{"id":815,"date":"2025-04-30T07:22:24","date_gmt":"2025-04-30T06:22:24","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/?p=815"},"modified":"2025-09-30T09:27:45","modified_gmt":"2025-09-30T08:27:45","slug":"avoimia-aineistoja-ikkunoina-menneisyyteemme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/2025\/04\/30\/avoimia-aineistoja-ikkunoina-menneisyyteemme\/","title":{"rendered":"Avoimia aineistoja ikkunoina menneisyyteemme"},"content":{"rendered":"\n

Maaliskuussa julkaistiin kolme Turun yliopiston Human Diversity<\/a> -profiiliin liittyv\u00e4\u00e4, avointa tiedett\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 artikkelia Digital Humanities in the Nordic and Baltic Countries Publications<\/a> -lehdess\u00e4: Santaharju et al. (2025<\/a>) on aineistonjulkaisuartikkeli 100 vuotta vanhasta Suomen murreaineistosta, Roose et al. (2025<\/a>) on kuvaus URHIA-karttaikkunasta, jonka avulla paikkatietoisia aineistojamme voi tarkastella ja ladata ilman teknist\u00e4 osaamistakin, ja Vesakoski et al. (2025<\/a>) vet\u00e4\u00e4 yhteen laariin, UraLaariin, kaikki kahdeksan eri tietokantaamme. 

Tietokannat k\u00e4sittelev\u00e4t ihmisen menneisyytt\u00e4 Suomessa ja Pohjois-Euraasiassa, tarkasti ottaen uralilaisten kielten puhuma-alueilla (kuva 1). Tietokannat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tietoa mm. kielist\u00e4, murteista, v\u00e4est\u00f6st\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja kulttuuriperim\u00e4st\u00e4. <\/p>\n\n\n\n


Kuva 1. <\/strong>Uralilaisten kielten puhuma-alueet (Rantanen ym. 2022). Paikkatietomuotoinen aineisto on vapaasti saatavilla Zenodossa<\/a> sek\u00e4 URHIA<\/a>-k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4ss\u00e4 (Uralilainen Historiallinen Atlas).<\/p>\n\n\n\n

Tietokannat avattiin tai avataan kaikkien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n avoimen tieteen FAIR-periaatteita noudattaen, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ne ovat l\u00f6ydett\u00e4vi\u00e4 (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) sek\u00e4 uudelleen k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 (Re-usable). 

Tietokannat tallennetaan avoimiin data-arkistoihin ja niille suoritetaan lis\u00e4ksi jatkuvaa versionhallintaa. Tietokantojen aineistoista osa on numeromuotoista ja osa paikkatietomuotoista. Mukana on varsinaisen aineistojen lis\u00e4ksi niiden metatiedot. Saavutettavuuden lis\u00e4\u00e4miseksi olemme laittaneet osan aineistosta kahteen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4\u00e4n, joista toinen on tehty Turun yliopistossa ja toinen Max Planck -instituutissa Saksassa. <\/p>\n\n\n\n

Tietokannat<\/strong>:
Uralilaisten kielten perussanaston tietokanta (UraLex) https:\/\/zenodo.org\/records\/4777568<\/a><\/a>
Uralilaisten kielten typologinen tietokanta (UraTyp) https:\/\/doi.org\/10.5281\/zenodo.5236365<\/a>
Uralilaisten kielten puhuma-alueiden karttatietokanta https:\/\/zenodo.org\/records\/4784188<\/a>
Luoteis-Euraasian monitieteiset kartat https:\/\/zenodo.org\/records\/10376207<\/a>
Suomen murrekartasto https:\/\/doi.org\/10.5281\/zenodo.10078078<\/a>
Suomen arkeologisten esineiden tietokanta (AADA) https:\/\/zenodo.org\/records\/10081902<\/a>
Suomen historiallinen kustannuset\u00e4isyysmalli https:\/\/zenodo.org\/records\/10554593<\/a>
Suomen historiallinen kulttuuri-, ekonomia-, demografia- ja ekologiatietokanta (CEDEDA) https:\/\/doi.org\/10.5281\/zenodo.13975170<\/a><\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4t<\/strong>:
Uralilainen Historiallinen Atlas (URHIA) https:\/\/sites.utu.fi\/urhia\/fi\/uralilainen-historiallinen-atlas\/<\/a>
Uralic Areal Typology Online https:\/\/uralic.clld.org\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Suomen 100 vuoden takainen murremaisema digitaalisena<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Human Diversity -konsortiolla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n eri asteisesti avoimia aineistoja Suomesta, joista yksi on nyt julkaistu Lauri Kettusen Suomen murrekartasto (Kettunen 1930a,b; 1940a,b). 1800- ja erityisesti 1900-luvuilla alkoi kansainv\u00e4linen kiinnostus kansankulttuurin ja kielen dokumentointiin. Sittemmin Helsingist\u00e4 it\u00e4merensuomalaisten kielten professuurin saanut Lauri Kettunen oli todenn\u00e4k\u00f6isesti osa t\u00e4t\u00e4 tieteellisten aineistojen keruun aaltoa ker\u00e4tess\u00e4\u00e4n 1920- ja 1930-luvuilla murrekartaston aineiston Suomen kielen alueellisesta vaihtelusta (ks. Vesakoski ym. 2024). <\/p>\n\n\n\n

Suomen murrekartasto koostuu karttalehdist\u00e4, joissa kuvataan 525 suomea puhuvan pit\u00e4j\u00e4n kielellist\u00e4 vaihtelua. Karttalehti\u00e4 on 213, joista jokainen kuvaa yht\u00e4 kielellist\u00e4 piirrett\u00e4: Sanotaanko pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 vasta<\/em> vai vihta<\/em> ja onko \u2018mets\u00e4\u2018 meht\u00e4<\/em>, mett\u00e4<\/em>, mess\u00e4<\/em> vai mets\u00e4<\/em>, ja miten sana taipuu mett\u00e4<\/em>:met\u00e4n<\/em> vai mett\u00e4<\/em>:mett\u00e4n<\/em>. <\/p>\n\n\n\n

Uuden nosteen kartasto sai, kun Kotimaisten Kielten Keskus ja Yorkin yliopisto Sheila Embletonin ja Eric Wheelerin (Kanada) johdolla digitoivat aineiston ensimm\u00e4isen version (Embleton & Wheeler 1997, 2000). Sittemmin saimme Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoituksen BEDLAN<\/a>-ty\u00f6ryhm\u00e4lle (Biological Evolution and Diversification of Languages), ja k\u00e4vimme aineiston l\u00e4pi uudestaan. Aineiston alkuper\u00e4inen versio vuodelta 2010 l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a> ja uudistettu aineisto vuodelta 2015 Fair-data palvelusta<\/a>. Kumpikin aineisto on muodoltaan varsin vaikeasti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4, ja metatietojen puuttuessa vaikeasti k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Santaharju ym. (2025) julkaisema uusi digitaalinen versio Suomen murrekartastosta on t\u00e4ydennetty versio, joka tarjotaan aiempaa helppok\u00e4ytt\u00f6isemmiss\u00e4 tiedostomuodoissa. Kielipiirteiden vaihtelun saa nyt my\u00f6s kartalle, sill\u00e4 aineiston ohessa tarjotaan historiallisten pit\u00e4jien polygonit paikkatietomuodossa. Aineisto hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 nykyisell\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 teknisesti orientoituneita tutkijoita, mutta olemme hakeneet rahoitusta siihen, ett\u00e4 saisimme aineiston siirretty\u00e4 karttapalveluumme uutena Suomen murteiden ikkunana. <\/p>\n\n\n\n

Uralilainen Historiallinen Atlas, URHIA<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Karttapalvelumme on nimelt\u00e4\u00e4n Uralilainen Historiallinen Atlas, URHIA<\/a>, jonka Meeli Roose on tehnyt osana v\u00e4it\u00f6skirjaansa ja Suomen Akatemian URKO<\/a>-hanketta. BEDLAN-ty\u00f6ryhm\u00e4n maantieteen jatko-opiskelijan Timo Rantasen v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6n osana tehtiin uralilaisten kielten kartasto (kuva 1), jonka yleis\u00f6lle avaamiseksi Roose teki URHIA-k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Interaktiivinen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 URHIA sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 uralilaisten kielten puhuma-alueet paikkatietona ja PDF-muodossa. Nyt julkaistussa artikkelissa kuvasimme URHIA-k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n teknisen puolen: URHIA on rakennettu avoimen l\u00e4hdekoodin GeoNode-alustalle, joka on osa Turun yliopiston paikkatietoinfrastruktuuria. GeoNode-pohja mahdollistaa skaalautuvan, tietoturvallisen ja pitk\u00e4ik\u00e4isen ymp\u00e4rist\u00f6n tieteelliselle tiedonhallinnalle.<\/p>\n\n\n\n

URHIAn rakentamisen taustalla on avoimen tieteen vaikuttavuuden lis\u00e4\u00e4minen. Aineistoja voidaan toki avata vaikkapa CSV-muodossa, mutta niiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kunta pysyy t\u00e4ll\u00f6in varsin pienen\u00e4. URHIA-k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n kautta uralilaisten kielten kartastot ovat suuren yleis\u00f6n saatavilla, ja karttaikkunassa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi jopa tehd\u00e4 oman karttansa ja ladata valitsemansa aineiston. <\/p>\n\n\n\n

Haemme rahoitusta siihen, ett\u00e4 saisimme rakennettua URHIAan lis\u00e4\u00e4 ikkunoita erityyppisille aineistoille. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 alustettuna \u2013 mutta ei rahoitettuna \u2013 on Suomen Arkeologisen Esinetietokannan, AADAn, karttaikkuna. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4mme on tehd\u00e4 URHIAsta ty\u00f6kalu, jossa voi tarkastella visuaalisesti kielitieteellisi\u00e4, ekologisia, geneettisi\u00e4, arkeologisia ja historiallisia paikkatietoaineistoja, tehd\u00e4 omia karttoja ja ladata aineistoja. <\/p>\n\n\n\n

Viitteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n