Ylirajaisuus kysyy kotimaisuuden rajoja

Miltä kirjallisuuden kenttä näyttää postnationalistisin silmin? Kotimaisen kirjallisuuden uudessa tutkimushankkeessa kysytään oppialan perusteita ja tarkastellaan kirjallisuutta osana globaalia kulttuuria, jossa vaikutteet kulkevat samanaikaisesti moneen suuntaan.

Koneen Säätiön tukemassa ”Suomalaisen kirjallisen kulttuurin ylirajaisuus” -hankkeessa kehitetään käsitteitä, joilla tavoittaa kulttuureissa ja yhteiskunnissa tapahtuva liike ja ylirajaiset virtaukset. Tarkoituksena on etsiä uusia näkökulmia, joissa paikallinen kulttuuri näyttäytyy osana laajempaa kokonaisuutta.

Monitieteisessä hankkeessa kuusi tutkijaa lähestyy kysymyksenasettelua erilaisten tapaustutkimusten avulla. Tampereen yliopistossa työskentelevän Mikko Pollarin aiheena on työväenliikkeen ylirajaisuus. Hän tutkii Suomen ja Pohjois-Amerikan välistä ihmisten ja aatteiden liikettä 1900-luvun alussa. Nykyään kirjallisen kulttuurin ylirajaisuus näkyy muun muassa 1990-luvulla kiihtyneen muuttoliikkeen vaikutuksena. Oulun yliopistoon tutkimustaan tekevä Hanna-Leena Nissilä tarkastelee Suomessa asuvia kirjailijoita, joiden omat tai suvun juuret ovat maan rajojen ulkopuolella. Olli Löytty, joka työskentelee hankkeen kolmen muun tutkijan tavoin Turun yliopiston kotimaisessa kirjallisuudessa, pohtii puolestaan vierauden tematiikkaa mm. nykykirjallisuuden maahanmuuttajahahmojen kautta.

Ylirajaisuus näkyy kirjallisuudessa myös kielivalinnoissa ja kielikysymysten monimuotoisuudessa. Heidi Grönstrand lähestyy tätä ylirajaisuuden lajia analysoimalla nykyromaanien tapoja hahmottaa erilaisia kulttuuri- ja kielirajat ylittäviä ilmiöitä ja identiteettejä. Yksi merkittävä virtauskohta on myös Suomen ja Ruotsin kirjallisten kulttuurien kytkös, jonka jatkuvasti tuottamaa kirjallisuutta ja elokuvia Kukku Melkas tarkastelee. Toisaalta kirjallisuuden lajeissa on eroja siinä, miten ylirajaisia ne ovat. Ralf Kauranen tutkii kansallisen kehyksen ja ylirajaisuuden suhdetta vaihtoehto- ja taidesarjakuvien sekä sarjakuvan tekijöiden transnationaalisten verkostojen kautta.

Tavoitteena hankkeessa on kehitellä metodologiaa vastaamaan kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen tämänhetkisiin kysymyksenasetteluihin. Kansalliset, kulttuuriset, kielelliset ja vastaavat kategoriat muuttavat muotoaan juuri kulttuurisilla virtauspaikoilla. Liikkeen ja virtausten mekanismeja valottamalla hanke tuottaa uutta tietoa suomalaisen kulttuurin ylirajaisuudesta ja kulttuurien välisestä jatkuvasta vuoropuhelusta.

Olli Löytty ja Heidi Grönstrand