Alakoululaisten virtuaalinen tiedepäivä

TiiStarT logo.staina 11.5. järjestettiin pääasiassa 3-6 -luokkalaisille suunnattu tiedepäivä. Tiedepäivä järjestettiin yhdessä Tiedetestaajat -hankkeen ja StarT:in aluefestarin kanssa.

Päivän esitysten tallenteet näet alta. Nyt mukaan (sivun loppuun) on lisätty myös Ilari Sääksjärven vastaukset kysymyksiin, joihin ei esityksen aikana ehditty vastata.

TALLENTEET:

Oliko tapahtuma onnistunut? Käy täyttämässä palaute täällä!

Tutkijapuheenvuoro eläinmuseolta: Sademetsäseikkailuja ja pistiäistutkimusta

  • Tapahtuman alkupuheenvuorossa sademetsätutkija, professori Ilari Sääksjärvi avaa oven työhuoneelleen. Sääksjärvi kertoo työstään kiehtovien loispistiäisten parissa sekä siitä, miten alun perin päätyi tutkijaksi. Kuulemme myös Sääksjärven kokemuksia sademetsiin suuntautuneilta tutkimusretkiltä ja siitä, miksi sademetsien ja elonkirjon vaaliminen ovat ihmisille elinehto.

Ilarin vastaukset kysymyksiin näet sivun alareunasta, ja voit katsoa ne myös tiedostona täältä!

Matikkataikurin esitys (20min)

  • Taikurina Martti Sirén. Esityksessä myös opit tekemään yhden taikatempun! Tarvitset kynän ja paperin, jos haluat ohjeet muistiin. (Tässä osiossa eri ohjelma kuin lopun taikuriesityksessä.)

Tiedetyöpajat (3x20min)
Voit osallistua vain yhteen tai vaikka kaikkiin koko tunniksi! Lataa tarvikelista pajoihin tästä! Huomio, että hankit tarvikkeita oikean määrän luokkasi tarpeisiin!

Kaikki kolme työpajaa ovat tallenteella peräkkäin:

Matikkataikurin esitys (45min)

  • Taikurina Martti Sirén. Esityksessä myös opetetaan muutama taikatemppu! Tarvitset kynän ja paperin, jos haluat ohjeet muistiin. Yhden tempun testaamiseen tarvitset pelikorttipakan. Voit kuitenkin osallistua esitykseen myös täysin ilman välineitä.

 

Lue lisää Tiedetestaajista täältä!

Sademetsäkierroksesta kysytyt kysymykset löydät alta ja voit katsoa ne myös tiedostona täältä!

Vastaukset Ilari Sääksjärven tutkijapuheenvuorossa esitettyihin kysymyksiin (Sademetsäseikkailua ja pistiäistutkimusta)

Oletko käynyt muualla kuin Amazoniassa tutkimassa?

Vastaus: Olen tehnyt tutkimustyötä Amazonian lisäksi myös esimerkiksi Andien vuoristossa ja Väli-Amerikassa.

Minkä ikäisenä voi alkaa tutkijaksi?

Vastaus: Tutkijaksi voi alkaa jo nuorena. Minä aloitin lintu- ja perhosharrastuksen jo alakoulussa. Vietin suuren osan vapaa-ajastani luonnossa eläinten elämää seuraillen. Nämä vuodet ovat auttaneet minua myöhemmin myös tutkijan ammatissa. Tutkijaksi opiskellaan esimerkiksi yliopistoissa. Usein nuoret tutkijat aloittavat oman tutkimustyön tekemisen heti opintojen jälkeen.

Minkä ikäinen olet ja minkä ikäisenä aloitit työsi?

Vastaus: Olen nyt 44-vuotias. Pääsin ensmmäiselle Amazonian tutkimusretkelle, kun olin 20-vuotias. Professoriksi pääsin 41 vuotiaana.

Mikä on ollut mieleenpainuvin hetki?

Vastaus: Niitä on valtavan paljon – kaikki tutkimusretket ovat täynnä upeita hetkiä. Ehkä yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli se, kun ekaa kertaa tajusin löytäneeni tieteelle tuntemattoman eläinlajin.

Mikä sinua kiinnostaa Amazoniassa?

Vastaus: Minua kiinnostaa Amazonia, koska se on maapallon suurin sademetsä, mutta se tunnetaan edelleen hyvin huonosti. Amazoniassa on mahdollista liikkua alueilla, joilla toiset tutkijat eivät ole aiemmin käyneet.

Mikä on ollut pelottavin kokemuksesi Amazoniassa?

Vastaus: Yhdellä tutkimusretkellä meitä vastaan tuli sademetsässä valtava pekarilauma (pieni villisikoja). Pekarit voivat olla aggressiivisia, jos ne tuntevat olonsa uhatuksi. Lähdimme nopeasti kaverin kanssa toiseen suuntaan ja lopulta eksyimme. Löysimme onneksi noin tunnin harhailun jälkeen takaisin leiriin.

Oletko koskaan eksynyt Amazonin sademetsässä?

Vastaus: kts. edellinen vastaus. J Muutamia kertoja, mutta en onneksi pitkäksi aikaa.

Kuinka monta hyönteistä löytyy päivässä tutkimusmatkalla?

Vastaus: Jos käytämme erilaisia hyönteispyydyksiä, niin saatamme yhden päivän aikana löytää valtavasti hyönteisyksilöitä ja –lajeja. Hyönteishaavia käyttämällä määrä on paljon pienempi

Monta lajia olet löytänyt vuoden aikana?

Vastaus: Yhdessä tutkimuksessa ilmoitimme kerran yli 170 tieteelle uutta hyönteislajia. Löysimme ne muutaman kuukauden aikana. Yleensä nimeän tieteelle noin 20 tieteelle tuntematonta lajia vuodessa.

Onko sademetsissä erikoisempia eläimiä kuin muualla?

Vastaus: Monet sademetsän eläimistä on tosi värikkäitä, mikä tekee niistä aika erikoisia. Lajeja on sademetsässä paljon, joten erilaisia värejä ja muotoja on valtavasti.

Oppilaani haluaisivat tietää, että onko esittelemäsi pistiäiset myrkyllisiä?

Vastaus: Suurella osalla pistiäisistä (naarailla) on myrkkyrauhaset. Myrkkyjä käytetään esimerkiksi saaliin lamauttamiseen tai puolustautumiseen. Minulla on Turun yliopistossa työkaveri, joka on kiinnostunut siitä, voisiko myrkkyjä käyttää tulevaisuudessa myös esimerkiksi ihmisen lääkkeinä.

Mitä uusia lajeja olet löytänyt?

Vastaus: Olen löytänyt tutkimusretkien aikana satoja tieteelle tuntemattomia hyönteislajeja.

Mikä on Iisoin hyönteinen, joka on Amazonilta löydetty?

Vastaus: Amazoniassa elää muutamia kovakuoriaislajeja, jotka ovat todella isoja. Näitä ovat esimerkiksi sarvijäärien heimoon kuuluva titaanijäärä (Titanus giganteus) ja herkuleskuoriainen (Dynastes hercules). Myös monet Pepsis-pistiäislajit ovat Amazoniassa valtavan suuria. Pepsis-pistiäiset saalistavat valtavia lintuhämähäkkejä. Amazoniassa elää myös valtavan suuria perhoslajeja: esimerkiksi taivaansinet (Morpho) ja pöllöperhoset ovat todella suuria.

Mikä on pienin amazonista löydetty eläin?

Vastaus: Pienimmät Amazoniasta löydetyt eläinlajit ovat esimerkiksi pieniä maaperäeläimiä (erilaisia pieniä punkkeja, hyppyhäntäisiä ym.) ja hyönteisiä. Amazoniassa elää myös paljon hyvin pieniä selkärankaislajeja. Yksi suloisimmista on kääpiömarmosetti, joka on yksi maapallon pienimmistä kädellislajeista (pieni apina). Se on vain noin 15-20 cm pitkä.

Mikä oli ensimmäinen laji, jonka löysit?

Vastaus: Ensimmäinen tieteelle uutena löytämäni laji oli Amazopimpla taunoi-pistiäinen, jonka löysin Perun Amazoniasta.

Mikä on viimeisin löytämäsi eläinlaji?

Vastaus: Julkaisemme 1-2 viikon sisällä 8 huikean jännittävää tieteelle uutta eläinlajia Amazoniasta!

Mikä on vaarallisin löytämäsi eläin?

Vastaus: Tutkimusretkillä näkee aina silloin tällöin esimerkiksi myrkkykäärmeitä, mutta onneksi ne väistävät ihmistä. Monet Amazonian myrkkykäärmelajeista (esimerkiksi keihäskäärme) ovat ihmiselle jopa hengenvaarallisia (jos ne sattuisivat esimerkiksi yllätettyinä puremaan). Tutkin itse erityisesti loispistiäisiä. Niilläkin on myrkkypiikit (naarailla), mutta niiden pistot eivät ole ihmisen kannalta vaarallisia.

Mikä on yleisin Amazonin sademetsän hyönteinen?

Vastaus: Amazoniassa elää valtavan paljon hyönteislajeja, jotka ovat hyvin yleisiä. Monet muurahaislajit (esimerkiksi lehdenleikkaajamuurahaiset) ovat hyvin yleisiä ja runsaita (yhdessä yhdyskunnassa saattaa elää miljoonia yksilöitä).

Miten hyönteiset pysyvät elossa, jos sataa noin kovaa?

Vastaus: Suuri osa hyönteisistä piiloutuu sateen aikana esimerkiksi puunkoloihin, lehtien alle ym. Hyönteisiä suojaa myös kova ulkoinen panssari, joka muodostuu kitiinistä.

Voiko sademetsä kuivua?

Vastaus: Kyllä voi. Amazoniassa on aina silloin tällöin kuivempia jaksoja, jolloin sademetsä kuivuu herkästi. Myös metsänhakkuut kuivattavat sademetsiä (hakkuaukioiden reunat ovat alttiita kovalle auringonvalolle).

Mitä tapahtuu, jos Amazonin sademetsä katoaa?

Vastaus: Se olisi pelottavaa. Amazonia säätelee koko maapallon ilmastoa (sademetsä on valtava hiilivarasto) ja Etelä-Amerikan vesitaloutta (esimerkiksi monien kaupunkien vedensaanti riippuu Amazoniasta). Amazoniassa elää myös valtavasti lajeja, jotka häviäisivät sukupuuttoon Amazonian hävitessä. Onneksi Amazonian sademetsästä suuri osa on vielä jäljellä. Meillä on siis edelleen hyvät mahdollisuudet suojella Amazonian herkkää luontoa.

Oletko itse nähnyt sadeseinää Amazonilla?

Vastaus: Sademetsässä sataa lähes joka päivä. Kovat sateet tulevat usein iltapäivällä. Silloin sataa usein hyvin voimakkaasti ja lähestyvän sadeseinän voi havaita.

Kuinka suuria vesipisarat Amzonian sateessa voivat olla?

Vastaus: Ainakin minusta tuntuu, että ne ovat isoja tai ainakin ne tulevat kovalla voimalla maahan. Sademetsän sade on hyvin voimakasta eli sadevesi tulee voimalla alas. Suomessa harvoin kokee niin voimakkaita sateita.

Mitä kaikkia uhkia Amazonialla on?

Vastaus: Amazoniaa uhkaavat monet asiat. Niistä tärkeimpiä ovat 1) metsänhakkuut (esimerkiksi viljely- ja karjankavastusalueiden raivaukset), 2) valikoivat hakkuut (kun sademetsästä haetaan tiettyjä arvokkaita, mutta usein hyvin harvinaisia puulajeja), 3) patohankkeet (ne peittävät alleen valtavia alueita), 4) teiden rakennus (teitä pitkin ihmiset pääsevät raivaamaan yhä uusia sademetsäalueita), 5) salametsästys (monia lajeja, esimerkiksi jaguaareja tai papukaijoja, salametsästetään) ja 6) kaivos-, öljy- ja kaasuteollisuus (uusien valtauksien toimesta sademetsää tuhoutuu ja luontoon leviää myös erilaisia kemikaaleja).

Asuuko Amazonin alueella paljon ihmisiä?

Vastaus: Amazoniassa elää miljoonia ihmisiä. Amazoniassa on muutamia suuria kaupunkeja, esimerkiksi Iquitos (Perun Amazoniassa) ja Manaus (Brasilian Amazoniassa). Amazonia on myös satojen alkuperäiskansojen koti.