Yliopiston kulttuurienvälisyys ei-suomalaisten silmin

Kulttuurienvälisyyskoulutus on tärkeää, koska se auttaa elämään monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja myös lisää itsetuntemusta. Se antaa arvokasta näkemystä  asioihin, joita emme muuten tulisi havainneeksi.  Itse asiassa kohtaamme joka päivä erilaisia kulttuurimalleja ja asenteita, jotka poikkeavat meidän omistamme.  On tärkeä tuntea erilaisia kulttuurisia näkökulmia ja niiden taustoja, koska se helpottaa muiden ihmisten kanssa toimimista.

Olemme molemmat Turun yliopiston ei-äidinkielisiä opiskelijoita, joiden äidinkielet ovat italia ja unkari, ja olemme siksi erilaisen kulttuurisen ja kielellisen identiteetin kantajia kuin suomalaiset. Olemme opiskelleet Turussa yli vuoden ja tiedämme, kuinka tärkeää kulttuurienvälisyys on yliopistossa ja myös muissa kouluissa. Yliopistossa opiskeleminen ja maisteriohjelmaan ei-äidinkielisenä osallistuminen on myös sellaisesta isosta haasteesta kuin suomen kielen akateeminen opiskelu selviäminen. Meidän kotimaidemme yliopistoissa ei-äidinkielisten on vaikea suorittaa tenttejä, koska yliopistoissa ei välttämättä ole kielikursseja, joissa voisi oppia riittävästi kieltä selvitäkseen opinnoista ja tenteistä.

Monikielisyys ja tasa-arvoisuus

Suomessa ja erityisesti Turussa ulkomaalaisen opiskelijan yliopistopolku on samanlainen kuin suomalaisten opiskelijoidenkin. Ulkomaalaiset opiskelijatkin voivat saada opiskeluoikeuden, ja myös he voivat saada tukia ja apurahoja.

Lisäksi on selvää, että myös ulkomaalaiset opiskelijat voivat osallistua erilaisiin yliopistolla järjestettäviin tapahtumiin. Tämä mahdollistuu myös sillä, että usein on mahdollista kommunikoida myös maailman puhutuimmalla kielellä – englanniksi. Jos suomen taito ei jossain kohtaa riitä, voi aina vaihtaa englanniksi.

Englantia osataan Suomessa hyvin, ja sitä käytetään yliopistossa paljon. Meidät ei-äidinkieliset suomen puhujat huomioidaan yliopistossa myös esimerkiksi siten, että henkilökunta saattaa jopa pyytää anteeksi, kun käyttää liian monimutkaista suomen kieltä kanssamme. Toisten kulttuurien edustajille tällainen hienovaraisuus on erittäin tärkeää, koska se saa meidät tuntemaan, että suomalaiset ovat tietoisia myös muista kulttuureista ja nekin ovat arvostettuja ja tervetulleita.

Meistä kumpikin puhuu suomea, ja olemme tutustuneet Suomen kulttuuriin, mikä helpottaa meidän osallistumistamme sellaisiin tapahtumiin, joissa on enimmäkseen äidinkielisiä suomen puhujia. Meidän on helppo kertoa muille kielitaitomme ja kulttuurientuntemuksemme ansiosta omasta kulttuuristamme, kun ihmiset tulevat kiinnostuneina kysymään siitä. Useimmissa tilanteissa, kuten luennoilla, kirjastossa ja yliopistoruokaloissa, ihmiset ovat iloisia kuullessaan, että olemme opiskelleet suomen kieltä ahkerasti. Sellaisissa tilanteissa syntyy usein kiinnostavia  keskusteluja kulttuurienvälisyydestä.

Lisäksi olemme nähneet ja koemme melkein päivittäin, että suomalaisilla on sellaista kielellistä ja kulttuurista herkkyyttä, joka auttaa ymmärtämään muita identiteettejä ja siten kulttuurienvälisyyden olemusta. Tämä on tärkeää myös siltä kannalta, että koemme, että meidät huomioidaan.

Monikielisyys ja kielipiirit yliopistossa

Meidän kokemustemme mukaan Turun yliopistossa kulttuurienvälisyyttä ei ole vain luennoilla ja oppitunneilla, vaan sitä on myös yliopiston järjestämissä tapahtumissa, joiden tavoitteena on tuoda opiskelijat lähemmäksi erilaisten ajatusten ja kulttuurien tuntemista ja vaihtoa.

Kielipiiri-projekti on vapaaehtoinen projekti, jossa opiskelijat voivat tavata ja tutustua muihin ihmisiin ja puhua omaa äidinkieltään ja/tai vierasta kieltä. Ryhmissä voi tavata äidinkielisiä tietyn kielen puhujia, vaihto-opiskelijoita tai vaikkapa opiskelijoita, joilla on kansainväliset juuret. Kielipiiri-projektilla on vieraan kielen osaamisen parantamisen lisäksi myös kulttuurienvälisiä ulottuvuuksia, jotka mahdollistavat kahden tai useamman erilaisen kulttuurin kohtaamisia.

Tapaamiset ovatkin aina monikulttuurisia hetkiä, joissa vaihdetaan erilaisia kokemuksia ja näkökulmia moniin asioihin, ja ne mahdollistavat myös henkilökohtaista kasvua. On hienoa, että yliopiston kultturienvälistä toimintaa on myös opiskelijoiden vapaa-ajalla. Tämäntyyppinen toiminta on erinomainen esimerkki kulttuurierojen rikkaudesta yliopistossa.

On hienoa huomata, että kielipiirien suosio on kasvanut.  Niissä pienetkin kielet saavat ansaitsemaansa huomiota. Monet ystävämme, joihin olemme tutustuneet yliopistossa ja kielipiirissä, ovat kotoisin eri maista, mutta olemme silti luontevasti vuorovaikutuksessa toistemme kanssa ja opimme paljon muiden taustoista.

Turun monikielisyys ja kultturienvälisyys

Turku on  ylipäätään melko kansainvälinen kaupunki. Yliopistokampuksella kävellessä kuulee yleensä useita eri kieliä, mutta eri kielten käyttöä kuulee myös kaupungilla ollessaan. Ihmiset ovat tottuneet tähän, ja se on jokapäiväinen ja arkinenkin asia. Kaupungissa on myös paljon monikielistä luettavaa ja kuultavaa: liikennemerkkejä, mainoksia ja ilmoituksia.

Oman kokemuksemme mukaan  monet suomalaiset osaavat monia muitakin kieliä kuin vain suomea ja englantia. Esimerkiksi tervehdyksen ”moi” jälkeen saatetaan kysyä: ”Suomi? Svenska? English?”

Kultturienvälisyys tarkoittaa meille myös erilaiseen kulttuuriin sopeutumista. Sopeutuminen suomalaiseen kulttuuriin on ollut meille erittäin positiivinen kokemus. Esimerkiksi yliopiston sosiaalinen elämä on hyvin tärkeää. Opiskelijoilla on mahdollisuus harrastaa monenlaista vapaa-ajallaan. Opettajat kannustavat opiskelijoita osallistumaan sosiaalisiin aktiviteetteihin tai matkoihin, ja monta kertaa he vitsailevat omien opiskelijoidensa kanssa.

Lopuksi meitä innostaa erityisesti se, että voimme sinutella opettajia… Jotain uskomatonta, mitä ei voisi tapahtua meidän kotimaidemme yliopistoissa!

Kirjoittajat ovat suomen ja sen sukukielten maisteriohjelman opiskelijoita.