Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 vaikuttavuuden todentamisen haasteista liittyy aikaan. Tutkimuksen vaikuttavuus saattaa tulla ilmi vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua tulosten julkaisemisesta. Haastetta lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n aikaa kuluu tutkimuksen tekemisest\u00e4, sit\u00e4 vaikeampaa vaikuttavuuden todentaminen voi olla.
Toinen vaikuttavuuden todentamisen haaste liittyy kausaalisuuteen. Koska yhteiskunta ei ole laboratorio, eiv\u00e4t syyt, jotka saavat aikaan vaikuttavuuden ole helposti j\u00e4ljitett\u00e4viss\u00e4.
Kolmanneksi vaikuttavuuden arvioinnin haasteet liittyv\u00e4t ilmi\u00f6\u00f6n itseens\u00e4: vaikutukset ovat harvoin konkreettisia ja suoria, sen sijaan vaikuttavuus on usein seurausta hajanaisista, ep\u00e4suorista ja joskus sattumanvaraisistakin poluista.
Nelj\u00e4nneksi vaikuttavuuden arviointia haastaa se, ett\u00e4 tutkimus ammentaa tyypillisesti edelt\u00e4jist\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 vaikeuttaa vaikuttavuuden kohdentamista juuri tiettyyn tutkimukseen.
Viidenten\u00e4 ongelmana arvioinneissa on tutkijasta riippumattomien ulkoisten tekij\u00f6iden, kuten poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ja yhteiskunnallisten kriisien vaikutukset vaikuttavuuden syntyyn (Martin 2003; Bornmann 2013; Muhonen 2021; Muhonen & Tellmann 2022).<\/p>\n\n\n\n
Vaikuttavuuden m\u00e4\u00e4rittely<\/strong><\/p>\n\n\n\n Aikaisemman tutkimuksen valossa tied\u00e4mme, ett\u00e4 vaikuttavuuden arvioinnin haasteet ovat yhteydess\u00e4 kysymykseen siit\u00e4, onko pyrkimyksen\u00e4 todentaa vaikuttavuuteen my\u00f6t\u00e4vaikuttavia vaikuttavuuspolkujen osia vai laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta (Muhonen & Tellmann 2022). Asiaa voi tarkastella my\u00f6s erilaisten vaikuttavuuden m\u00e4\u00e4ritelmien valossa.\u00a0 Vaikuttavuuden k\u00e4sitteeseen on pyritty tuomaan analyyttisempaa otetta erottamalla mikro- ja makrovaikuttavuus (Budtz Pedersen ja Hvidtfeldt 2023). Arvioinnin tavoitteet ja evidenssin vaade<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vaikuttavuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n ohella se, millaisia haasteita arvioinnissa ilmenee, liittyy arvioinnille asetettuihin tavoitteisiin. Vaikuttavuuden arvioinnin lippulaiva, Ison-Britannian Research Excellence Framework (REF), on summatiivista arviointia ja sen ensisijainen tavoite on rahanjako yliopistoille. T\u00e4st\u00e4 seuraa tavoite j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 arvioitavat yksik\u00f6t tiettyyn j\u00e4rjestykseen arvioinnissa. Arvioinnin haasteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta summatiivinen arviointi asettaakin erilaisia odotuksia raportoinnille kuin formatiivinen toiminnan kehitt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 arviointi, jonka tulosten perusteella tavoitellaan pikemminkin oppimista ja parempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 arvioitavasta kohteesta kuin arviointiyksikk\u00f6jen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 suhteessa toisiinsa. Evidenssin vaateesta vapaamuotoisempaan vaikuttavuuden kuvaamiseen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) hankkeiden vaikuttavuuden arviointi on esimerkki formatiivisesta arvioinnista. STN:n vaikuttavuusarvioinnit ovat j\u00e4lkik\u00e4teisarviointeja koskien k\u00e4ynniss\u00e4 olevia ja p\u00e4\u00e4ttyneit\u00e4 STN:n rahoittamia hankkeita, eik\u00e4 arvioinnin tuloksia k\u00e4ytet\u00e4 rahoituksen jakamiseen, vaan seurantaan ja toiminnan kehitt\u00e4mistarkoituksia varten. STN-projekteissa kirjoitetaan tyypillisesti 3\u20135 vaikuttavuuskuvausta niiden keston aikana. My\u00f6s STN-projekteja pyydet\u00e4\u00e4n raportoimaan kuvaamaansa vaikuttavuutta tukevia tutkimustuotoksia, kuten julkaisuja, puheenvuoroja, opetusta tai liikkuvuutta, erillisess\u00e4 tuotosindikaattorilistassa, mutta vaikuttavuutta ei ohjeisteta yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttavuuskuvauksissa suoraan tiettyihin tuotoksiin, ja siten evidenssin vaade ei ole yht\u00e4 suoraviivainen kuin Iso-Britannian REF:in kriteereiss\u00e4. Ohjeissa kuitenkin mainitaan, ett\u00e4 pyydett\u00e4ess\u00e4 vaikuttavuuskuvauksissa esiin nostetut saavutukset on pystytt\u00e4v\u00e4 todentamaan tuotosindikaattorilistaan perustuen. Vaikka arviointeja ei k\u00e4ytet\u00e4 rahoituksen jakamiseen, rahoitus on ehdollista ja sen saaminen edellytt\u00e4\u00e4 v\u00e4liraportoinnin hyv\u00e4ksymist\u00e4. (Muhonen, Himanen & P\u00f6l\u00f6nen 2023.)<\/p>\n\n\n\n Siin\u00e4 miss\u00e4 sosiologit eiv\u00e4t raportoineet tutkimuksen laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta REFin vaikuttavuuskuvauksissa, huomasimme tutkimuksessamme (Muhonen, Himanen & P\u00f6l\u00f6nen 2023), ett\u00e4 Strategisen tutkimuksen neuvoston vaikuttavuuden arviointi mahdollisti vapaamman kerronnan siit\u00e4, miten tutkimus on vaikuttanut yhteiskunnassa. Se miksi n\u00e4in on, palautuu STN:n arvioinnin tavoitteisiin ja arviointikehikkoon. STN:n arviointikehyksess\u00e4 yll\u00e4 mainitut kaksi asiaa, formatiivinen arviointi sek\u00e4 evidenssin l\u00f6yhempi yhteys vaikuttavuuskuvauksiin, tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden kuvata hankkeidensa vaikuttavuutta realistisemmin. Tutkimuksessamme t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi esimerkiksi tutkijoiden pohdintoina liittyen vaikuttavuusprosesseihin ja vaikuttavuuden todentamisen haasteisiin. Tutkijat tunnistivat oman ty\u00f6ns\u00e4 rajat ja kuvasivat tutkimustansa pikemminkin olemassa olevan tiedon ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden ty\u00f6n pohjalta rakentuvana kuin maailmaa mullistavina l\u00e4pimurtoina.<\/p>\n\n\n\n Katse mikrovaikuttavuuteen ja vaikuttavuutta edist\u00e4v\u00e4\u00e4n vuorovaikutukseen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Reilu vuosikymmen sitten Jack Spaapen & Leonie Van Drooge (2011) esitteliv\u00e4t argumenttinsa siit\u00e4, miksi vaikuttavuuden arvioinneissa tulisi keskitty\u00e4 vaikuttavuusprosessien loppup\u00e4\u00e4n vaikuttavuuden tarkastelusta prosessiin, ja tarkemmin vaikuttavuutta edist\u00e4v\u00e4\u00e4n vuorovaikutukseen, josta he k\u00e4yttiv\u00e4t k\u00e4sitett\u00e4 \u201dproductive interactions\u201d. Productive interactions -k\u00e4site ja mikrovaikuttavuus rinnastuvat jossain m\u00e4\u00e4rin toisiinsa kuvatessaan vaikuttavuuteen my\u00f6t\u00e4vaikuttavia ja usein my\u00f6s havainnollistettavissa olevia osia vaikuttavuuspoluista. Kun toiselle puolelle vaakakuppiin sijoitetaan laajempaan vaikuttavuuteen viittaava makrovaikuttavuuden k\u00e4site, j\u00e4lkimm\u00e4isen k\u00e4sitteellinen ero suhteessa edelliseen t\u00e4smentyy.<\/p>\n\n\n\n Vaikuttavuuteen my\u00f6t\u00e4vaikuttavaa vuorovaikutusta on mahdollista tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi arvioinnissa. Lis\u00e4ksi siin\u00e4 miss\u00e4 tutkimuksen laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus palautuu pitk\u00e4lti yhteiskunnallisiin, poliittisiin, ja jopa luonnonvoimiin perustuviin kehityskulkuihin, jotka eiv\u00e4t ole tutkijan p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4vallassa, tutkijat pystyv\u00e4t itse vaikuttamaan paremmin vaikuttavuuteen my\u00f6t\u00e4vaikuttaviin vaikuttavuuspolkujen osatekij\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen taustalla on tutkimukseen perustuvaa n\u00e4kemykseni siit\u00e4, ett\u00e4 arvioinneissa hy\u00f6dytt\u00e4isiin vaikuttavuuden tarkemmasta m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4, jossa tunnistettaisiin erot mikro- ja makrovaikuttavuuden, vuorovaikutuksen, konkreettisen sek\u00e4 laajemman ja hajanaisemman vaikuttavuuden v\u00e4lill\u00e4. Vastuullisen arvioinnin tavoitteiden (ks. esim. Hicks ym. 2015; Wilsdon ym. 2015; DORA 2022) mukaisesti arvioinnissa tulisi keskitty\u00e4 asioihin, jotka ovat todennettavissa, ja jotka palautuvat tutkijan ja tutkimuksen vaikutuspiiriss\u00e4 oleviin tekij\u00f6ihin. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta tutkija-, tutkimusryhm\u00e4- ja projektitasolla toteutettavan vaikuttavuuden arvioinnin painopisteen tulisi olla pikemminkin vaikuttavuutta edist\u00e4viss\u00e4 vaikuttavuuspolkujen osatekij\u00f6iss\u00e4 laajemman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja muutosten j\u00e4ljitt\u00e4misen sijaan. Toiseksi, mik\u00e4li arvioinnin tavoitteena ei ole tuottaa j\u00e4rjestyst\u00e4 arvioinnin kohteiden v\u00e4lille \u2013 niin kuin suomalaisissa ex post -vaikuttavuuden arviointik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 viel\u00e4 tilanne pitk\u00e4lti on \u2013 todentamisen vaateen sis\u00e4llytt\u00e4mist\u00e4 arviointiin tulisi harkita puntaroimalla arvioinnin tavoitteita suhteessa riskiin siit\u00e4, ett\u00e4 todentamisen vaateen yhdist\u00e4minen vaikuttavuuskuvauksiin kaventaa kerrontaa ja yksipuolistaa n\u00e4in ymm\u00e4rryst\u00e4mme vaikuttavan tutkimuksen luonteesta.<\/p>\n\n\n\n Mik\u00e4li sitoutuisimme vaikuttavuuden arvioinnissa siihen, ett\u00e4 tutkimuksen laajemman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sijaan arvioitaisiin ensisijaisesti vaikuttavuutta tukevia aktiviteetteja, toimia ja tuotoksia, valtaosa vaikuttavuuden todentamiseen liittyvist\u00e4 arvioinnin ongelmista raukeaisi.<\/p>\n\n\n\n Kirjallisuus:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Bornmann L. (2013). What Is Societal Impact of Research and How Can It Be Assessed? A Literature Survey. Journal of the American Society for Information Science and Technology 64(2), 217\u2013233. Reetta Muhonen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja ty\u00f6skentelee yliopistotutkijana Tampereen yliopistossa Higher Education Groupissa. H\u00e4nen tutkimuksensa k\u00e4sittelev\u00e4t enimm\u00e4kseen korkeakoulu- ja tiedepoliittisia aiheita, kuten vaikuttavuutta. Yliopistotutkijan toimen ohella h\u00e4n johtaa tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin tutkimus- ja kehitt\u00e4mishanketta Tieteellisten seurain valtuuskunnassa.<\/p>\n\n\n\n Julkaisun tiedot: 3\/2024, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monenlaisia tunteita ja turhautumistakin. Tyypillisimmin arvioinnin koetut ongelmat liittyv\u00e4t sek\u00e4 vaikeuksiin todentaa vaikuttavuutta ett\u00e4 siihen, ett\u00e4 vaikuttavuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on ep\u00e4selv\u00e4 tai sit\u00e4 ei ole m\u00e4\u00e4ritelty ollenkaan. Olen aiemmin tutkinut sit\u00e4, miten erilaiset tiedon hy\u00f6dynt\u00e4miset muodot,…<\/p>\n","protected":false},"author":3600,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":7,"footnotes":""},"categories":[7,13],"tags":[],"class_list":["post-168","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-vaikuttavuus","category-blogi"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":168},"taxonomy_info":{"category":[{"value":7,"label":"Vaikuttavuus"},{"value":13,"label":"Blogi"}]},"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"Reetta Muhonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/author\/lakrnuutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":7,"name":"Vaikuttavuus","slug":"vaikuttavuus","term_group":0,"term_taxonomy_id":7,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":27,"filter":"raw","cat_ID":7,"category_count":27,"category_description":"","cat_name":"Vaikuttavuus","category_nicename":"vaikuttavuus","category_parent":0},{"term_id":13,"name":"Blogi","slug":"blogi","term_group":0,"term_taxonomy_id":13,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw","cat_ID":13,"category_count":33,"category_description":"","cat_name":"Blogi","category_nicename":"blogi","category_parent":0}],"tag_info":false,"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/168","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3600"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=168"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/168\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":170,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/168\/revisions\/170"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=168"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=168"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=168"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Yksinkertaisimmillaan mikrovaikuttavuudessa on kysymys vaikuttavuuteen my\u00f6t\u00e4vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4, jotka voivat olla esimerkiksi vuorovaikutuksen eri muotoja tai uusia k\u00e4sitteit\u00e4. Arvioinnin kannalta olennaista on, ett\u00e4 mikrovaikuttavuus on konkreettista ja havaittavissa olevaa, ja yleiskielisesti voidaankin puhua vaikutuksista. Vaikutukset voivat olla my\u00f6s konkreettisia tuotteita, malleja, sovelluksia ja ohjeistuksia kuten ravitsemussuositukset tai energiatehokkuutta edist\u00e4v\u00e4t ratkaisut.
Vastaavasti makrovaikuttavuudella kuvataan tutkimuksen aikaansaamia laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, joiden synnyss\u00e4 mikrovaikuttavuudella on tyypillisesti muutosta edesauttava rooli. Laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus voi n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi muutoksina ihmisten asenteissa, elinolojen kohenemisena, luonnon monimuotoisuutena, elini\u00e4nodotteen pitenemisen\u00e4 tai talouskasvuna. T\u00e4m\u00e4nkaltainen laajempi vaikuttavuus palautuu harvoin yksitt\u00e4isen tutkijan tai tutkimusryhm\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4rjestykseen pyrkiess\u00e4\u00e4n summatiivinen arviointi asettaa odotuksia tarkkuudesta. T\u00e4t\u00e4 tavoitetta tukemaan REFiin on lis\u00e4tty vaade evidenssist\u00e4. Arvioinnissa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tutkijoiden on esitett\u00e4v\u00e4 todisteita vaikuttavuuskuvauksissa raportoimallensa vaikuttavuudelle.
Aiemmassa sosiologian alaa koskevassa tutkimuksessa (Muhonen & Tellmann 2022; Tellmann & Muhonen 2024) huomasimme, ett\u00e4 REFiin sis\u00e4ltyv\u00e4 evidenssin vaade rajoittaa merkitt\u00e4v\u00e4sti sit\u00e4, millaista vaikuttavuutta tutkijat pystyv\u00e4t todentamaan arviointeihin sis\u00e4ltyviss\u00e4 vaikuttavuuskuvauksissa. Vaade todentaa raportoitu vaikuttavuus yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 raportoidut vaikutukset suoraan todisteisiin n\u00e4kyi tutkimuksessamme siten, ett\u00e4 tutkijat eiv\u00e4t kuvanneet vaikuttavuuskuvauksissa tutkimuksensa laajempaa vaikuttavuutta, kuten muutoksia sosiaalisessa eriarvoisuudessa tai yhteiskunnassa lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ryhmiin kohdistuvista asenteista, vaan nostivat esiin todennettavissa olevia suorempia vaikutuksia, kuten erilaisia yhteisty\u00f6n muotoja sidosryhmien kanssa, vaikutuksia ammatillisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin tai solmittuja yhteisty\u00f6sopimuksia. Tyypillisesti evidenssin\u00e4 vaikutuksista k\u00e4ytettiin numerotietoa, kuten seminaarien osallistumism\u00e4\u00e4ri\u00e4. REFin my\u00f6t\u00e4 on yleistynyt my\u00f6s tapa pyyt\u00e4\u00e4 tutkimuksen t\u00e4rkeimmilt\u00e4 sidosryhmilt\u00e4 lausuntoja siit\u00e4, kuinka tutkimus on vaikuttanut kulloinkin kyseess\u00e4 olevaan ilmi\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
DORA (2022). The Agreement on Reforming Research Assessment, 2022_07_19_rra_agreement_final.pdf (coara.eu)<\/a>, luettu 3.4.2024.
Hicks, D., Wouters, P., Waltman, L.\u00a0yml.<\/em>\u00a0(2015). Bibliometrics: The Leiden Manifesto for research metrics.\u00a0Nature<\/em>\u00a0520, 429\u2013431. https:\/\/doi.org\/10.1038\/520429a<\/a>
Martin, B.R. (2007). Assessing the impact of basic research on society and the economy. Paper presented at the Rethinking the impact of basic research on society and the economy. WF-EST International Conference, 11 May 2007, Vienna, Austria.
Muhonen, R., Himanen, L., & P\u00f6l\u00f6nen, J. (2023). Evaluation of societal impact of the Social Sciences and Humanities in Finland. In M. Oschner, & Z. H. Bulaitis (Eds.), Accountability in Academic Life: European Perspectives on Societal Impact Evaluation, 95\u2013112. https:\/\/doi.org\/10.4337\/9781800885738.00016<\/a>
Muhonen, R. & Tellmann, S. (2022). Challenges in reporting societal impacts for research evaluation purposes \u2013 the case of sociology. In Tim C.E. Engels & Emanuel Kulczycki (eds.) Handbook on Research Assessment in Social Sciences, Edward Elgar, 335\u2013 349.
Spaapen, J. & van Drooge L. (2011). Introducing \u2018productive interactions\u2019 in social impact assessment,\u00a0Research Evaluation<\/em>, 20(3), 211\u2013218. https:\/\/doi.org\/10.3152\/095820211X12941371876742<\/a>
Strategisen tutkimuksen neuvosto (2021). Ohje vaikuttavuuskertomusten kirjoittamiseen. Suomen Akatemia, https:\/\/www.aka.fi\/globalassets\/3-stn\/2-hankkeille\/raportointi-ja-seuranta\/vaikuttavuuskertomus.pdf<\/a>, luettu 2.4.2024.
Tellmann, S. & Muhonen, R. (2024). Sociology in the impact agenda: is there room for public sociology? In Alis\u00a0Oancea<\/em>, Gemma\u00a0Derrick<\/em>, Xin Xu & Nuzha Nuseibeih\u00a0(eds.) Handbook on Meta-Research, Edward Elgar, 73-88.
Wilsdon, J. et al. (2015). The Metric Tide: Report of the Independent Review of the Role of Metrics in Research Assessment and Management. <\/em>DOI: 10.13140\/RG.2.1.4929.1363<\/a><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-content\/uploads\/sites\/1363\/2024\/07\/Reetta_blogiin.png\")
<\/figure>\n\n\n\n