Poimintoja tuloksista

Esimerkkejä siitä, mitä olemme jo selvittäneet

Voit tutustua tarkemmin tutkimustuloksiin Tutkimusteemat -sivulla klikkaamalla tutkijan nimeä.

Neuvola ja kouluterveydenhuolto

  • Yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan tarjoama hoidon jatkuvuus lisää vanhempien tyytyväisyyttä neuvolapalveluihin. Tutustu tuloksiin tarkemmin artikkeleista 1 ja 2.
  • Äitiysneuvolan ja yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaiden välillä ei todettu todettu kliinisesti merkittäviä eroja äitiyshuollon palvelujen käytössä eikä äidin ja lapsen terveyttä kuvaavissa syntymärekisterin osoittimissa. Lue lisää artikkelista.
  • Aiempi abortti ei ollut yhteydessä siihen kuinka paljon äidit odottavat saavansa tukea uuteen odotukseen neuvolasta.

Kielellis-kognitiivinen kehitys

  • Viive taapron sosiaalis-emotionaalisten kykyjen kehityksessa voi olla yhteydessä kielenkehityksen viiveeseen. Englanninkielinen tiivistelmä.
  • Äidin huoli lapsensa hitaasta kielen kehityksestä olisi otettava huomioon tehtäessä päätöksiä erityisen tuen tarpeista.
  • Varhaiset kommunikointikyvyt ovat yhteydessä sosiaalis-emotionaalisiin kykyihin taaperoiässä.
  • Esikoisuus ja päiväkotihoito 2-vuotiaana ovat yhteydessä postiiviseen sanavaraston kehitykseen tytöillä.

Lasten terveys ja hyvinvointi

Kasvatus, koulutus ja oppiminen

  • Jo pienimmät koululaisista kokevat koulustressiä, ja tämä alentaa heidän kouluun sitoutumistaan. Valmentamalla oppilaita akateemisesti kimmoisiksi eli uskomaan koulunkäyntiin liittyvistä haasteista selviytymiseen, voidaan koulustressin haittoja ehkäistä. Artikkeli koululaisten kuormituksesta ja kouluun sitoutumisesta.
  • Epäviralliset tuenlähteet tärkeitä pikkulapsiperheiden isille.
  • Vanhemmuuteen ja lasten hoitoon liittyvissä kysymyksissä isät pitivät ensisijaisina tuenlähteinä isovanhempia.

Perheen psyykkinen hyvinvointi

  • Vauva- ja leikki-ikäisten lasten isät tukeutuvat ensisijaisesti lähipiiriinsä, erityisesti isovanhempiinsa, lapsen hoitoon, kasvatukseen ja arjen askareisiin sisältyvissä kysymyksissä. Isät pitivät myös vertaistukea tärkeänä. Tiedote Marko Lähteenmäen väitöstutkimuksesta.
  • Jo yhden vanhemman kokema psykososiaalisen hyvinvoinnin korkeampi taso suojeli lapsen sosiaalisen osaamisen kehittymistä. Englanninkielinen tiivistelmä.
  • Äitien raskausaikaiset masennusoireet ennustavat myös synnytyksen jälkeisiä masennusoireita, jotka puolestaan olivat yhteydessä lyhyempään täysimetyksen kestoon. Yhteenveto Sari Ahlqvist-Björkrothin väitöstutkimuksesta.
  • Vanhempien kompetenssin tunne näyttää olevan merkittävä perheen vuorovaikutussuhteita vahvistava ja suojaava tekijä.
  • Isien emotionaalinen yksinäisyys tulee raskausaikana vahvemmin esille kuin äideillä, kun taas lapsen synnyttyä äitien yksinäisyyden tunne kasvaa.

Tutkimuksen käynnistäminen ja aineiston keruu on raportoitu kansainvälisesti arvostetussa julkaisussa. Lue tiivistelmä.

Lagström H, Rautava P, Kaljonen A, Räihä H, Pihlaja P, Korpilahti P, Peltola V, Rautakoski P, Österbacka E, Niemi P, Simell O. Cohort Profile: Steps to the Healthy Development and Well-being of Children (the STEPS Study). Int J Epidemiol 2013;42:1273-1284.