ilmaiseksi kirjahankinta- ja kaukolainapyyntöjä.
Stanfordissa opiskelee 6 887 alemman sekä 8 779 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajaa. Kukin opiskelija maksaa vuosittain yli 50 000 dollaria lukukausimaksua. Summaan tosin sisältyy opetuksen lisäksi majoitus, ruoat ja terveydenhoitopalvelut. Yliopistolla on myös erittäin monipuolinen kulttuuri- ja urheilutarjonta. Tutkimusrahoituksen sekä Stanfordin menestyksen perusta on lukukausimaksujen lisäksi mittavissa lahjoituksissa.
Korkeille lukukausimaksuille opiskelijat saavat vastinetta muun muassa aktiivisen verkostoitumisen muodossa. Yhdysvaltojen työmarkkinoilla yliopistoaikana luodut kontaktit muihin opiskelijoihin ja opettajiin ovat elintärkeitä. Tämä näkyy myös vilkkaassa tuutori- ja alumnitoiminnassa sekä opiskelijoiden työllistymisestä huolehtimisessa. Ylemmän tutkintovaiheen opiskelijat otetaan osaksi professorien johtamia tutkimushankkeita.
Amerikkalainen yliopistojärjestelmä perustuu avoimeen kilpailuun. Vastineeksi jatkuvalle kamppailulle Stanford takaa tutkimus- ja opetushenkilökunnalle hyvän toimeentulon sekä maineikkaan ja viihtyisän työympäristön. Lisäksi se antaa tutkijoille vankan perustan keskittyä tutkimukseen. Huippuyliopisto ei nojaakaan mystiseen viisastenkiveen, vaan rahaan ja tutkimusedellytysten takaamiseen.
Visa Immonen
Turun yliopiston arkeologian oppiaineen dosentti ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin jäsen