{"id":551,"date":"2025-06-18T09:27:17","date_gmt":"2025-06-18T06:27:17","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/?p=551"},"modified":"2025-08-06T09:21:23","modified_gmt":"2025-08-06T06:21:23","slug":"metsasanoista-metsatekoihin-hankkeessa-tutkitaan-metsadiskursseja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/metsasanoista-metsatekoihin-hankkeessa-tutkitaan-metsadiskursseja\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4sanoista mets\u00e4tekoihin -hankkeessa tutkitaan mets\u00e4diskursseja"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Sanonnan mukaan on helpommin sanottu kuin tehty, mutta sanonta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta sen, <em>miten<\/em> sanotaan. SeedLING-tutkimushanke keskittyy juuri t\u00e4h\u00e4n. Miten mets\u00e4puhe kielent\u00e4\u00e4 mets\u00e4toimia ja piilottaa niiden todellisia vaikutuksia ja tarkoituksia?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Miten erilaiset toimijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kielt\u00e4 ja kehyst\u00e4v\u00e4t metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 toimintatapojaan? Miten kansalaiset voisivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin, mist\u00e4 mets\u00e4keskustelussa on kyse? N\u00e4m\u00e4 ovat ty\u00f6skentelymme avainkysymyksi\u00e4. Tutkimushankkeen l\u00e4ht\u00f6kohtana on ekolingvistiikka eli kielentutkimus, joka tarkastelee, miten ihmisen ja luonnon suhde rakentuu kielen v\u00e4lityksell\u00e4. Tavoitteenamme on tunnistaa sek\u00e4 tuottaa vaihtoehtoisia diskurssimalleja, joiden avulla mets\u00e4sanat voivat johtaa kest\u00e4v\u00e4mpiin mets\u00e4tekoihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kielitieteellist\u00e4 osaamista ryhm\u00e4\u00e4mme tuovat hankkeen vastuullinen johtaja, kielten oppimisen ja opettamisen professori <strong>Minna Maijala<\/strong> ja englannin yliopistonlehtori <strong>Attila Krizs\u00e1n<\/strong>. <strong>Salla-Riikka<\/strong> <strong>Kuusalu <\/strong>on ekologi ja sek\u00e4 englannin kielen ett\u00e4 biologian yliopisto-opettaja. Digitaalisen kielentutkimuksen professori <strong>Veronika Laippala<\/strong> ja projektitutkija <strong>Telma Peura<\/strong> vahvistavat ryhm\u00e4\u00e4 kvantitatiivisten menetelmien tuntemuksellaan. Toisena projektitutkijana ty\u00f6skentelev\u00e4 <strong>Assi-Jutta<\/strong> <strong>Kuusela<\/strong> ty\u00f6skentelee raakkuaineiston parissa ja hoitaa hankkeen viestint\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Sanojen ja tekojen v\u00e4linen yhteys mets\u00e4keskustelussa<\/h3>\n\n\n\n<p>Suomessa monet haluavat olla mets\u00e4n puolella, ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s kielen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Mets\u00e4yhti\u00f6t arvostavat puuta hy\u00f6dykkeen\u00e4, kun taas luonnonsuojelun n\u00e4k\u00f6kulmasta mets\u00e4 on arvokas sek\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 lukuisten eli\u00f6iden monimuotoisena elinymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Molemmat osapuolet toivovat metsiemme hyvinvointia, mutta siin\u00e4 miss\u00e4 mets\u00e4talous haluaa edist\u00e4\u00e4 suorarunkoisten ja tuholaisvapaiden puiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, sek\u00e4 yhden tai kahden puulajin puusukupolvi kerrallaan tapahtuvaa kasvatusta, luonnonsuojelun n\u00e4k\u00f6kulmasta terveess\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s lahopuuta, useita puusukupolvia ja mahdollisimman monia eri puulajeja, sek\u00e4 n\u00e4iden kanssa tasapainossa el\u00e4vi\u00e4 eli\u00f6lajeja. Samoista sanoista kumpuavat asenteet ja teot voivat siis olla hyvinkin erilaisia. T\u00e4llaisia ristiriitoja pyrimme tuomaan esille ekolingvistisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hankkeen aikana tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen opas kaikkia saataville mets\u00e4diskurssien ymm\u00e4rt\u00e4miseksi. Ehk\u00e4 ty\u00f6st\u00e4mme voisi muodostua kartta, jonka avulla mets\u00e4puheen ryteikk\u00f6ihin ei en\u00e4\u00e4 eksy.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimusta ohjaavan ekofilosofiamme taustalla on ajatus metsien k\u00e4yt\u00f6n ja suojelun vahvemmasta tasapainosta ekologisen kantokyvyn ja muunlajisten eli\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Elokuinen raakkutapaus her\u00e4tti meiss\u00e4 surua uhanalaisten simpukoiden puolesta mutta toisaalta my\u00f6s tutkijoille ominaisen uteliaisuuden. Millaisin kielen keinoin tapausta k\u00e4siteltiin? Kenen n\u00e4k\u00f6kulmasta raakkutuhosta kerrottiin? Kuultiinko raakkujen omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 lainkaan? Tutkimme kolmen median uutisotsikointia tapahtuneesta, sill\u00e4 tahdoimme antaa oman panoksemme raakkujen puolesta kielitieteellisen analyysin kautta. On ollut mielenkiintoista huomata, ett\u00e4 otsikoissa k\u00e4ytettiin paljon eri alojen asiantuntijoiden sitaatteja, mutta raakkujen oma \u00e4\u00e4ni j\u00e4i muiden toimijoiden varjoon.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Suomalaisten asenteet metsi\u00e4 kohtaan<\/h3>\n\n\n\n<p>Yhten\u00e4 hankkeen tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 metsist\u00e4 puhutaan ja millaisia asenteita metsi\u00e4, mets\u00e4nkasvatusta ja metsien suojelua kohtaan voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 suomalaisten k\u00e4ymist\u00e4 keskusteluista. Aineistona ovat mets\u00e4aiheiset postaukset Suomi24-keskustelufoorumilta, joka tunnetaan yleisen\u00e4 suomalaisten mielipidevarastona. Vuosikymmeni\u00e4 kattavan aineiston analyysissa hy\u00f6dynnettiin algoritmia, joka etsi foorumilta keskusteluja, joissa mainittiin mets\u00e4nhoitoon ja muuhun mets\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 avainsanoja. Laajan aineiston lukemiseen k\u00e4ytimme topiikkimallinnusta, jonka avulla aineistosta voidaan tunnistaa automaattisesti teemoja ja niihin liittyvi\u00e4 avainsanoja. L\u00f6yt\u00e4m\u00e4mme topiikit painottuivat mets\u00e4nhoitoon, mets\u00e4talouteen ja erityisesti avohakkuisiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Alustavista tutkimustuloksista on k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 talousn\u00e4k\u00f6kulma hallitsee suomalaista mets\u00e4keskustelua. Tutkitun aikav\u00e4lin loppupuolella hiilinielukeskustelu ja ilmaston\u00e4k\u00f6kulma ovat kuitenkin kasvaneet. Kaikkia aiheita yhdist\u00e4\u00e4 keskustelun polarisoituminen, ja alansa asiantuntijoita kokivat olevansa niin mets\u00e4nomistajat kuin luonnonsuojelun puolestapuhujat. Ratkaisujen l\u00f6ytyminen vaatii kuitenkin yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 globaalien haasteiden edess\u00e4. Tutkimushankkeen yhten\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 haasteena tuleekin olemaan se, miten saisimme mets\u00e4keskustelussa kuuluville sen \u00e4\u00e4nen, joka puhuu metsien itsens\u00e4, niiss\u00e4 el\u00e4vien eli\u00f6iden, sek\u00e4 koko planetaarisen terveyden puolesta.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Teksti on julkaistu alunperin Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n <a href=\"https:\/\/koneensaatio.fi\/tarinat-ja-julkaisut\/metsasanoista-metsatekoihin\/\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/koneensaatio.fi\/tarinat-ja-julkaisut\/metsasanoista-metsatekoihin\/\" rel=\"noopener\">Kaivolla-blogina<\/a>, jossa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n apurahansaajat kertovat ty\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sanonnan mukaan on helpommin sanottu kuin tehty, mutta sanonta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta sen, miten sanotaan. SeedLING-tutkimushanke keskittyy juuri t\u00e4h\u00e4n. Miten mets\u00e4puhe kielent\u00e4\u00e4 mets\u00e4toimia ja piilottaa niiden todellisia vaikutuksia ja tarkoituksia? Miten erilaiset toimijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kielt\u00e4 ja kehyst\u00e4v\u00e4t metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 toimintatapojaan?&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4690,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"default","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":22,"footnotes":""},"categories":[22,24],"tags":[30,28],"class_list":["post-551","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","category-julkaisut","tag-kaivolla-blogi","tag-metsadiskurssi"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":551},"taxonomy_info":{"category":[{"value":22,"label":"Blogi"},{"value":24,"label":"Julkaisut"}],"post_tag":[{"value":30,"label":"Kaivolla-blogi"},{"value":28,"label":"mets\u00e4diskurssi"}]},"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"asjkuuutufi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/author\/asjkuuutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":22,"name":"Blogi","slug":"blogi","term_group":0,"term_taxonomy_id":22,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw","cat_ID":22,"category_count":2,"category_description":"","cat_name":"Blogi","category_nicename":"blogi","category_parent":0},{"term_id":24,"name":"Julkaisut","slug":"julkaisut","term_group":0,"term_taxonomy_id":24,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw","cat_ID":24,"category_count":1,"category_description":"","cat_name":"Julkaisut","category_nicename":"julkaisut","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":30,"name":"Kaivolla-blogi","slug":"kaivolla-blogi","term_group":0,"term_taxonomy_id":30,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":28,"name":"mets\u00e4diskurssi","slug":"metsadiskurssi","term_group":0,"term_taxonomy_id":28,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/551","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4690"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=551"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/551\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":574,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/551\/revisions\/574"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=551"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=551"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=551"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}