{"id":202,"date":"2022-12-16T12:00:00","date_gmt":"2022-12-16T12:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/?p=202"},"modified":"2024-10-31T12:36:27","modified_gmt":"2024-10-31T12:36:27","slug":"avoimesti-piilossa-onko-yliopistokissalla-hantaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/2022\/12\/16\/avoimesti-piilossa-onko-yliopistokissalla-hantaa\/","title":{"rendered":"Avoimesti piilossa \u2013 onko yliopistokissalla h\u00e4nt\u00e4\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

\u201dJos olisin tiennyt, ett\u00e4 Turun yliopistossa voi opiskella tuollaista kemiaa, niin olisin varmasti hakenut teille opiskelemaan!\u201d T\u00e4llaista palautetta olen saanut viime aikoina etenkin biologian alan opiskelijoilta, niin Turun yliopistosta, Helsingin yliopistosta kuin muualtakin. Siin\u00e4 miss\u00e4 t\u00e4llaisen palautteen saaminen on toisaalta eritt\u00e4in kannustavaa, on se my\u00f6s hieman h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4. Miksi n\u00e4m\u00e4 selv\u00e4sti kasvien kemiasta ja bioanalytiikasta kiinnostuneet opiskelijat eiv\u00e4t sitten tienneet, ett\u00e4 t\u00e4llainen vaihtoehto on olemassa?

Vastaus edelliseen kysymykseen piilee varmaankin kuluneessa sanonnassa, ett\u00e4 kukas sen kissan h\u00e4nn\u00e4n sitten nostaa, jos ei se kissa itse! Joten on siis sopivaa katsoa peiliin ja kysy\u00e4, ett\u00e4 kenen syy se t\u00e4m\u00e4kin asia nyt sitten mahtaa olla. Sielt\u00e4 se kaveri katsoo peilist\u00e4 takaisin ja kysyy, ett\u00e4 itsek\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 pit\u00e4isi hoitaa oman alansa valtakunnallinen markkinointikin? Eik\u00f6 opintopaikkojansa miettivien nuorten pit\u00e4isi olla opinto-ohjaajiensa ja muiden sidosryhmien avulla tietoisia Suomen kokoisen maan opintopaikkatarjonnasta?

Voi kuitenkin olla niin, ett\u00e4 opinto-ohjaajatkaan eiv\u00e4t ehk\u00e4 ole tietoisia kaikkien alojen viimeaikaisista kehityksist\u00e4. Paljon todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 nuorille jaettava tieto perustuu osittain vanhentuneisiin, eri aloja leimanneisiin stereotypioihin. Jos n\u00e4in on, niin t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n asia ei juuri parane muita syyttelem\u00e4ll\u00e4. Etenkin, jos itse ei ole asian tilan kohentamiseksi tehnyt mit\u00e4\u00e4n. Peilist\u00e4 pit\u00e4isi siis vain l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 energiaa!

Tuohon edell\u00e4 kuvattuun opintopaikkojen n\u00e4kyvyyteen vaikuttaminen on itse asiassa aika monitahoinen juttu. Siihen vaikuttamalla voidaan samalla parantaa my\u00f6s yliopistossa jo sis\u00e4ll\u00e4 olevien opiskelijoiden tietoisuutta heid\u00e4n omasta alastaan, sen vetovoimaisuudesta ja tarjolla olevista ty\u00f6llistymismahdollisuuksista. L\u00e4hdin itse t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n mukaan noin 10 vuotta sitten, kun aloitin ensimm\u00e4isen kahdesta jo p\u00e4\u00e4ttyneest\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6st\u00e4ni kemian laitoksen johtajana.

Suomalaisen kemian ja kemian tekniikan tutkimuksen (ja opetuksen) kent\u00e4ss\u00e4 aloitettiin tuolloin ns. Kemia Suomi \u2013hanke. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa eri yliopistojen kemian alan tutkimusprofiilit ja mahdollisuuksien mukaan t\u00e4sment\u00e4\u00e4 profilointeja niin, ett\u00e4 Suomen kokoisessa maassa v\u00e4ltytt\u00e4isiin suurilta p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksilt\u00e4. Samaan aikaan Suomen Akatemia tuki n\u00e4it\u00e4 tavoitteita aloittamalla omat yliopistokohtaiset profilointirahoituskierroksensa. Kemia oli t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 erinomaisesti ajan tasalla ja kiit\u00e4nkin taas n\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen etenkin Helsingin yliopiston kemian laitosta aloitteen edist\u00e4misest\u00e4 (professorit Markku R\u00e4s\u00e4nen ja Mikko Ritala).

Kemia Suomi \u2013hankkeen kautta Turun yliopiston kemian laitoksen profilointity\u00f6 saatiin k\u00e4yntiin vuosina 2014-2016 niin, ett\u00e4 se alkoi n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s ulosp\u00e4in. Laitoksen sis\u00e4ll\u00e4h\u00e4n me kaikki \u2013 ainakin laitoksen johto ja osa professoreista \u2013 jo muutenkin tiesimme, minne olimme menossa. Pitk\u00e4\u00e4n oli kuitenkin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, mahtoivatko laitoksen opiskelijat tiet\u00e4\u00e4 asiasta, puhumattakaan niist\u00e4 opiskelijoista, jotka olivat vasta hakeutumassa omalle alalleen lukio-opintojen j\u00e4lkeen.

Menem\u00e4tt\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 yksityiskohtiin voi sanoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 profilointity\u00f6 otti oman aikansa, eik\u00e4 ollut kaikkialla yht\u00e4 helppoa kuin toisaalla. Muutoshan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n monesti jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n vaarallisena, vaikka siin\u00e4 on mukana aina my\u00f6s mahdollisuus kehittymiseen. Toisaalta on p\u00e4iv\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muutos ei ole kannattavaa vain itsens\u00e4 vuoksi; ehj\u00e4\u00e4h\u00e4n ei kannata l\u00e4hte\u00e4 korjaamaan, ellei ole sitten kovasti tekemisen puutteessa.

Lopulta olemme nyt tilanteessa, jossa Turun yliopiston kemian laitoksen tutkimus- ja opetusprofiili pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kolme modernia p\u00e4\u00e4linjaa: (1) l\u00e4\u00e4kekehityksen kemia, (2) kest\u00e4v\u00e4n kehityksen materiaalien kemia, ja (3) kemian opetus ja oppimisen tutkimus. Kaikkien n\u00e4iden avulla kemian laitos pystyy kouluttamaan yhteiskunnan ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tarpeisiin asiantuntijoita, joiden avulla olemme entist\u00e4 valmiimpia ratkomaan aikamme suuria haasteita, yhdess\u00e4 monitieteisten yhteisty\u00f6verkostojemme kautta.

V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 tuon profiilin kautta on kenelle tahansa ulkopuolisellekin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Turun yliopiston kemian laitoksella tehd\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 kolmella t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 rintamalla. Esimerkiksi \u201dl\u00e4\u00e4kekehityksen kemia\u201d aukeaa lukijalle ehk\u00e4 aavistuksen paremmin kuin \u201dorgaaninen kemia ja kemiallinen biologia\u201d. Etenkin kun l\u00e4\u00e4kekehityksen kemian alla toimivat nyt lopultakin juuri ne nelj\u00e4 tutkimusryhm\u00e4\u00e4, jotka kyseist\u00e4 alaa viev\u00e4t eteenp\u00e4in my\u00f6s tutkimuksessaan! Voihan olla, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 heijastuu positiivisesti my\u00f6s alan opetukseen?

Toivoisin lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kaikki ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t, mik\u00e4 merkitys hyvill\u00e4 opettajilla on tulevaisuuden kemistien \u2013 ja muiden luonnontieteilij\u00f6iden \u2013 motivoinnissa tai vaikka alalle ohjaamisessa, jos opinto-ohjaajilla sit\u00e4 tietoa ja taitoa ei viel\u00e4 olisikaan! Sen vuoksi kemian laitoksellakin tulee panostaa kemian opettajien kouluttamiseen. Mielell\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 opettajaksi opiskelevat samalla ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t, miten tutkimusta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s omaa opettajuuttaan. T\u00e4m\u00e4n asian pit\u00e4isi toki l\u00f6yty\u00e4 jo valmiiksi kaikkien yliopistoihmisten DNA:sta. Aina n\u00e4in ei kuitenkaan valitettavasti ole.

Olen sittemmin j\u00e4tt\u00e4nyt kemian laitosjohtajuuden parempiin k\u00e4siin ja toisaalta ehk\u00e4 tunsin tehneeni asiassa oman osuuteni. Laitos etenee parhaillaan entist\u00e4 varmemmin oikeaan suuntaan! Samalla siirryin uusvanhan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varavaradekaaniksi vuoden 2021 alusta. Jollakin tavalla koin silloin, ett\u00e4 nyt olisi taas enemm\u00e4n aikaa uusien asioiden edist\u00e4miseen. Eik\u00e4 niit\u00e4 uusia asioita pit\u00e4nyt kovin kauaa tai edes kaukaa etsi\u00e4!

Meill\u00e4 on tiedekunnassa nimitt\u00e4in aloja, joille on todella suuri hakupaine eli hakijoita on moninkertaisesti jaettavissa oleviin opintopaikkoihin n\u00e4hden. N\u00e4ill\u00e4 aloilla my\u00f6s valmistumisprosentti l\u00e4hestyy sataa prosenttia. N\u00e4iden alojen vetovoimaisuus on siis selvi\u00f6. Sitten on toisaalta aloja, joille hakupaine on huomattavasti pienempi ja valmistumisprosentti voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 alle kolmenkymmenen prosentin. N\u00e4ill\u00e4 aloilla taas ty\u00f6markkinoilla olisi kysynt\u00e4\u00e4, joten valmistumisprosentin merkitt\u00e4v\u00e4 kasvattaminen olisi edelleen kest\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa eik\u00e4 pelkill\u00e4 kasvavilla maisterinumeroilla pullistelua.

Siit\u00e4 se ajatus sitten l\u00e4hti, kun samalla koronapandemia vaikutti antavan entist\u00e4 enemm\u00e4n aikaa ajatteluty\u00f6lle. Oli muutenkin jo pitk\u00e4\u00e4n pit\u00e4nyt l\u00e4hte\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kemian asiaa v\u00e4h\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4mmin \u2013 itsens\u00e4 likoon laittaen \u2013 mutta aina oli ollut jotakin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4 juuri silloin. Kun sitten samalla tajusin omankin tutkimusryhm\u00e4ni olevan liian n\u00e4kyv\u00e4sti piilossa, niin l\u00e4hdin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kemian asiaa helppo p\u00e4\u00e4 edell\u00e4. Jos en siis osaisi tuoda edes oman ryhm\u00e4ni tutkimusta ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti esille, niin ehk\u00e4 minun olisi turha vaatia sit\u00e4 muiltakaan kemisteilt\u00e4 (tai fyysikoilta, tai matemaatikoilta\u2026) ja voisimme vain jatkaa yhdess\u00e4 aktiivista piiloleikki\u00e4.

N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista lanseerattiin kes\u00e4kuussa 2021 Luonnollista kemiaa \u2013hanke. Se oli aika luonnollinen nimi luonnonyhdistekemian tutkimusryhm\u00e4n vet\u00e4m\u00e4ksi hankkeeksi. Sen j\u00e4lkeen hanke on julkaissut 100 kansainv\u00e4lisesti ainutlaatuista kasvikemiakyltti\u00e4 kasvitieteelliseen puutarhaan, 60 kasvikemiavideota, 10 podcastia kasveista ja niiden kemiasta, ja reilut kymmenen blogiteksti\u00e4. Lis\u00e4ksi olemme pariin otteeseen k\u00e4yneet tekem\u00e4ss\u00e4 lasten kanssa kemiaa kasvitieteellisen puutarhan Lasten lauantai -tapahtumassa. T\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 hankkeesta tulee ulos kolme videota ja yksi podcast kuukaudessa, aina tiistaisin.

Luonnollista kemiaa \u2013hankkeen aloittamisessa oli kyseess\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti todella ison kynnyksen ylitt\u00e4minen! En ollut koskaan halunnut omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4ni kuuluviin aiemmissa YouTube-videoissamme \u2013 niiss\u00e4 oli videon p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain musiikkia ja tekstitys \u2013 saati omaa naamaani n\u00e4kyviin sosiaaliseen mediaan. N\u00e4ist\u00e4 periaatteista oli kuitenkin pakko luopua, koska joukkoja pit\u00e4\u00e4 johtaa edest\u00e4! Itse en ole osannut johtaa ryhm\u00e4\u00e4 tai laitostakaan koskaan mill\u00e4\u00e4n muulla tavoin; ei johtamista voi ulkoistaa. Omalla esimerkill\u00e4 menn\u00e4\u00e4n, syteen ja saveen!

Nyt kun tuo henkinen kynnys on jo aikaa sitten ylitetty, niin hankkeen mahtavan ydinporukan (Marianna Manninen, Hilla Nieminen ja Maria Lahtinen) kannustamana edes TikTok-maailmaan siirtyminen ei ottanut henkisesti koville. Sukulaiset toki ovat alkaneet kysell\u00e4, ett\u00e4 \u201dottaako sinua kukaan en\u00e4\u00e4 tosissaan siell\u00e4 yliopistolla\u201d! Aika hauska ajatus, ett\u00e4 tiedett\u00e4 ei muka voisi edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s pilke silm\u00e4kumassa, samalla kun kaikki esitetty perustuu kuitenkin vankkaan tieteelliseen evidenssiin, josta 95% on oman tutkimusryhm\u00e4n omalla hiell\u00e4 ja ty\u00f6ll\u00e4 tuottamaa. Jos sill\u00e4 tavalla menett\u00e4\u00e4 kasvonsa tai uskottavuutensa, niin teen sen ilomielin!

Luonnollista kemiaa \u2013hanke on toistaiseksi ollut hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, mit\u00e4 omalla aktiivisuudella voi saada aikaan. Ei tuota kissan h\u00e4nt\u00e4\u00e4 olisi kukaan muu nostanut, mutta sit\u00e4 olisi tietty voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 odottelemaan, jolloin asia ei olisi edistynyt askeltakaan. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kuinka paljon hanke parantaa kemian ja muiden luonnontieteiden n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja miten hankkeen opetusvideot p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t esimerkiksi yl\u00e4koulujen opettajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ehk\u00e4 kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 lukiolaisillekin on selvemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kemian alalla voi opiskella my\u00f6s kasvien kemiaa ja siihen linkittyv\u00e4\u00e4, vahvaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 bioanalytiikkaa!

Mielest\u00e4ni olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jos hanke parantaisi kaiken ik\u00e4isten ihmisten tietoisuutta kaikesta siit\u00e4, mik\u00e4 liittyy kasveihin, kemiaan, analytiikkaan, biologiaan, luonnontieteisiin ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja etenkin luonnon monimuotoisuuteen, mukaan lukien oma spesialiteettimme eli luonnon kemiallinen monimuotoisuus. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tarjoamme kaikille jotakin ja kehit\u00e4mme toimintaamme edelleen. Mik\u00e4 sopii yhdelle, ei sovi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikille.

Yksi viestint\u00e4tapa tai -kanava ei siis riit\u00e4 oikein mihink\u00e4\u00e4n, koska yleis\u00f6n ik\u00e4haitari ja kiinnostuksen kohteet ovat laajoja. Sen vuoksi toimintamme on melko monimuotoista. Ja vaikka lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, niin kyll\u00e4 vanhemmilla ja isovanhemmilla on onneksi edelleen eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 rooli t\u00e4ss\u00e4 kasvatus- ja valistusty\u00f6ss\u00e4. Heille kannattaa siis ilman muuta tarjota omia, uudenlaisia kemiallisia el\u00e4myksi\u00e4 luonto- ja kasviharrastusten mausteiksi. On itse asiassa ollut iso ilo huomata, miten vanhemmat ovat innostuneet kasvien luonnollisesta kemiasta.

T\u00e4m\u00e4n pitk\u00e4hk\u00f6n tarinan lopuksi haluan kiitt\u00e4\u00e4 koko Luonnonyhdistekemian tutkimusryhm\u00e4\u00e4 t\u00e4lle hankkeelle annetusta loistavasta tuesta! Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hankkeen dataa on ker\u00e4tty jo yli 10 vuoden ajan; se on ollut iso urakka! Lis\u00e4ksi haluan antaa erityiskiitoksen Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan henkil\u00f6st\u00f6lle, jonka tuki ja apu hankkeen kehitt\u00e4misess\u00e4 on ollut valtavan arvokasta. Isot papukaijamerkit etenkin Simolle ja Jannelle, kiitos! Heid\u00e4n t\u00e4t\u00e4 kemisti\u00e4 kohtaan osoittamansa luottamus konkretisoitui hiljattain, kun sain erityisluvan kuvata lajivideon j\u00e4ttilumpeesta \u2013 seisten kainaloita my\u00f6den j\u00e4ttilummealtaassa! Toivottavasti Jannen hoitamat kalat ja Simon vaalimat kasvit ovat altaassa edelleen hengiss\u00e4\u2026<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Juha-Pekka Salminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on luonnonyhdistekemian professori kemian laitoksella ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani. H\u00e4n johtaa luonnonyhdistekemian tutkimusryhm\u00e4\u00e4 ja Luonnollista kemiaa \u2013hanketta. Kuva on otettu Turun yliopiston kasvitieteellisell\u00e4 puutarhalla tehdyst\u00e4 j\u00e4ttilumpeen lajivideosta, jonka voi katsoa mm. YouTubesta<\/a>.

Tutustu my\u00f6s Luonnollista kemiaa -hankkeen tuotoksiin:
kaikki videot ja podcastit YouTuben soittolistalla<\/a>
opetustarkoituksiin parhaiten sopivien kemiavideoiden soittolista<\/a>
podcastit SoundCloudissa<\/a>
podcastit Spotifyssa<\/a>
podcastit Apple Podcastsissa<\/a>
Twitteriss\u00e4 #luonnollistakemiaa<\/a>
Instagramissa @ncrg_utu<\/a>
TikTokissa @ncrg_utu<\/a>
blogikirjoitukset<\/a>

Julkaisun tiedot: 10\/2022, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dJos olisin tiennyt, ett\u00e4 Turun yliopistossa voi opiskella tuollaista kemiaa, niin olisin varmasti hakenut teille opiskelemaan!\u201d T\u00e4llaista palautetta olen saanut viime aikoina etenkin biologian alan opiskelijoilta, niin Turun yliopistosta, Helsingin yliopistosta kuin muualtakin. Siin\u00e4 miss\u00e4 t\u00e4llaisen palautteen saaminen on toisaalta…<\/p>\n","protected":false},"author":3600,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":7,"footnotes":""},"categories":[7,13],"tags":[],"class_list":["post-202","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-vaikuttavuus","category-blogi"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":202},"taxonomy_info":{"category":[{"value":7,"label":"Vaikuttavuus"},{"value":13,"label":"Blogi"}]},"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"Juha-Pekka Salminen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/author\/lakrnuutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":7,"name":"Vaikuttavuus","slug":"vaikuttavuus","term_group":0,"term_taxonomy_id":7,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":27,"filter":"raw","cat_ID":7,"category_count":27,"category_description":"","cat_name":"Vaikuttavuus","category_nicename":"vaikuttavuus","category_parent":0},{"term_id":13,"name":"Blogi","slug":"blogi","term_group":0,"term_taxonomy_id":13,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw","cat_ID":13,"category_count":33,"category_description":"","cat_name":"Blogi","category_nicename":"blogi","category_parent":0}],"tag_info":false,"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/202","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3600"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=202"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/202\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":204,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/202\/revisions\/204"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=202"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=202"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=202"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}