{"id":197,"date":"2023-03-17T12:00:00","date_gmt":"2023-03-17T12:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/?p=197"},"modified":"2024-10-31T12:36:21","modified_gmt":"2024-10-31T12:36:21","slug":"sairauksien-parannuskeino-piilee-meissa-itsessamme-mita-mielta-on-chatgpt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/2023\/03\/17\/sairauksien-parannuskeino-piilee-meissa-itsessamme-mita-mielta-on-chatgpt\/","title":{"rendered":"Sairauksien parannuskeino piilee meiss\u00e4 itsess\u00e4mme \u2013 Mit\u00e4 mielt\u00e4 on ChatGPT?"},"content":{"rendered":"\n<p>Olette varmaan kuulleet viime vuoden marraskuussa lanseeratusta ChatGPT:st\u00e4 ja sen tuomista mahdollisuuksista. ChatGPT on teko\u00e4ly, joka pystyy vastaamaan mihin tahansa kysymyksiin k\u00e4ytt\u00e4en apunaan valtavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 siihen aiemmin sy\u00f6tetty\u00e4 tietoa. Parasta kaikista, se pystyy vastamaan kysymyksiin keskustelevasti ja tuottamaan asiantuntevia tai asiantuntevalta tuntuvia vastauksia.<br><br>Halusin tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ChatGPT tiet\u00e4\u00e4 InFLAMES-lippulaivasta ja immunologiasta. Voisikohan se kertoa, mik\u00e4 sairaus maksaa Suomessa eniten yhteiskunnalle? Ent\u00e4 miten maailman taudit voitaisiin parantaa?<br><br>Aloitetaan siis helpolla kysymyksell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 varmasti menee hyvin.<\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:0;padding-left:0\"><strong>Kysymys: Mik\u00e4 on InFLAMES?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\"><strong>ChatGPT:<\/strong><em> \u201dIn Flames on ruotsalainen metalliyhtye, joka perustettiin vuonna 1990 G\u00f6teborgissa, Ruotsissa. Yhtye soittaa melodista death metallia, joka yhdistelee nopeita rytmej\u00e4 ja aggressiivista kitara- ja rumputy\u00f6skentely\u00e4 kauniisiin melodioihin ja harmonioihin. In Flames on yksi melodisen death metallin tunnetuimmista edustajista, ja se on vaikuttanut moniin muihin metalliyhtyeisiin ymp\u00e4ri maailmaa. In Flames on julkaissut useita studioalbumeita ja keikkailut ymp\u00e4ri maailmaa, ja yhtyeell\u00e4 on laaja ja omistautunut fanikunta.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>No niin, n\u00e4inh\u00e4n se toki on. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 In Flames erikseen kirjoitetussa muodossa tarkoittaa ruotsalaista metalliyhtyett\u00e4 (suomennettuna liekeiss\u00e4 tai tulessa), voidaan sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvaamaan tulehdusta, inflames (inflammation), l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 asiayhteydess\u00e4. T\u00e4st\u00e4 viimeisimm\u00e4st\u00e4 asiayhteydest\u00e4 lippulaivamme InFLAMES sai siis nimens\u00e4. Kun loin lippulaivalle Twitter-tilin loppuvuonna 2020, saimme tuolloin kuulla metallimusiikkilajin faneilta paljon vitsailua.<br><br>Yritet\u00e4\u00e4n uudestaan. Auttaisiko tarkennus \u201dTurussa\u201d? Ent\u00e4 mik\u00e4 on InFLAMES-lippulaiva? Mik\u00e4 on Turun yliopiston ja \u00c5bo Akademin yhteinen osaamiskeskittym\u00e4 InFLAMES?<br><br>Ei onnistu n\u00e4ill\u00e4k\u00e4\u00e4n.<br><br>ChatGPT:n tiedot ulottuvat vuoteen 2021 asti, joten on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 sen tietokannassa ei ole tietoja vuoden 2021 alussa aloittaneesta InFLAMES-lippulaivasta. Kyseess\u00e4h\u00e4n siis on immunologisen tutkimuksen huippuosaamiskeskittym\u00e4, joka edist\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen kehityst\u00e4 ja innovaatiotoimintaa yhteisty\u00f6ss\u00e4 bioteknologian ja l\u00e4\u00e4ketieteen yritysten kanssa. Katsotaan siis seuraavaksi mit\u00e4 ChatGPT kertoo meille immunologiasta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kysymys: Mit\u00e4 tarkoittaa immunologia?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\"><strong>ChatGPT:<\/strong><em> \u201dImmunologia on biologian osa-alue, joka tutkii immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, eli kehon luontaista puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka suojaa elimist\u00f6\u00e4 tarttuvilta taudeilta, mikrobeilta ja vierailta aineilta. Immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 koostuu monista eri soluista, molekyyleist\u00e4 ja reaktiomekanismeista, jotka yhdess\u00e4 toimivat suojellakseen kehoa patogeeneilta ja vahingoittavilta aineilta.<\/em><br><br><em>Immunologian tutkimusalueita ovat muun muassa immunologiset h\u00e4iri\u00f6t, kuten allergiat, autoimmuunisairaudet ja immuunipuutokset, sek\u00e4 immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaa ja kehittymist\u00e4 koskevat kysymykset. Immunologit tutkivat esimerkiksi immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n reaktioita erilaisiin viruksiin, bakteereihin ja sieniin, ja kehitt\u00e4v\u00e4t uusia hoitomuotoja immunologisiin sairauksiin. Immunologian tutkimus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s rokotteiden kehitt\u00e4misess\u00e4 ja elinsiirtojen mahdollistamisessa, sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 toimenpiteet edellytt\u00e4v\u00e4t immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n tarkkaa tuntemusta ja hallintaa.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kysymys: Mihin immunologiaa tarvitaan?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\"><strong>ChatGPT:<\/strong><em> \u201dImmunologia on t\u00e4rke\u00e4 osa l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4, sill\u00e4 se auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaa ja sen h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Immunologian tutkimus ja soveltaminen ovat tarpeellisia monilla l\u00e4\u00e4ketieteen aloilla, kuten infektiol\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4, onkologiassa, allergologian ja immunologian erikoisaloilla, elinsiirto- ja kantasolusiirtohoidoissa sek\u00e4 rokotekehityksess\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 molemmat ovat hyvi\u00e4 perustason vastauksia. Pyrimme kuitenkin omassa viestinn\u00e4ss\u00e4mme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanaa immunologinen sairaus. Useimmissa taudeissa on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mukana immunologinen komponentti<sup>1<\/sup>, joten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki taudit ovat immunologisia sairauksia eik\u00e4 immunologiset sairaudet -termi siksi ole paras mahdollinen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kysymys: Mit\u00e4 ovat immunologiset l\u00e4\u00e4kkeet?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\"><strong>ChatGPT:<\/strong><em> \u201dImmunologiset l\u00e4\u00e4kkeet ovat l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, jotka vaikuttavat immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeet voivat auttaa hoitamaan erilaisia sairauksia, kuten autoimmuunisairauksia, allergioita, sy\u00f6p\u00e4\u00e4 ja elinsiirtojen j\u00e4lkeisi\u00e4 hyljint\u00e4reaktioita. Immunologiset l\u00e4\u00e4kkeet toimivat usein est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai vaimentamalla immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n tiettyj\u00e4 osia, jotka ovat liian aktiivisia ja aiheuttavat sairauksia. T\u00e4m\u00e4 auttaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n tulehdusta, joka voi johtaa kudosten vaurioitumiseen.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\"><em>Esimerkkej\u00e4 immunologisista l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 ovat kortikosteroidit, jotka vaimentavat immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaa, immunosuppressantit, jotka est\u00e4v\u00e4t immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n hylkimisreaktiot elinsiirtojen j\u00e4lkeen, ja biologiset l\u00e4\u00e4kkeet, kuten monoklonaaliset vasta-aineet, jotka kohdistuvat tiettyihin immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n soluihin tai molekyyleihin. \u2026&#8221;<br><\/em>(Koko vastausta ei ole otettu mukaan.)<\/p>\n\n\n\n<p>InFLAMESin tutkimuksen tavoitteena on juurikin kehitt\u00e4\u00e4 ihmisen omaan immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n vaikuttavia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. InFLAMESin Sirpa Jalkasen ja Maija Hollm\u00e9nin tutkimusryhmiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ollut jo vuosia ty\u00f6n kohteena. Tutkimusty\u00f6n tuloksena he ovat kehitt\u00e4neet beksmarilimabi nimisen vasta-ainel\u00e4\u00e4kkeen, joka pystyy aktivoimaan ihmisen oman puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n tuhoamaan sy\u00f6p\u00e4\u00e4.<sup>2<\/sup> Kliiniset kokeet ovat olleet eritt\u00e4in lupaavia. Parhaimmillaan onnistuessaan InFLAMESss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 tutkimus johtaa uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, ja saamme uusia osallistujia l\u00e4\u00e4ke- ja diagnotiikka-alalle. T\u00e4ll\u00e4 tuomme taloudellista kasvua koko Suomelle. T\u00e4st\u00e4 tuleekin mieleen l\u00e4\u00e4kkeiden hinta. T\u00e4st\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kysymys: Mik\u00e4 on kallein l\u00e4\u00e4ke maailmassa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\"><strong>ChatGPT:<\/strong><em> \u201dT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kallein l\u00e4\u00e4ke maailmassa on Zolgensma, jonka hinta on noin 2,1 miljoonaa dollaria per hoitokerta. Zolgensma on geeniterapiavalmiste, joka on kehitetty hoitamaan pienten lasten perinn\u00f6llist\u00e4 lihasdystrofiaa (spinaalista lihasatrofiaa).<\/em><br><br><em>On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeiden hinnat voivat vaihdella maittain, ja jotkut l\u00e4\u00e4kkeet, kuten harvinaissairauksien hoitoon kehitetyt l\u00e4\u00e4kkeet, voivat olla hyvin kalliita. Lis\u00e4ksi l\u00e4\u00e4keyhti\u00f6t ovat kehitt\u00e4neet l\u00e4\u00e4kkeille usein erilaisia hinnoittelustrategioita eri markkinoille.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Kyll\u00e4, vuonna 2019 USA:ssa t\u00e4m\u00e4n l\u00e4\u00e4kkeen hinta on ollut 2,1 miljoonaa dollaria hoitokertaa kohti. Nyt kuitenkin l\u00f6yd\u00e4n lyhyen hakemisen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 CSL Behringin hemophilia B geeniterapial\u00e4\u00e4ke Hemgenix maksaa 3,5 miljoonaa dollaria hoitokerta. Kyseinen l\u00e4\u00e4ke sai juuri viime vuoden lopulla Yhdysvaltain elintarvike- ja l\u00e4\u00e4keviraston (FDA) hyv\u00e4ksynn\u00e4n ja samalla tittelin maailman kalleimmasta l\u00e4\u00e4kkeest\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kaksi l\u00e4\u00e4kett\u00e4 kuuluvat ns. uusiin hoitomuotoihin, ja vaikka niiden osuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosina vauhdilla, kokonaisuudessaan niiden osuus on pient\u00e4 koko toimialaa tarkasteltuna.<sup>3<\/sup><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kysymys: Mik\u00e4 sairaus maksaa Suomessa yhteiskunnalle kaikkein eniten?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\"><strong>ChatGPT:<\/strong> <em>\u201dSuomessa yksi kalleimmista sairauksista yhteiskunnalle on sy\u00f6p\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4 on yleinen sairaus Suomessa, ja sen hoitoon liittyv\u00e4t kustannukset ovat merkitt\u00e4vi\u00e4. Sy\u00f6v\u00e4n hoitoon liittyv\u00e4t kustannukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t muun muassa l\u00e4\u00e4kkeiden, s\u00e4dehoidon ja leikkausten kustannukset sek\u00e4 pitk\u00e4aikaisseurannan ja hoitoon liittyvien komplikaatioiden hoidon.<\/em><br><br><em>Lis\u00e4ksi sy\u00f6p\u00e4 aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 kustannuksia yhteiskunnalle menetetyn ty\u00f6ajan ja tuottavuuden muodossa. Sy\u00f6p\u00e4potilaat joutuvat usein olemaan poissa t\u00f6ist\u00e4 hoidon ja toipumisen vuoksi, ja hoitoon liittyv\u00e4t oireet voivat vaikuttaa heid\u00e4n kykyyns\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4potilaiden perheenj\u00e4senet voivat my\u00f6s joutua olemaan poissa t\u00f6ist\u00e4, jotta he voivat hoitaa sairasta perheenj\u00e4sent\u00e4.<\/em><br><br><em>On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 eri sairauksien kustannuksia on vaikea vertailla suoraan, sill\u00e4 kustannuksia aiheuttavat monet eri tekij\u00e4t, kuten sairauden yleisyys, hoidon tarve, hoitomenetelmien hinta sek\u00e4 sairauden pitk\u00e4aikaisvaikutukset.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Sy\u00f6p\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t kustannukset ovat Suomessa valtavat. Vuonna 2021 kokonaiskustannukset olivat noin 1,57 miljardia euroa, josta kelan korvaukset ovat olleet 350 miljoonaa euroa.<sup>4<\/sup> Haasteen sy\u00f6v\u00e4n parantamiseen tuo se, ett\u00e4 sy\u00f6p\u00e4 ei ole vain yksi sairaus, vaan se on joukko erilaisia sy\u00f6p\u00e4tauteja, jotka kaikki ovat erilaisia. Meill\u00e4 on InFLAMESssa ja muissa Suomen yliopistoissa loistavia sy\u00f6p\u00e4tutkijoita, jotka tekev\u00e4t parhaansa l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen keinoja erilaisten sy\u00f6p\u00e4tautien nujertamiseen.<br><br>Olisikohan teko\u00e4lyll\u00e4 tarjota keinoja paitsi t\u00e4h\u00e4n, my\u00f6s muidenkin sairauksien parantamiseen?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kysymys: Miten voimme parantaa kaikki maailman taudit?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\"><strong>ChatGPT:<\/strong> <em>Valitettavasti kaikkien maailman tautien parantaminen on eritt\u00e4in monimutkainen ja vaikea teht\u00e4v\u00e4, joka vaatii laajaa ja jatkuvaa kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 huomattavia investointeja tutkimukseen ja kehitykseen. Jokaisella taudilla on omat haasteensa ja ratkaisut, ja l\u00e4\u00e4ketieteellinen tutkimus edistyy usein pienin askelin.<\/em><br><br><em>Joitakin keinoja, joilla voidaan parantaa maailman tautitilannetta, ovat:<\/em><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\">1. <em>Investointien lis\u00e4\u00e4minen l\u00e4\u00e4ketieteelliseen tutkimukseen ja kehitykseen. Tutkimus on avainasemassa, kun halutaan kehitt\u00e4\u00e4 uusia ja parempia hoitokeinoja sairauksien torjumiseksi.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\">2. <em>Kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n vahvistaminen. Maailmanlaajuisesti on tarpeen tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 eri maiden, tutkimuslaitosten ja l\u00e4\u00e4kealan yritysten v\u00e4lill\u00e4, jotta voidaan jakaa tietoa ja resursseja ja nopeuttaa l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 edistyst\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\">3. <em>Terveydenhuollon kehitt\u00e4minen. Hyvin toimiva terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 tautien torjunnassa ja hoitamisessa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 panostaa terveydenhuollon infrastruktuuriin ja kouluttaa terveydenhuollon henkil\u00f6kuntaa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\">4. <em>Sairauksien ennaltaehk\u00e4isy. Joitakin sairauksia voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 rokotuksilla tai terveellisill\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavoilla, kuten terveellisell\u00e4 ruokavaliolla, liikunnalla ja tupakoimattomuudella. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 edist\u00e4\u00e4 terveellisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapoja ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 hoitoa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\">5. <em>Sosiaalisen ja taloudellisen ep\u00e4tasa-arvon v\u00e4hent\u00e4minen. Sairauksien torjunnassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon sosiaaliset ja taloudelliset tekij\u00e4t, jotka voivat vaikuttaa sairastuvuuteen ja hoitoon p\u00e4\u00e4syyn. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00f6yhyytt\u00e4, lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n koulutusta ja tukemaan heikommassa asemassa olevia yhteis\u00f6j\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li><\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--80);padding-left:var(--wp--preset--spacing--80)\"><em>Kaikkien maailman tautien parantaminen vaatii paljon ponnisteluja monilta eri tasoilta, kuten poliittisilta p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4, tutkijoilta, terveydenhuollon ammattilaisilta ja yksitt\u00e4isilt\u00e4 ihmisilt\u00e4. Yhteisty\u00f6ll\u00e4 ja keskin\u00e4isell\u00e4 tukemisella voimme kuitenkin pyrki\u00e4 saavuttamaan tavoitteen paremmasta terveydest\u00e4 kaikkialla maailmassa.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Vau, t\u00e4m\u00e4 on oikeasti vaikuttavaa! Tuntui melkein kuin olisi lukenut lippulaivamme omaa vaikuttavuussuunnitelmaa. Jos viel\u00e4 satuit kuuntelemaan t\u00e4m\u00e4n viikon Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdytt\u00e4m\u00f6n podcastia, jossa olin mukana keskustelemassa InFLAMES-lippulaivan vaikuttavuusty\u00f6st\u00e4, niin samat teemat nousivat esiin siell\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n<p>Meill\u00e4 InFLAMES-lippulaivassa luodaan tulevaisuuden terveytt\u00e4. Sairauksien hoito- ja parannuskeinoihin liittyv\u00e4t ideat, keksinn\u00f6t ja innovaatiot syntyv\u00e4t tutkijoiden k\u00e4siss\u00e4, ja kuten ChatGPT, ovat ihmisten kehitt\u00e4mi\u00e4 huipputeknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4en. Sairauksien nujertamiseksi meid\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 oman puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4mme toimintaa, sill\u00e4 ratkaisu piilee meiss\u00e4 kaikissa!<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\" style=\"padding-right:var(--wp--preset--spacing--50);padding-left:var(--wp--preset--spacing--50)\"><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><br><a href=\"https:\/\/www.duodecimlehti.fi\/duo93531\" rel=\"noopener\">Jalkanen, Sirpa. Immunologia biotieteen\u00e4, L\u00e4\u00e4ketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2003;119(8):747-748.<\/a><br><a href=\"https:\/\/www.auroralehti.fi\/inflames-tuo-laakekeksinnot-laboratorioista-potilaille\/\" rel=\"noopener\">InFLAMES tuo l\u00e4\u00e4kekeksinn\u00f6t laboratorioista potilaille, Aurora 2\/2021.\u00a0<\/a><br><a href=\"https:\/\/inflames.utu.fi\/of-scales-and-trends\/\" rel=\"noopener\">Veromaa, Timo. Blog: Of scales and trends, InFLAMES Blog, 17.12.2021.<\/a><br><a href=\"https:\/\/syopa.azurewebsites.net\/home\/run?reportid=96b30451-1be3-42a8-9b75-62248531b428&amp;groupid=bbae2e7e-5577-4070-a901-bd5456df5629\" rel=\"noopener\">NHG Raportointi (syopa.azurewebsites.net)<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-content\/uploads\/sites\/1363\/2024\/07\/Kaisa-hakkila-4-768x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-198\" style=\"width:auto;height:400px\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-content\/uploads\/sites\/1363\/2024\/07\/Kaisa-hakkila-4-768x1024.png 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-content\/uploads\/sites\/1363\/2024\/07\/Kaisa-hakkila-4-225x300.png 225w, https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-content\/uploads\/sites\/1363\/2024\/07\/Kaisa-hakkila-4-1152x1536.png 1152w, https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-content\/uploads\/sites\/1363\/2024\/07\/Kaisa-hakkila-4-1536x2048.png 1536w, https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-content\/uploads\/sites\/1363\/2024\/07\/Kaisa-hakkila-4-600x800.png 600w, https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-content\/uploads\/sites\/1363\/2024\/07\/Kaisa-hakkila-4-168x224.png 168w, https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-content\/uploads\/sites\/1363\/2024\/07\/Kaisa-hakkila-4-190x253.png 190w, https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-content\/uploads\/sites\/1363\/2024\/07\/Kaisa-hakkila-4.png 1875w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kaisa Hakkila <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja on InFLAMES-lippulaivan projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6. InFLAMES on Turun yliopiston ja \u00c5bo Akademin yhteinen ja kuuluu Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan. Se t\u00e4ht\u00e4\u00e4 uusien l\u00e4\u00e4kekehityskohteiden tunnistamiseen ja l\u00e4\u00e4kekehitykseen yhdess\u00e4 biotekniikka- ja l\u00e4\u00e4keyritysten kanssa. Lippulaiva edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 sopivat t\u00e4sm\u00e4hoidot.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4tietoja:<br><a href=\"https:\/\/inflames.utu.fi\/fi\/\" rel=\"noopener\">InFLAMES-lippulaiva<\/a><br><br>Julkaisun tiedot: 1\/2023, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olette varmaan kuulleet viime vuoden marraskuussa lanseeratusta ChatGPT:st\u00e4 ja sen tuomista mahdollisuuksista. ChatGPT on teko\u00e4ly, joka pystyy vastaamaan mihin tahansa kysymyksiin k\u00e4ytt\u00e4en apunaan valtavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 siihen aiemmin sy\u00f6tetty\u00e4 tietoa. Parasta kaikista, se pystyy vastamaan kysymyksiin keskustelevasti ja tuottamaan asiantuntevia tai&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":3600,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":7,"footnotes":""},"categories":[7,13],"tags":[],"class_list":["post-197","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-vaikuttavuus","category-blogi"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":197},"taxonomy_info":{"category":[{"value":7,"label":"Vaikuttavuus"},{"value":13,"label":"Blogi"}]},"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"Kaisa Hakkila","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/author\/lakrnuutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":7,"name":"Vaikuttavuus","slug":"vaikuttavuus","term_group":0,"term_taxonomy_id":7,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":27,"filter":"raw","cat_ID":7,"category_count":27,"category_description":"","cat_name":"Vaikuttavuus","category_nicename":"vaikuttavuus","category_parent":0},{"term_id":13,"name":"Blogi","slug":"blogi","term_group":0,"term_taxonomy_id":13,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw","cat_ID":13,"category_count":33,"category_description":"","cat_name":"Blogi","category_nicename":"blogi","category_parent":0}],"tag_info":false,"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3600"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=197"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":201,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197\/revisions\/201"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=197"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=197"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}