Ympäristöteknologia mittaa luonnon pulssia
Automaattiset mittausverkostot ja kansalaishavainnointi tarjoavat uusia mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen ympäristön seurantaan. Niiden osalta ratkaisevan tärkeitä ovat tuotetun tiedon laatu ja sovellettavuus. Kansalaiskäyttäjien näkökulmasta tiedon käyttökelpoisuus koostuu kunkin käyttäjän tarpeista ja edellytyksistä.
Teknologian kehittyessä ympäristöä pystytään seuraamaan yhä tarkemmin. Tärkeä sovelluskohde seurantateknologialle ovat maatalousalueet: ympäristöolosuhteet vaikuttavat sadon laatuun ja määrään, ja toisaalta viljelytoimenpiteet muuttavat ympäristöä.
Viljelijöiden käyttökokemuksia ympäristöteknologiasta tutkitaan dosentti Matti Kamppisen johtamassa monitieteisessä hankkeessa Alueellinen kestävyys – ekosysteemipalvelut ja ympäristöteknologia. Kohteena ovat Karjaanjoen valuma-alueen viljelijät sekä siellä toimiva automaattinen MaaSää-mittausverkosto, jota koordinoi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus.
Paikallissäätä sekä järvien ja jokien vedenlaatua mittaavan MaaSää-verkoston tuottama aineisto on käytettävissä lähes reaaliaikaisesti verkkosovellusten kautta. Ympäristön seurantaa ja tutkimusta palveleva verkosto hyödyttää haastattelututkimuksemme mukaan myös alueen viljelijöitä tilan töitä koskevassa päätöksenteossa ja riskinhallinnassa. Viljelijät käyttävät MaaSää-mittaustietoja muun muassa kasvinsuojelutoimenpiteiden ja sadonkorjuun suunnitteluun sekä halla- ja tulvariskien arvioimiseen.
Tutkimuksemme mukaan maanviljelijät suhteuttavat ympäristöteknologian tuottamaa tietoa muihin tietolähteisiin, ennen kaikkea perinteeseen ja kokemukseensa. He hyödyntävät kokemustaan myös arvioidessaan ja soveltaessaan eri lähteistä saamaansa tietoa.
Valmiutta käyttää MaaSää-aineistoa lisäsivät aiempi kokemus ympäristöteknologiasta sekä tekniset taidot. Tietotarpeisiin vaikuttivat myös tilan koko, peltolohkojen sijainti sekä tuotantosuunta.
Osalla viljelijöistä olisi tarkempi perehdyttäminen, mahdollisuus palautteenantoon tai keskusteluyhteys muihin teknologian käyttäjiin voinut tehostaa teknologian hyödyntämistä. Mittaustietojen muokkaaminen ennusteiksi parantaisi entisestään niiden käytettävyyttä esimerkiksi kasvinsuojelun, tulvasuojelun ja sadonkorjuun suunnitteluun.
Ympäristöstä mitattujen tietojen oikeellisuus on objektiivisesti arvioitavissa. Tutkimuksemme mukaan tietojen käyttökelpoisuuteen vaikuttavat kuitenkin myös monet muut seikat. Teknologian käyttäjien näkemyksiä tulisi siksi hyödyntää jo järjestelmien suunnitteluvaiheessa, ja ratkaisuja pitäisi pystyä muokkaamaan käyttäjäpalautteen perusteella.
Mia Rönkä on tutkijatohtori Suomen Akatemian rahoittamassa Alueellinen kestävyys -hankkeessa.