Dáhpáhusat: Panelaságastallan sápmelaččaid riektedilis ja duohtavuohta- ja soabadankomišuvnnaid barggus – mot dás ovddasguvlui?
Turku universiteahta MARCEN-dutkanprošeakta, Sámi Árvvut rs ja Galggojávrri sámi siida rs ordnejit ovttas panelaságastallama sámiid rivttiid birra.
Áigi: bearjadaga 20.3. diibmu 14–17.30
Báiki: Duottar-Lappi luonddoguovddáža auditoria (Peuratie 15, 99400 Eanodat)
Norga, Ruoŧŧa ja Suopma leat manjemus jagiid vuođđudan duohtavuohta- ja soabadankomišuvnnaid gieđahallat historjjálaš ja dáláš soardima, mii lea čuohcan sápmelaččaide. Norgga ja Suoma komišuvnnat leat luobahan iežaset loahpparaporttaid ja ovdan badjána gažaldat, mot komišuvnnaid ovdanbuktin vigit ja doaibmabidjoovdanbuktojumit čovdojuvvojit stáhtaid hálddahusas ja mii lea sámi servošiid rolla soabadanproseassa maŋŋel.
Sápmelaččat leat ohcagoahtán riektesuoji rievttis, ja bárrásiin leat riektegeavvamat sápmelaččaid rievttis hálddahit bivdorivttiid Ruoŧas sihke váidalanproseassat ruvkkiid vuođđudeami vuostá sihke Norggas ja Ruoŧas. Ruoná sirdášupmi lea lasihan ja boahtá lasihit konflivttaid, mat laktásit eanangeavaheapmái Sámi eatnamis. Sámi searvvuš lea lokten ovdan dárbbu ságastallat ruoná sirdášumis sihke das, leatgo riektegeavvamat áidna vuohki dorvvastit sápmelaččaid rivttiid ja kulturhámi seailuma. Komišuvnnaid loahpparaporttaid gárvánettiin badjána gažaldat das, makkár soardin dain identifiserejuvvo – ja mat gažaldagat báhcet en gieđahalakeahttá.
Okta guovddášlaččamus váilevašvuođain laktása eanan- ja guovlorivttiide sihke eanangeavaheapmái, earenoamážit dálkkádatrievdamii ja Sámi eatnamii čuohcci geažos áigge stuorru eanangeavahandeaddagiid čuovggas. Suomas láhkaásaheapmi, mii stivre ealáhusaid, ii suddje ealáhusaid sámi kulturhámi oassin. Eanan- ja ealáhusrivttiid fáttát orrot báhcime duohtavuohta- ja soabadanproseassaid olggobeallái. Oktanaga daiguin sámi servošiid riektevuoittut, dego Girjás- ja Fovsen-dáhpáhusat, leat váfistan sápmelaččaid ealáhusrivttiid, muhto maid leat lasihan vuostálastima eamiálbmogiid rivttiid guovdu.
Girjás-duopmu Ruoŧas dovddastii sápmelaččaide historjjálaš ja eksklusiivvalaš rievtti mearridit bivddus ja guolástusa guovllus, mii vuođđuduvai sin árbevirolaš, guhkesáigásaš ja boatkatmeahttun eanangeavaheapmái. Panelaid álggahanságain Girjás-riektegeavvama čovdosa prinsihpalaš mearkkašupmi loktana ovdán maid panelabeaivvi álggahanságain. Sápmelaččaid árbevirolaš eanageavaheami rievttit sáhttet leat gievrrabut go stáhtaid čuoččuhan rievttit. Historjjálaš ja etnográfalaš duođaštusat sáhttet leat mearrideaddjit.
Prográmma:
Dáhpáhusa prográmma sisttisdoallá álggahanságaid ja panelačoahkkima.
Dáhpáhusa panelas ságastit sámi árbevirolaš dieđu eaiggát Guhtur Biera Jovnna Mauri Petra-Biret, Petra-Biret Magga-Vars, riektedutki Biehtára Juhána Ovllá-Ándde, Oula-Antti Labba, Turku universiteahta riektedieđalaš dieđagotti veahkkeprofessor Daniela Alaattinoğlu, jurista ja historjádutki Vulle Nihkolasa Heaikka Nils-Juhán, Nils-Johan Päiviö sihke jurista Mikkos Johan Heandaraga Susánná, Susanne Buljo Eira. Dilálašvuođa ságadoallin ja panela moderáhtorin doaibmá Iisku Juhána Juvvá ja Heaikká Ovllá Iŋggá Lemet.
Panelas suokkardallojit earret eará čuovvovaš rievttálaš gažaldagat:
- Makkár vejolašvuođat ja riskkat strategalaš riektegeavvan buktá sámi servošiidda, ovdamearkan Girjás-duopmu?
- Makkárin vuoiggalaš dovddasteapmi ja buhtten sáhtále dan olis dihttot?
- Mat gažaldagat duohtavuohta- ja soabadanproseassain gieđahallojuvvojit ja leat gieđahallon ja mat guđđojuvvojit ja leat guđđojuvvon olggobeallái?
Dáhpáhus lea rabas buohkaide. Panelas váldogiellan lea davvisámegiella ja dulkon lea davvisámegiela ja suomagiela gaskka. Dulkoma guldaleami várás bivdit din váldit mielde, juos vejolaš, bealljebilttuid ja jierbmetelefovnna. Dulkon dáhpáhuvvá Zoom-applikašuvnnas. Panelaságastallan furkejuvvon MARCEN-prošeavtta atnui Zoom-applikašuvnnain.
Buresboahtin!
Iežas oasseváldima dieđiheapmi:
Gáffe fállojuvvo dáhpáhusa oktavuođas. Bivdit du dieđihit oassálastima ja almmuhit vejolaš sierraborramušdárbbuid ovdal njukčamánu 16.3.2026 e-boastta bakte šleađgabostii klemetti.nakkalajarvi@utu.fi.
Jearaldagat:
Spesiáladutki Klemetti Näkkäläjärvi, klemetti.nakkalajarvi@utu.fi, 040 537 1584
Panelisttaid oahpásnuhttimat:
Guhtur Biera Jovnna Mauri Petra-Biret lea sámi árbevirolaš dieđu eaiggát Vuohčus. Son lea boazoolmooš, duojár, juoigi ja sámi dálkkádatráđi várreságadoalli. Petra bargá Sámi mánáidkulturguovddáža (Mánnu) beaivválaš hoavdan. Petra-Biret lea maid servodatlaččat aktiivvalaš – son barggai hui ealljárit ee. Jiekŋameara ruovderaŧi vuostálasti lihkádusas, man doaibma leinai hui menestuvvi – ruovderaŧŧi ii šaddan. Petra-Biret lea doaibman guhká Sámedikkis sierra luohttámušdoaimmain.
Biehtár Juhána Ovllá-Ándde lea eret Suoma Giehtaruohttasis ja lea boazosápmelaš bearraša mánná ja riektedutki. Son lea dutkan sámi siiddaid ja sámi boazodoalu sajádaga ja lea almmustuhttán dáin fáttáin dieđalaš artihkkaliid ja maid sierračilgehusa Suoma duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii. Ovllá-Ándde bargá Sámi allaskuvllas allaskuvlalektorin ja ja lea maid nákkosgirjedutki. Son lea ovdal bargan ee. Suoma riekteministeriijas válga- ja ovttaveardásašvuohtaáššiid olis sihke sámedikkis.
Daniela Alaattinoğlu bargá Turku universiteahta riektedieđalaš dieđagotti veahkkeprofessorin ja jođiha MARCEN-prošeavtta, viđajahkásaš Eurohpa dutkanráđi (ECR) ruhtadan dutkanollisvuođa. Prošeakta seasada mekanismmaid, mat ovddidit dehe eastadit sápmelaččaid rievttálaš searvevuođa Suomas, Ruoŧa ja Norggas, ja vuodju earenoamážit sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnnaide. Daniela oaččui jagi 2025 vuosttaš suopmelaš riektedieđaolmmožin árvvus adnon Nils Klim-bálkkašumi. Su spesiálasuorggit leat rievtti ja servodaga dutkamuš, olmmošrievttit ja rievtti ja sohkabeali dutkamuš, veardádalli riektedutkamuš ja sirdášupmemuttu dutkamuš.
Vulle Nihkolasa Heaikka Nils-Juhán lea boazoolmmoš, riektedieđadutki ja historjádutki Ruoŧa Johkamohkis. Su sohkaruohttasat leat davvin Durdnosa Sámis. Son lea daid sápmelaččaid manjisboahtti, geaid Ruoŧa stáhta bákkuhii johtit bohccuidisguin eret Gárasavvona guovllus. Nils- Juhán lea doaibman áššedovdin Girjás-riektegeavvamis sihke Norgga ja Ruoŧa boazoguohtunkomišuvnnas ja Finnmarkokomišuvnnas. Son lea bargan ee. Sámi instituhtas dutkin ja ja Sámi allaskuvllas dekánan, dutkin ja oahpaheaddjin.
Mikkos Johan Heandaraga Susánná lea jurista, gii lea eret Norgga sápmelaččaid váimmusguovllus Guovdageainnus. Son gárvii mastergráda Romssa universitehtas ja bárrásiin lea čállime doavttirgráda Sámi allaskuvllas. Iežas dutkosis son seasada finnmárkolága ja movt sámi iešmearrideapmi ollášuvašii lágas. Ovdal dan son lea bargan Finnmárkokomišuvnna čállingottis, man barggus oahpásnuvái fáddái.
Govva: Juvvá Lemet Klemetti Näkkäläjärvi