{"id":171,"date":"2024-04-05T12:00:00","date_gmt":"2024-04-05T11:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/?p=171"},"modified":"2024-10-31T12:34:55","modified_gmt":"2024-10-31T12:34:55","slug":"miten-vuorovaikutus-voi-johtaa-vaikuttavuusonnistumiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/2024\/04\/05\/miten-vuorovaikutus-voi-johtaa-vaikuttavuusonnistumiseen\/","title":{"rendered":"Miten vuorovaikutus voi johtaa vaikuttavuusonnistumiseen?"},"content":{"rendered":"\n

Vau, mik\u00e4 vaikutus! \u2013 podcastin toisen kauden seitsem\u00e4nness\u00e4 jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston taloustieteen laitoksen professori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija sek\u00e4 Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kuukauden vaikuttaja-alumni Janne Tukiainen. H\u00e4nen kanssaan juttelemme yhteiskunnallisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukemisesta ja politiikkavaikuttamisesta. Jakson voit kuunnella t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.

Vuorovaikutuksen kautta pystyt\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 ja yksi keskeisimmist\u00e4 haasteista on tietysti se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja tutkimuksen tekemisen aikasyklit ovat niin erilaiset. Tutkimustiedon tuottaminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mahdollista niin nopealla aikataululla, kuin sit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa tarvitaan.\u00a0 Esimerkiksi taloustieteess\u00e4 journal-julkaisuprosessit ovat helposti pitki\u00e4, ja niiss\u00e4 saattaa menn\u00e4 vuosikausia, joten on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos odotetaan journal-julkaisuja, niin niiss\u00e4 esiin tuleva tieto on jo p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisikin, ett\u00e4 tutkijoille muodoistuisi matalampi kynnys uskaltaa tehd\u00e4 jokin ulostulo tutkimustulosten kanssa ennen vertaisarvioitujen tuloksien julkaisua. Joillain aloilla ei kuitenkaan ole tapana tuottaa pre-print tai working paper \u2013julkaisuja kun taas toisilla aloilla se on jopa yleinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6.

Avoimuudessa on my\u00f6s monia muita harmaita alueita, esimerkiksi datan ja koodin avoimessa julkaisemisessa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 monilla tieteenaloilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n aktiivista keskustelua siit\u00e4, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 kaikki data ja koodi julkaista ja milloin dataa ei saa julkaista koska se on arkaluontoista. T\u00e4ss\u00e4kin on varmasti monia vaihtoehtoja mihin raja vedet\u00e4\u00e4n ja mik\u00e4 on tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohta toki on, ett\u00e4 tutkija oman tutkimuksensa kautta pyrkii osallistumaan julkiseen keskusteluun ja vaikuttamaan, jolloin tarvitaan keinoja, joilla tutkimuksen avoimuus mahdollistetaan.

Avoimuus onkin yksi vaikuttavuuden mahdollistava tekij\u00e4, mutta vaikuttavuusonnistumiseen tarvitaan my\u00f6s muutakin. Vaikuttavuusonnistuminen on lopulta monen eri tekij\u00e4n summa.\u00a0 Yksi asia, mik\u00e4 edesauttaa vaikuttavuuden aikaansaamista, on se, ett\u00e4 ollaan valmiita tekem\u00e4\u00e4n hyvin konkreettisia ja pitk\u00e4lle vietyj\u00e4 ehdotuksia. Tutkijoilla saattaa usein olla sellainen k\u00e4sitys, ett\u00e4 tutkittua tietoa hy\u00f6dynt\u00e4vill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ill\u00e4 olisi runsaasti resursseja tulkita ja soveltaa tutkijoiden tuottamaa akateemista tietoa omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 kohdennettu, selke\u00e4 ja konkreettinen ehdotus, selvitys tai viesti etenee paremmin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n ja tuottaa sit\u00e4 kautta haluttua vaikuttavuutta, esimerkiksi lakimuutoksina. T\u00e4m\u00e4n vuoksi onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkijat ovat my\u00f6s valmiita aktiivisesti verkoistoitumaan ja itse hakeutumaan tilanteisiin, joissa he voivat esitell\u00e4 omaa tutkimustaan suoraan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille tai muille tutkimusta hy\u00f6dynt\u00e4ville tahoille.

K\u00e4y kuuntelemassa jaksosta<\/a> vinkkej\u00e4 siihen, miten tutkija voi lis\u00e4t\u00e4 avoimuutta ja l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 tutkimusprosessin aikana ja vaikuttaa omalla tutkimuksellaan yhteiskunnalliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Laura Niemi ja Outi Nurmela<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat ty\u00f6skentelev\u00e4t kehitt\u00e4misasiantuntijoina Turun yliopiston Tutkimuspalvelut \u2013yksik\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Julkaisun tiedot: 2\/2024, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vau, mik\u00e4 vaikutus! \u2013 podcastin toisen kauden seitsem\u00e4nness\u00e4 jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston taloustieteen laitoksen professori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija sek\u00e4 Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kuukauden vaikuttaja-alumni Janne Tukiainen. H\u00e4nen kanssaan juttelemme yhteiskunnallisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukemisesta…<\/p>\n","protected":false},"author":3600,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":7,"footnotes":""},"categories":[7,13],"tags":[],"class_list":["post-171","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-vaikuttavuus","category-blogi"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":171},"taxonomy_info":{"category":[{"value":7,"label":"Vaikuttavuus"},{"value":13,"label":"Blogi"}]},"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"Laura Niemi ja Outi Nurmela","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/author\/lakrnuutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":7,"name":"Vaikuttavuus","slug":"vaikuttavuus","term_group":0,"term_taxonomy_id":7,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":27,"filter":"raw","cat_ID":7,"category_count":27,"category_description":"","cat_name":"Vaikuttavuus","category_nicename":"vaikuttavuus","category_parent":0},{"term_id":13,"name":"Blogi","slug":"blogi","term_group":0,"term_taxonomy_id":13,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw","cat_ID":13,"category_count":33,"category_description":"","cat_name":"Blogi","category_nicename":"blogi","category_parent":0}],"tag_info":false,"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3600"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=171"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":175,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171\/revisions\/175"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=171"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=171"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}