\u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n tutkimusaineiston avoin jakaminen voi vaikuttaa suoraviivaiselta: tutkimuksessa ker\u00e4tty tai tuotettu aineisto dokumentoidaan ja jaetaan muiden k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi joko sellaisenaan, niin sanottuna \u201draakadatana\u201d, ja\/tai eri tavoin k\u00e4siteltyn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4sityst\u00e4 valmiista, tutkimusprosessista irrallisesta \u201draakadatasta\u201d on kuitenkin pitk\u00e4\u00e4n kyseenalaistettu (Bowker, 2005; Gitelman & Jackson, 2013; Leonelli, 2020). Aineisto ei ole neutraali tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohta, vaan se muotoutuu tutkimusasetelman ja -kysymysten, menetelmien, instrumenttien ja k\u00e4sittelyvaiheiden kautta.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi my\u00f6s haastattelemieni 28 kokeneen tutkijan aineistonhallinnan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4. Joissakin tutkimuksissa aineiston k\u00e4sittely perustui tutkimusyhteis\u00f6n yhteisiin infrastruktuureihin, ohjelmistoihin ja pitk\u00e4lle standardoituihin ty\u00f6vaiheisiin. T\u00e4ll\u00f6in osa dokumentaatiosta syntyi automaattisesti instrumenttien ja ohjelmistojen tuottamina metatietoina ja lokeina, kun taas osa perustui koodiin ja versionhallintaan. Toisissa tutkimuksissa aineisto ja tutkimuskohde rakentuivat v\u00e4hitellen esimerkiksi l\u00e4hiluvun, kirjoittamisen ja tutkijan tekem\u00e4n tulkinnan kautta, jolloin my\u00f6s dokumentointi oli useammin osa t\u00e4t\u00e4 tulkinnallista prosessia. N\u00e4ill\u00e4 eroilla oli seurauksia sille, kuinka helposti aineisto voitiin jakaa ja tehd\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi ulkopuoliselle k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle. <\/p>\n\n\n\n
Kun dokumentointi ei riit\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Dokumentointi on keskeinen keino tehd\u00e4 aineistosta muille ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Metadata, koodikirjat, ohjelmistoversiot, analyysikoodi, mittausparametrit, tutkimusp\u00e4iv\u00e4kirjat ja muut kuvaukset voivat kertoa, miten aineisto on muodostunut ja mit\u00e4 sille on tutkimuksen aikana tehty.<\/p>\n\n\n\n Tutkimusryhm\u00e4lle riitt\u00e4v\u00e4 dokumentaatio ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 ulkopuoliselle uudelleenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 aineiston tulkinta ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4v\u00e4t tietoa siit\u00e4, miten aineisto on muodostunut, miten sit\u00e4 on k\u00e4sitelty ja miten sit\u00e4 on analysoitu, sek\u00e4 joskus lis\u00e4selvityksi\u00e4 aineiston tuottajilta (Borgman et al., 2014; Pujol Priego et al., 2022).<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llaista tutkimusprosessia koskevaa tietoa voidaan tarkastella paradatana. Huvila (2026) on korostanut, ett\u00e4 prosessia koskevan tiedon merkitys, riitt\u00e4vyys ja mahdollisuus sen jakamiseen riippuvat kuitenkin k\u00e4ytt\u00f6kontekstista. Kaikkea aineiston ymm\u00e4rt\u00e4miseksi mahdollisesti hy\u00f6dyllist\u00e4 tietoa ei ole realistista eik\u00e4 aina mahdollista kuvata ja avata.<\/p>\n\n\n\n Hyvin dokumentoitukaan aineisto ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole itsen\u00e4isesti uudelleenk\u00e4ytett\u00e4v\u00e4. Joissakin tutkimuksissa aineiston ymm\u00e4rt\u00e4miseksi tarvittavaa tietoa voidaan v\u00e4litt\u00e4\u00e4 suhteellisen tehokkaasti standardien, metadatan ja koodin avulla. Toisissa aineiston ymm\u00e4rt\u00e4minen voi edelleen edellytt\u00e4\u00e4 tutkijan selityksi\u00e4, tutkimuskontekstin tuntemusta tai neuvottelua siit\u00e4, mihin aineisto soveltuu.<\/p>\n\n\n\n Jakaminen voi toteutua monin eri tavoin<\/strong><\/p>\n\n\n\n Haastattelemieni tutkijoiden kuvauksissa jakamisen tavat vaihtelivat. Esimerkiksi t\u00e4htitieteen, psykologian ja joissakin data-analytiikan projekteissa jakaminen oli vakiintunut osa tutkimusyhteis\u00f6n tiedontuotantoa. Toisissa, esimerkiksi joissakin kasvatustieteellisiss\u00e4 ja biol\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 projekteissa sek\u00e4 kvanttioptiikan tutkimuksessa, jakaminen oli ehdollisempaa ja tapahtui esimerkiksi luvan tai hakemuksen perusteella, pyynn\u00f6st\u00e4 tai tutkijan v\u00e4lityksell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Kasvatustieteellisess\u00e4 tutkimuksessa k\u00e4ytetty videoaineisto havainnollistaa t\u00e4t\u00e4 hyvin. Videoiden kuva, \u00e4\u00e4ni ja vuorovaikutuksen pienet yksityiskohdat olivat sek\u00e4 tunnistettavia ett\u00e4 tutkimuksellisesti olennaisia. Niiden poistaminen olisi muuttanut itse tutkimusaineistoa. Avoin, itsen\u00e4inen k\u00e4ytt\u00f6 ei siksi ollut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollinen, mutta tutkija piti aineiston jakamista pyynn\u00f6st\u00e4 ja oman v\u00e4lityksens\u00e4 kautta mahdollisena. Toisin sanoen vaihtoehtoina eiv\u00e4t olleet vain \u201davoin\u201d ja \u201dsuljettu\u201d, vaan niiden v\u00e4liss\u00e4 oli my\u00f6s kontrolloituja jakamisen muotoja, jotka mahdollistivat aineiston k\u00e4yt\u00f6n tietyin ehdoin.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 avoimuuden tavoitteesta pit\u00e4isi luopua. P\u00e4invastoin: tutkimusaineistoilla voi olla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 arvoa alkuper\u00e4isen projektin ulkopuolella. Jakaminen voi kuitenkin toteutua monin tavoin avoimesta saatavuudesta kontrolloituun, luvanvaraiseen tai tutkijan v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Avoimuudesta uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vyyteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tieteen- ja teknologiantutkimuksessa sek\u00e4 datatutkimuksessa on kritisoitu oletusta, ett\u00e4 dataintensiivisest\u00e4 tutkimuksesta johdetut avoimen jakamisen ihanteet voitaisiin sellaisinaan yleist\u00e4\u00e4 kaikkeen tutkimukseen (esim. Barrocas & Borges, 2022; Leonelli, 2020; Reichmann, 2022). T\u00e4m\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 ole ristiriidassa FAIR-periaatteiden kanssa. FAIR ei edellyt\u00e4 datan avointa saatavuutta: p\u00e4\u00e4sy voi olla rajoitettua, kunhan aineistoa kuvaava metadata ja p\u00e4\u00e4syn ehdot ovat asianmukaisesti kuvattuja. Samalla FAIR korostaa pysyvi\u00e4 tunnisteita, rikasta metadataa, yhteis\u00f6kohtaisia standardeja ja koneellista hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4 (Wilkinson et al., 2016).<\/p>\n\n\n\n Kaikki jakamisen muodot eiv\u00e4t kuitenkaan toteuta n\u00e4it\u00e4 tavoitteita yht\u00e4 vahvasti. Aineiston k\u00e4ytt\u00f6 voi esimerkiksi edellytt\u00e4\u00e4 yhteydenottoa sen tuottaneeseen tutkijaan, jolloin osa aineiston ymm\u00e4rt\u00e4miseen tarvittavasta kontekstista v\u00e4littyy tutkijan kautta eik\u00e4 metadatan mukana.<\/p>\n\n\n\n Tutkimukseni tukee ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 jakamisen ja uudelleenk\u00e4yt\u00f6n mahdollisuudet riippuvat my\u00f6s siit\u00e4, miten tutkimuksessa tuotetaan tietoa. Aineistossani t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi siin\u00e4, miten tutkimusaineisto muodostui erilaisten menetelmien, instrumenttien, infrastruktuurien ja ty\u00f6njaon kautta. N\u00e4m\u00e4 tiedontuotannon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t vaikuttavat my\u00f6s siihen, miten aineiston muodostumista ja k\u00e4sittely\u00e4 voidaan dokumentoida ja kuinka paljon sen ymm\u00e4rt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 tutkimuskontekstin tuntemusta.<\/p>\n\n\n\n Siksi avoimen tieteen kysymyksen ei pit\u00e4isi olla vain:<\/p>\n\n\n\n \u201cVoidaanko t\u00e4m\u00e4 aineisto avata?\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n Sen rinnalle tarvitaan ainakin kysymykset:<\/p>\n\n\n\n \u201cVoiko joku toinen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aineistoa riitt\u00e4v\u00e4sti voidakseen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4?\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n ja<\/p>\n\n\n\n \u201cMillainen jakamisen tapa mahdollistaa sen parhaiten?\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n Joskus vastaus voi olla avoimesti saatavilla oleva aineisto, joka on kuvattu yhteisten standardien mukaisesti. Joskus se voi olla kontrolloitu k\u00e4ytt\u00f6, aineiston luovuttaminen hakemuksesta tai tutkijan osallistuminen uudelleenk\u00e4yt\u00f6n mahdollistamiseen.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ll\u00f6in avoimen tieteen tavoite ei ole vain avoimesti jaettu aineisto. Olennaiseksi tulee my\u00f6s se, millaisin ehdoin aineisto voidaan siirt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isest\u00e4 tutkimuskontekstista niin, ett\u00e4 se on riitt\u00e4v\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudessa kontekstissa. Juuri t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy, miten tiedontuotannon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t muovaavat dokumentointia ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s aineiston avaamisen ja uudelleenk\u00e4yt\u00f6n edellytyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n\n\n Kirjoitus perustuu Journal of Documentation -lehdess\u00e4 julkaistuun artikkeliin:<\/em><\/strong> Muut l\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Barrocas Ferreira, B. and Borges, M.M. (2022), \u201cThe epistemic cultures of the digital humanities and their relation to open science: contributions to the open humanities discourse\u201d, Central European Journal of Educational Research<\/em>, Vol. 4 No. 2, pp. 1\u20137. https:\/\/doi.org\/10.37441\/CEJER\/2022\/4\/2\/11388<\/a><\/p>\n\n\n\n Borgman, C.L., Darch, P.T., Sands, A.E., Wallis, J.C. and Traweek, S. (2014), \u201cThe ups and downs of knowledge infrastructures in science: implications for data management\u201d, Proceedings of the ACM\/IEEE Joint Conference on Digital Libraries<\/em>, pp. 257\u2013266. https:\/\/doi.org\/10.1109\/JCDL.2014.6970177<\/a><\/p>\n\n\n\n Bowker, G.C. (2005), Memory Practices in the Sciences<\/em>, MIT Press, Cambridge, MA.<\/p>\n\n\n\n Gitelman, L. and Jackson, V. (2013), \u201cIntroduction\u201d, in Gitelman, L. (Ed.), \u201cRaw Data\u201d Is an Oxymoron<\/em>, MIT Press, Cambridge, MA, pp. 1\u201314.<\/p>\n\n\n\n Huvila, I. (2026), \u201cNavigating limits and extents of open process transparency in research documentation: a paradata perspective\u201d, Journal of Documentation<\/em>, Vol. 82 No. 7, pp. 358\u2013375. https:\/\/doi.org\/10.1108\/JD-11-2025-0367<\/a><\/p>\n\n\n\n Leonelli, S. (2020), \u201cLearning from data journeys\u201d, in Leonelli, S. and Tempini, N. (Eds.), Data Journeys in the Sciences<\/em>, Springer, Cham, pp. 1\u201324. https:\/\/link.springer.com\/chapter\/10.1007\/978-3-030-37177-7_1<\/a><\/p>\n\n\n\n Pujol Priego, L., Wareham, J. and Romasanta, A.K.S. (2022), \u201cThe puzzle of sharing scientific data\u201d, Industry and Innovation<\/em>, Vol. 29 No. 2, pp. 219\u2013250. https:\/\/doi.org\/10.1080\/13662716.2022.2033178<\/a><\/p>\n\n\n\n Reichmann, S. (2022), \u201cThe narrow road to data: data sharing for global, unspecified reuse\u201d, SocArXiv preprint<\/em>, available at: https:\/\/doi.org\/10.31235\/osf.io\/vtxpg<\/a><\/p>\n\n\n\n Wilkinson, M.D., Dumontier, M., Aalbersberg, I.J.J., Appleton, G., Axton, M., Baak, A., Blomberg, N., Boiten, J.W., da Silva Santos, L.B., Bourne, P.E., Bouwman, J., Brookes, A.J., Clark, T., Crosas, M., Dillo, I., Dumon, O., Edmunds, S., Evelo, C.T., Finkers, R., Gonzalez-Beltran, A., Gray, A.J.G., Groth, P., Goble, C., Grethe, J.S., Heringa, J., \u2019t Hoen, P.A.C., Hooft, R., Kuhn, T., Kok, R., Kok, J., Lusher, S.J., Martone, M.E., Mons, A., Packer, A.L., Persson, B., Rocca-Serra, P., Roos, M., van Schaik, R., Sansone, S.-A., Schultes, E., Sengstag, T., Slater, T., Strawn, G., Swertz, M.A., Thompson, M., van der Lei, J., van Mulligen, E., Velterop, J., Waagmeester, A., Wittenburg, P., Wolstencroft, K., Zhao, J. and Mons, B. (2016), \u201cThe FAIR Guiding Principles for scientific data management and stewardship\u201d, Scientific Data<\/em>, Vol. 3, Article 160018. https:\/\/doi.org\/10.1038\/sdata.2016.18<\/a><\/p>\n\n\n\n Jukka Rantasaari<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja ty\u00f6skentelee palvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Turun yliopiston kirjastossa.<\/em> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Avoimen tieteen keskeinen tavoite on jakaa tutkimuksen tuotoksia muiden saataville, jotta niit\u00e4 voidaan tarkastella, hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 eri tarkoituksiin ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudelleen tutkimuksessa. Tutkimusaineistoja suositellaan avattaviksi silloin, kun eettiset ja oikeudelliset ehdot sen sallivat, ja dokumentoitaviksi niin, ett\u00e4 muutkin kuin alkuper\u00e4iset tutkijat…<\/p>\n","protected":false},"author":3105,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":13,"footnotes":""},"categories":[13,9],"tags":[],"class_list":["post-911","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","category-avoin-tiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":911},"taxonomy_info":{"category":[{"value":13,"label":"Blogi"},{"value":9,"label":"Avoin tiede"}]},"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"Jukka Rantasaari","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/author\/oukytuutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":13,"name":"Blogi","slug":"blogi","term_group":0,"term_taxonomy_id":13,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":35,"filter":"raw","cat_ID":13,"category_count":35,"category_description":"","cat_name":"Blogi","category_nicename":"blogi","category_parent":0},{"term_id":9,"name":"Avoin tiede","slug":"avoin-tiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":9,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw","cat_ID":9,"category_count":13,"category_description":"","cat_name":"Avoin tiede","category_nicename":"avoin-tiede","category_parent":0}],"tag_info":false,"pll_sync_post":{},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/911","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=911"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/911\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":915,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/911\/revisions\/915"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=911"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=911"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=911"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Rantasaari, J. (2026). Research data lifecycles in practice: constructing knowledge across epistemic cultures<\/em>. Journal of Documentation, 82<\/em>(7), 597\u2013615. https:\/\/doi.org\/10.1108\/JD-07-2026-0398<\/a><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/sites.utu.fi\/openutu\/wp-content\/uploads\/sites\/1363\/2026\/10\/JukkaR-224x300.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
Julkaisun tiedot: 3\/2026, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967<\/p>\n\n\n\n