Sápmelaččaid ja stáhtaid gaskasaš eakti soabadeapmái lea vel guhkes mátki

Turku universiteahta MARCEN- prošeakta, Sámi Árvvut rs ja Galggojávrri siida rs lágide ovttasráđiid panelaságastallama sámiid rivttiin 20.3.2026 Heahtás. Panelas gieđahalloje ee. Girjás-duomu váikkuhusat sámiid rivttiide Sámis ja sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna barggu váikkuhusat. Ságastallin ledje riektediehtagiid doavttir, doseanta ja veahkkeprofessor Daniela Alaattinoğlu Turku universiteahtas Suomas, riektediehtaga doavttir, áššedovdi Girjás-riektegeavvanproseassas ja boazosápmelaš Beaivváš-Nils Juhán, Nils-Johan Päiviö Ruoŧa Johkamohkis, sápmelaš jurista ja nákkosgirjedutki Mikkos-Juhán-Heandaraga Susánná, Susanna Buljo Eira Sámi allaskuvllas Norggas, jurista ja nákkosgirjedutki boazosápmelaš Biehtára-Juhána Ovllá-Ándde, Oula-Antti Labba Sámi allaskuvllas Suomas, pedagogihka magisttar ja kulturbajásgeassi, boazosápmelaš Guhtur-Biera-Jovnna-Mauri Petra-Biret, Petra B. Magga-Vars Vuohčus Suomas. Panelaságastallama moderáhtorin doaimmai filosofiija doavttir, spesiáladutki Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi Turku universiteahtas.

Stáhta ii dohkket Girjás-duomu ovdadáhpáhussan

Beaivváš-Nils-Juhán muitalii Girjása (1) (2) čearu riektegeavvamis Ruoŧa stáhta vuostá rievttis hálddašit smávvafuođđobivddu ja guolástusa iežas guovllus. Danhan Girjása čearru vuittii Ruoŧa stáhta alimus rievttis. Mearrádusa vuođđun lei boatkatmeahttun, muitin- ja áššegirjedieđuid boarrásit návddašeapmi. Ruoŧas stáhta ii dohkkehan duomu ovdamearrádussan, dat ii nappo dolvon láhkamearrádusaid rievdadeapmái, ja bárrahiin leat máŋggat dikkit Ruoŧa stáhta vuostá bivdorivttiid mieđiheamis čearuide. Girjása čerrui mearrádusas lea leamaš stuora váikkuhus, daningo bivdu sáhttá dálá áigge stivrejuvvot boazodoalu dárbbuid mielde. Sámi rivttiid ollahuvvama dáfus dilli lea váttis, daningo rievttit galget ohccojuvvot riektegeavvamiin, go lágat eai dorvvas dáid rivttiid. Girjás-duomus lea váikkuhus maid Norggii ja Supmii, daningo jagi 1751 rádjái Norggas, Ruoŧas ja Suomas ráđđii oktasaš riektevuogádat.

Girjás-duopmu ii sáhte guoskaduvvot dakkáražžan Suomas  

Biehtára-Juhána Ovllá-Ándde gieđahalai Suoma láhkaaddima gárganeami gaskavuođas Girjás-dupmui. Suomas Girjás-duomu dáfus guovddášlaččat leat Suoma vuođđolága njuolggadusat sápmelaččaid sajádagas ja opmodaga suojis. Muitin- ja áššegirjedieđuid boarrásit návddašeapmi lea leamaš Suomas jagi 1734 rájes gitta jahkái 1996 gustojeaddjin leamaš eatnangeavlli oassi. Juos lea vejolaš duođaštit, ahte olbmos lea leamaš muitin- ja áššegirjedieđuid boarrásit návddašanriekti ovdal jagi 1996, lea vejolaš ohcat rivttiid boares lága vuođul duopmostuolus. Suomas Girjás-duomu guoskadeapmi livččii vejolaš riidoáššis, mas oassebeallin livčče Suoma stáhta ja sápmelaš boazodoalloovttadat. Labba gávnnahii maid, ahte boazodoallolága ođastusas, mii lea bárrahiin gieđahallojuvvome Suoma riikkabeivviid olis, váilot konkrehtalaš doaibmabijut sámi kultuvrra dorvvasteami várás. Boazodoallolága ođastus livččii galgan vuordit duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna barggu gárváneami.

Eananrivttiid čielggadeapmi joatkahuvvá Norggas

Mikkos-Juhan-Heandaraga Susánná gieđahalai sáhkavuorustis Finnmarkolága ja buohtastahtii Girjása ja Kárášjoga riektedáhpáhusaid (3). Finnmárkolága mielde eananeaiggáduššan ja hálddaheapmi sirdásii FeFoi, man ovddasteddjiin beali nammada sámediggi ja nuppi beali leanaráđđehus. Girjása čoavddus lea Buljo Eira oainnu mielde čielgaseabbo sámi čoavddus. Finnmárkolága duogážis lea bealistis dássedeattu gávdnan, daningo guovllus orrot eatnat earánai olbmot. Finnmárkoláhka lea leamaš vuoimmis sulaid 20 jagi, ja dan oassin lei mearriduvvon, ahte láhka gárte dehege čilge eananrivttiid. Dán proseassas Kárášjoga suohkana (4) orruide váfistuvvoje eananrievttit suohkana viidodahkii, muhto Norgga alimus rievtti mearrádusas eananeaiggáduššanriekti gávnnahuvvui leat FeFos. Hui mearkkašahtti lea, ahte Norgga alimus rievtti čovdosa mielde ILO 169-konvenšuvdnii eai gulale mearrádusat, mat gomihivčče Norgga siskkáldas eananrievtti.

Duohtavuohta- ja soabat lea sihke stáhtaid ja sápmelaččaid oktasaš proseassa

Daniela Alaattinoğlu gieđahalai sáhkavuorustis sirdašupmerievttálašvuođas ja sámiid duohtavuohta- ja soabadanproseassain Davviriikkain. Son deattuhii, ahte vaikko komišuvnnat leat dahkan mávssolaš barggu go leat dokumenteren gielalaš ja kultuvrralaš suddadeami dehe assimilerema sihke dan buolvadagaidrasttildeaddji váikkuhusaid, de daid mandáhtain leat ráddjejuvvon eret guovddášgažaldagat, earenoamážit eanan- ja čáhcerievttit. Dát ráddjen speadjalastá stáhtaid hálohisvuođa gieđahallat kolonialismma váimmusstruktuvrraid. Alaattinoğlu buvttii ovdan, ahte sirdášupmevuoiggalašvuohta Davviriikkain ii leat sirdašupmi autoritearavuođas demokratiijai, muhto demokratiija siskkáldas kritihkalaš seasadeapmi, mii hástala Davviriikkaid válmmas ”buorrin stáhtan”. Son deattuhii, ahte almmá válddi ja resurssaid ođđasit juohkima haga soabadeapmi báhcá symbolalažžan.

Dasa lassin Alaattinoğlu gieđahalai strategalaš riektegeavvama rolla sámiid rivttiid ovddideamis, muhto fuomášahtii, ahte riektemearrádusat eai akto reahkká almmá politihkalaš ollahuhttima haga. Son deattuhii maid oruidahttiservodaga ovddasvástádusa oassálastit soabadanprosessii aktiivvalaččat. Loahpas son gávnnahii, ahte komišuvnnaid raporttat leat easka vuolggačuokkis: duođalaš nuppástus gáibida konkrehtalaš doaimmaid, earenoamážit eanan- ja čáhcerivttiid gieđahallama sihke sámiid iešstivrema váfisteami.

Mánát ja nuorat duohtavuohta- ja soabadanproseassa guovddážii  

Guhtur-Biera-Jobnna-Mauri Petra-Biret buvttii ovdan, ahte duohtavuohta- ja soabadanproseassaid maŋŋel galgá jođáneamos lági mielde suokkardallat ja gávdnat čovdosiid, mot dát bargu duddjo mánáide ja nuoraide buoret boahtteáiggi. Dálkkádatrievdan, gilvaleaddji eanangeavahanvuogit ja modearna máilmmi hástalusat váttásnuhttet sámiid eallinvuogi seailuma. Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna barggus dárbbahuvvo diehtu vuođđooahpahussii oba Suomas – manin dákkár proseassa lei dárbbatlaš ja mii das ohppojuvvui – vai diehtu ii báze dušše dálábulvii. Miehtemielalaš ovdáneapmi lea dáhpáhuvvan sámi dálkkádatráđi vuođđudeami mielde, mas sápmelaččaid árbevirolaš diehtu lea dásseárvosaš dieđalaš dieđu bálddas, ja dát galggalii viidut olles servodahkii.

Riektesajádaga buorideapmi gáibida riektegeavvamiid

Suomas, Norggas ja Ruoŧas láhkamearrádusat eai leat dan meare gokčevaš dásis, ahte dat dorvvastivčče sápmelaččaid rivttiid. Panelas gávnnahuvvui, ahte sápmelaččaid rievttit mearriduvvojit eanet ah’ eanet duopmostuoluin. Hástalussan lea riekteproseassaid guhkkodat, dan divrrasvuohta ja golaheaddji, lossa proseassa. Duohtavuohta- ja soabadanproseassat leat dehálaš ovdánanlávkkit, muhto daid mandáhtain leat ráddjejuvvon olggobeallái eanan- ja čáhcerievttit. Šaddá suokkardallat, sáhttágo soabadeapmi oba ollahuvvatge almmá eanen- ja čáhcerivttiid čoavdima? Panalas bohte ovdan doaibmabidjoevttohusat, mot dieđasearvvuš sáhtálii ovttasráđiid sápmelaččaiguin ovddidit duohtavuohta- ja soabadankomišuvnnaid bohtosiid ollahuhttima, ja MARCEN-prošeakta joatká ovttasbarggu sámi servošiin sirdašupmevuoiggalašvuođa ovddideami várás.

Teaksta: Klemetti Näkkäläjärvi ja Daniela Alaattinoğlu

Govva: Suvi Juntunen