{"id":240,"date":"2026-04-10T14:11:07","date_gmt":"2026-04-10T11:11:07","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/?page_id=240"},"modified":"2026-04-10T14:14:09","modified_gmt":"2026-04-10T11:14:09","slug":"teoria","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/teoria\/","title":{"rendered":"Teoria"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading has-theme-palette-7-background-color has-background\">Elementti 2: Kerronnallisen toimijuuden teoria<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-theme-palette-7-background-color has-background\">Kerronnallisen toimijuuden lukupiirimalli on narratiivinen ty\u00f6skentelymuoto, jonka keski\u00f6ss\u00e4 ovat kulttuuriset kertomukset sek\u00e4 kertomustietoinen reflektio. Sen teoreettisena pohjana toimii Hanna Meretojan kehitt\u00e4m\u00e4 kerronnallisen toimijuuden teoria. Kerronnallisen toimijuuden l\u00e4hestymistapa korostaa kertomusten merkityst\u00e4 toimijuudellemme \u2013 sille, miten toimimme maailmassa ja miten hahmotamme mahdollisuuksiamme yksin ja yhdess\u00e4 toisten kanssa, osana erilaisia yhteis\u00f6j\u00e4. Toimijuutemme on <em>kerronnallisesti v\u00e4littynytt\u00e4<\/em>: meille kulttuurisesti tarjolla olevat tarinamallit vaikuttavat siihen, miten suuntaudumme maailmaan ja miten ymm\u00e4rr\u00e4mme sen, keit\u00e4 olemme.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n<style>.kadence-column240_6af39c-f3 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column240_6af39c-f3 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column240_6af39c-f3 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column240_6af39c-f3 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column240_6af39c-f3 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column240_6af39c-f3 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column240_6af39c-f3{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column240_6af39c-f3 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column240_6af39c-f3 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column240_6af39c-f3\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-9d6595d7 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\">\n<p><strong>Kertomus <\/strong>esitt\u00e4\u00e4 asiat (esim. kokemukset tai tapahtumasarjan) siten, ett\u00e4 se luo niiden v\u00e4lille merkityksellisi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Kertomukset eiv\u00e4t siis vain luettele kokemuksia tai tapahtumia vaan asettavat ne merkityksellisiin suhteisiin toistensa kanssa.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Kertomukset ovat aina kulttuurisesti v\u00e4littyneit\u00e4 merkityksenannon tapoja. Ne eiv\u00e4t tule tyhj\u00e4st\u00e4 tai esiinny irrallisina vaan ovat osa laajempia <em>kerronnallisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4<\/em>, kulttuuristen tarinoiden maailmoja, joissa ne asettuvat osaksi kulttuurisesti hallitsevien <em>valtakertomusten<\/em> ja niit\u00e4 kyseenalaistavien <em>vastakertomusten<\/em> dynamiikkaa. Kertomukset eiv\u00e4t ole eettisesti tai poliittisesti neutraaleja vaan muovaavat tapojamme hahmottaa mahdollisuuksiamme ja ovat kytk\u00f6ksiss\u00e4 valtasuhteisiin. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia, kenen n\u00e4k\u00f6kulmasta meille kerrotaan mit\u00e4kin ja kenen tarinat tulevat kuulluiksi.&nbsp;<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<p><strong>Kaunokirjallisuus<\/strong> voi laajentaa kulttuurisesti tarjolla olevien <em>kertomusten repertuaaria<\/em>, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 asioista voi kertoa monin eri tavoin ja tarjota uudenlaisia <em>tulkinnallisia v\u00e4lineit\u00e4<\/em> hahmottaa erilaisia kokemuksia niiden monimutkaisuudessa ja ristiriitaisuudessa.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Kertomukset voivat laajentaa tai kaventaa <em>mahdollisen tajuamme<\/em> eli sen tajua, miten asiat voivat olla toisin (Meretoja 2016, 2018b).\u00a0<\/li>\n\n\n\n<li>Kirjallisuus voi vahvistaa kerronnallista toimijuuttamme auttamalla meit\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4n kulttuurisesti hallitsevien tarinamallien sokeasta toistamisesta kohti omaehtoisempaa oman kerronnallisen identiteetin rakentamista (Meretoja 2018b, 106).\u00a0<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p><strong>Kerronnallinen toimijuutemme<\/strong> koostuu kyvyst\u00e4mme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, tulkita ja uudelleentulkita erilaisia kertomuksia, jotka ovat meille kulttuurisesti tarjolla, eritell\u00e4 ja haastaa niit\u00e4 ja tehd\u00e4 valintoja sen suhteen, miten tulkitsemme kerronnallisesti el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa (Meretoja 2019, 62).\u00a0<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Hanna Meretojan (2018b, 2019, 2022a, 2022b, 2023a, 2023b) kehitt\u00e4m\u00e4 kerronnallisen toimijuuden (<em>narrative agency<\/em>) k\u00e4site on l\u00e4hell\u00e4 kerronnallisen identiteetin (<em>narrative identity<\/em>) k\u00e4sitett\u00e4, mutta kun kerronnallinen identiteetti vastaa kuka-kysymykseen ja suuntaa huomion siihen, miten k\u00e4sitys itsest\u00e4 rakentuu jatkuvan ajallisen (uudelleen)tulkinnan prosessin kautta, kerronnallisen toimijuuden k\u00e4site kohdistaa huomion subjektin toimijuuteen. J\u00e4lkimm\u00e4inen siis tarkentaa siihen, miten harjoitamme toimijuuttamme asemoimalla itse\u00e4mme suhteessa kulttuurisiin kertomuksiin, toimimalla tiettyjen kerronnallisten merkityksenannonmallien mukaan ja kertomalla kokemuksistamme ja toisten kokemuksista tietyll\u00e4 tavoin. Kerronnallinen toimijuus voi n\u00e4ky\u00e4 paitsi omassa itseymm\u00e4rryksess\u00e4 (siin\u00e4 miten kertoo itsest\u00e4\u00e4n ja maailmasta) my\u00f6s maailmassa toimimisen tavoissa, joiden kaikkia ulottuvuuksia ei itse hahmota.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading has-text-align-center\">Kerronnallisen toimijuuden ulottuvuudet<\/h2>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"901\" height=\"333\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-content\/uploads\/sites\/1558\/2026\/04\/kerronnallisen-toimijuuden-ulottuvuudet.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-243\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-content\/uploads\/sites\/1558\/2026\/04\/kerronnallisen-toimijuuden-ulottuvuudet.png 901w, https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-content\/uploads\/sites\/1558\/2026\/04\/kerronnallisen-toimijuuden-ulottuvuudet-300x111.png 300w, https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-content\/uploads\/sites\/1558\/2026\/04\/kerronnallisen-toimijuuden-ulottuvuudet-768x284.png 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-content\/uploads\/sites\/1558\/2026\/04\/kerronnallisen-toimijuuden-ulottuvuudet-168x62.png 168w, https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-content\/uploads\/sites\/1558\/2026\/04\/kerronnallisen-toimijuuden-ulottuvuudet-190x70.png 190w\" sizes=\"auto, (max-width: 901px) 100vw, 901px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kerronnallinen tietoisuus<\/strong> on tietoisuutta kulttuurisesti tarjolla olevista kertomuksista, jotka vaikuttavat ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mediassa ja laajemmin yhteiskunnassa toimimalla merkityksenannon malleina. Kulttuuriset tarinamallit vaikuttavat meihin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ja niiden tuominen tietoisen reflektion kohteeksi auttaa ottamaan niihin et\u00e4isyytt\u00e4 ja suhtautumaan niihin kriittisesti ja reflektiivisesti. Lukupiiriin osallistuvien kerronnallista tietoisuutta voi vahvistaa kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4n huomiotaan heit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iviin kulttuurisiin kertomuksiin, kuten perheen ja suvun tapoihin kertoa asioista tai mediassa vallitseviin tarinamalleihin (esim. \u201dvaikeuksista voittoon\u201d -tarinat), ja siihen, millaisia kulttuurisia kertomuksia he tiedostavat. Ne voivat vaihdella mittakaavaltaan koko el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevista, identiteetti\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntarinoista \u201dpieniin kertomuksiin\u201d, jotka rakentuvat erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Kirjallisuus voi tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi kulttuurisia tarinamalleja, ja siksi ohjattu yhdess\u00e4 lukeminen on keino edist\u00e4\u00e4 kerronnallista tietoisuutta. Kerronnallisen tietoisuuden osa-alueita ovat kerronnallinen itseymm\u00e4rrys ja kerronnallinen n\u00e4k\u00f6kulmatietoisuus.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kerronnallisen itseymm\u00e4rrys<\/em> viittaa siihen, miten lukupiiriin osallistuva ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millaiset kertomukset vaikuttavat h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja millaisia kerronnallisia kaavoja h\u00e4nell\u00e4 on taipumuksena toistaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Se ilmenee esimerkiksi kykyn\u00e4 pohtia, millaista el\u00e4m\u00e4ntarinaa on rakentamassa omilla valinnoillaan ja tavoillaan kertoa el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kerronnallinen n\u00e4k\u00f6kulmatietoisuus<\/em> puolestaan merkitsee kyky\u00e4 tunnistaa n\u00e4k\u00f6kulmia, joista erilaiset kertomukset on kerrottu. Se voi n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi sen tiedostamisena, ett\u00e4 jonkin kertomuksen voi kertoa toisin eri n\u00e4k\u00f6kulmasta tai ett\u00e4 samat tapahtumat n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t toisenlaisina, jos niit\u00e4 l\u00e4hestyy toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kerronnallinen mielikuvitus<\/strong> tarkoittaa kyky\u00e4 kuvitella sen tuolle puolen, mik\u00e4 vaikuttaa itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4 nykyhetkess\u00e4 \u2013 kyky\u00e4 kuvitella, miten asiat voisivat olla toisin. Se ilmenee kykyn\u00e4 suhtautua kulttuurisiin tarinamalleihin luovasti ja omaehtoisesti. Se voi n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi kykyn\u00e4 kuvitella erilaisia el\u00e4m\u00e4nsuuntia ja tulevaisuuksia. Kerronnallinen mielikuvitus voi n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi liikkumavarana sen suhteen, ett\u00e4 osaa kertoa kokemuksistaan ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n monin eri tavoin ja taitona kertoa vastakertomuksia, jotka haastavat kulttuurisesti hallitsevia, rajoittavilta tuntuvia kertomuksia. Lis\u00e4ksi se voi n\u00e4ky\u00e4 kykyn\u00e4 kuvitella erilaisia kokemusmaailmoja ja todellisuuksia. Kerronnallisen mielikuvituksen osa-alueita ovat mahdollisen taju ja kyky eettiseen tutkiskeluun.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Mahdollisen taju<\/em> on sen tajua, miten asiat voisivat olla toisin, ja kyky\u00e4 kuvitella erilaisia el\u00e4m\u00e4n suuntia ja tulevaisuuksia, kyky\u00e4 hahmottaa, miten erilaiset maailmat toimivat mahdollisuustiloina, joissa tietyt kokemukset, tunteet, ajatukset ja toimintatavat ovat mahdollisia ja toiset vaikeita tai mahdottomia. Mahdollisuuden tajun laajeneminen voi n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi kykyn\u00e4 kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertomisen tapoja.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Eettinen tutkiskelu<\/em> on kyky\u00e4 pohtia omaehtoisesti ja itsereflektiivisesti perustavia eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, joihin ei ole yksiselitteisi\u00e4 vastauksia, kuten kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 on hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 tai oikeudenmukainen yhteiskunta. Kerronnallinen avoimuus ja ep\u00e4dogmaattisuus edist\u00e4v\u00e4t valmiutta luopua omista vakiokertomuksista ja reflektoida eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 niiden kaikessa monimutkaisuudessa. T\u00e4m\u00e4 voi n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi kykyn\u00e4 pohtia hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n kysymyst\u00e4 useasta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta.&nbsp; <a><\/a><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kerronnallinen dialogisuus<\/strong> viittaa kykyyn antautua vuoropuheluun toisten ja heid\u00e4n tarinoidensa kanssa; se kytkeytyy siihen, miten tulemme aina itseksemme suhteessa toisiin, k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 suoraa tai ep\u00e4suoraa vuoropuhelua toisten kanssa, peilaamalla itse\u00e4mme toisiin ja haastamalla toisia. My\u00f6s kerronnallinen identiteettimme rakentuu dialogisesti ja relationaalisesti: hahmotamme, kuka olemme, kertomalla itsest\u00e4mme ja nojaamalla toisten meist\u00e4 kertomiin tarinoihin. Konkreettisen, ihmistenv\u00e4lisen dialogin lis\u00e4ksi rakennumme dialogisessa suhteessa meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iviin kertomusten verkostoihin. Kerronnallinen dialogisuus on kyky\u00e4 ottaa vastaan toisten kertomia tarinoita ja kuvitella erilaisia yhteis\u00f6llisyyden ja sosiaalisten suhteiden muotoja. Kerronnallisen dialogisuuden osa-alueita ovat kyky dialogiseen toisen kohtaamiseen ja kyky osallistua kerronnallisten v\u00e4litilojen (<em>narrative in-between<\/em>) luomiseen, uudistamiseen ja yll\u00e4pit\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Lukupiirin ohjaaja voi edist\u00e4\u00e4 osallistujien kyky\u00e4 sellaiseen <em>dialogiseen toisen kohtaamiseen<\/em>, jossa toista kuunnellaan ja otetaan vastaan h\u00e4nen tarinansa ilman pyrkimyst\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 toista omista l\u00e4ht\u00f6kohdista. Kyky dialogiseen toisen kohtaamiseen voi n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi valmiutena kunnioittaa toisen kokemusten ainutkertaisuutta ilman, ett\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 sulauttaa ne omien vakiokertomusten alle.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kerronnallisen v\u00e4litilan<\/em> k\u00e4sitteell\u00e4 puolestaan voi tarkastella lukupiirin osallistujien valmiutta rakentaa jaettua kerronnallista tilaa ryhm\u00e4ss\u00e4 ja muissa ihmissuhteissaan. Se suuntaa huomion siihen, miten he osallistuvat uudenlaisten ihmissuhteiden ja yhteis\u00f6jen kuvittelemiseen, sek\u00e4 siihen, miten lukupiiriryhmiss\u00e4 rakentuu vuorovaikutuksellisesti jaettuja kerronnallisia v\u00e4litiloja. Lukupiirin ohjaaja voi her\u00e4tell\u00e4 keskustelua siit\u00e4, mit\u00e4 erilaiset jaetut, kerronnalliset v\u00e4litilat mahdollistavat ja mit\u00e4 rajoituksia ja valtasuhteita niihin liittyy.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaiken kaikkiaan kerronnallinen toimijuus voi vahvistua tai heikenty\u00e4. Vahvistuminen voi n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi tietoisuutena omista ja yhteis\u00f6n toimintamahdollisuuksista suhteessa ymp\u00e4r\u00f6iviin kerronnallisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin tai kykyn\u00e4 rakentaa vastakertomuksia, jotka haastavat kulttuurisesti hallitsevia tarinamalleja. Yhdess\u00e4 lukeminen ja lukupiirit voivat tutkitusti vahvistaa kerronnallista toimijuutta. Kerronnallisen toimijuuden lukupiirimenetelm\u00e4n keskeisen\u00e4 tavoitteena onkin osallistujien kerronnallisen toimijuuden vahvistuminen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Elementti 2: Kerronnallisen toimijuuden teoria Kerronnallisen toimijuuden lukupiirimalli on narratiivinen ty\u00f6skentelymuoto, jonka keski\u00f6ss\u00e4 ovat kulttuuriset kertomukset sek\u00e4 kertomustietoinen reflektio. Sen teoreettisena pohjana toimii Hanna Meretojan kehitt\u00e4m\u00e4 kerronnallisen toimijuuden teoria. Kerronnallisen toimijuuden l\u00e4hestymistapa korostaa kertomusten merkityst\u00e4 toimijuudellemme \u2013 sille, miten toimimme maailmassa ja miten hahmotamme mahdollisuuksiamme yksin ja yhdess\u00e4 toisten kanssa, osana erilaisia yhteis\u00f6j\u00e4. Toimijuutemme on&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4800,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"show","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"class_list":["post-240","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":240},"taxonomy_info":[],"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"himapoutufi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/author\/himapoutufi\/"},"comment_info":0,"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/240","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4800"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=240"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/240\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":247,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/240\/revisions\/247"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/narg\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=240"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}