<\/p>\n\n\n\n
Miten metsien merkitykset ovat muuttuneet suomalaisessa kaunokirjallisuudessa? Ent\u00e4 miten metsien muuttuva rooli n\u00e4kyi syd\u00e4nkeskiajan Italiassa?<\/p>\n\n\n\n
Muun muassa n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 tarkastellaan humanistisen tiedekunnan hankkeissa, jotka ovat saaneet Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n Mets\u00e4n puolella -rahoitusta. Se tukee syv\u00e4llisi\u00e4, oivaltavia ja rohkeita hankkeita laajasti mets\u00e4\u00e4n liittyvist\u00e4 aiheista. Tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 moni\u00e4\u00e4nist\u00e4 yhteiskunnallista keskustelua metsien monista merkityksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Esiin nousee \u00e4\u00e4ni\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole aiemmin p\u00e4\u00e4sseet kuuluville mets\u00e4keskusteluissa. Hankkeet tarkastelevat menneisyyden kerrostumia, nykyhetken moninaisia perspektiivej\u00e4 ja polkuja tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n
Tekeill\u00e4 on my\u00f6s tutkijoiden yhteinen kirja mets\u00e4puheen historiasta.<\/p>\n\n\n\n
Dosentti Harri Uusitalon<\/strong> tutkimushanke Mets\u00e4 tekstien k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4. Suomalaisten mets\u00e4suhteen kehitys ekolingvistisen filologian katsannossa <\/a><\/em><\/strong>tutkii suomalaisten mets\u00e4suhteen historiallista kehityst\u00e4 ekolingvistisen tutkimuksen eli ihmisen ja luonnon suhdetta valaisevan kielentutkimuksen keinoin. Lis\u00e4ksi filologisessa tutkimuksessa tarkastellaan eri-ik\u00e4isi\u00e4 vanhoja tekstiaineistoja niiden historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa.<\/p>\n\n\n\n Tarkastelun kohteena on erityisesti se, millaisena mets\u00e4suhde n\u00e4ytt\u00e4ytyy kielen sanastossa ja rakenteissa eri aikoina. Tutkimus valaisee, miten tekstien historialliset ja kulttuuriset kontekstit ovat vaikuttaneet kieleen ja sit\u00e4 kautta ihmisten mets\u00e4suhteeseen.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ensimm\u00e4iset hankkeessa tuotetut artikkelit ovat parhaillaan vertaisarvioitavana, Uusitalo kertoo.<\/p>\n\n\n\n Hankkeen vanhin aineisto on 1500-luvulta, ja se koostuu Mikael Agricolan <\/strong>uskonnollisista teksteist\u00e4. Mets\u00e4-sanan k\u00e4ytt\u00f6 antoi suomenkielisille ihmisille ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n kontekstin, kun esimerkiksi Raamatun tekstien luontotyypit olivat suomalaisille t\u00e4ysin vieraita.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Muun muassa eksoottisia el\u00e4imi\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnetty suomeksi mets\u00e4-alkuisina. Esimerkiksi gasellista tuli mets\u00e4vuohi ja viiri\u00e4isest\u00e4 mets\u00e4kana. T\u00e4m\u00e4 ei ole ollut mik\u00e4\u00e4n yleiseurooppalainen tapa, vaan nimenomaan suomentajan valinta.<\/p>\n\n\n\n 1600-luvulta alkaen aineistoon tulee mukaan vanhoja sanakirjoja ja paljon kasvisanastoa.<\/p>\n\n\n\n \u2013 On kiinnostavaa tarkastella, kuinka tulokaslajeina Suomeen esimerkiksi Amerikasta p\u00e4\u00e4tyneit\u00e4 kasvilajeja on nimetty aikojen saatossa. Monet niist\u00e4 ovat puutarhakasveja, joten hankkeessa kasvikuntaa tulee sivuttua kokonaisuutena laajemminkin kuin vain luonnonvaraisina mets\u00e4kasveina.<\/p>\n\n\n\n Aineisto kertoo sen ajan luontosuhteesta, johon muuten vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi, Uusitalo toteaa.<\/p>\n\n\n\n Muun muassa eksoottisia el\u00e4imi\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnetty suomeksi mets\u00e4-alkuisina. 1700-luvun lakiteksteist\u00e4 koostuvassa aineistossa puolestaan n\u00e4kyy mets\u00e4termien varhainen kehitys.<\/p>\n\n\n\n Uusitalo halusi ottaa mukaan mahdollisimman kattavan ja laajan otoksen erityyppisi\u00e4 tekstiaineistoja. Pitk\u00e4ll\u00e4kin aikaperspektiivill\u00e4 sopivien suomenkielisten tekstien valikoima on hyvin rajallinen.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Mets\u00e4t on nyky\u00e4\u00e4n monimutkainen yhteiskunnallinen aihe, jossa ekologiset, kulttuuriset, taloudelliset n\u00e4k\u00f6kulmat riste\u00e4v\u00e4t ja aiheuttavat konflikteja. Sen ymm\u00e4rt\u00e4miseksi tarvitaan historiallisia n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>\n\n\n\n \u2013 On todella hienoa, ett\u00e4 yhteiskunnassa on nyt paljon mets\u00e4keskustelua, ja ett\u00e4 saamme siihen lis\u00e4\u00e4 humanistisia n\u00e4k\u00f6kulmia, sanoo kirjallisuudentutkija Maarit Soukka.<\/strong><\/p>\n\n\n\n H\u00e4nen Ei mets\u00e4\u00e4 puilta. Mets\u00e4n muuttuvat merkitykset suomalaisen mets\u00e4talouden murrosajan kaunokirjallisuudessa<\/a><\/em><\/strong> on yksi Mets\u00e4n puolella -rahoitusta saaneista hankkeista.<\/p>\n\n\n\n Mukana hankkeessa ovat my\u00f6s erikoistutkija Ralf Kauranen<\/strong>, tutkijatohtori Reeta Holopainen,<\/strong> projektitutkija Katri Aholainen<\/strong>, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Tiia K\u00e4h\u00e4r\u00e4<\/strong> ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Carita Roivas<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Hankkeessa tutkitaan mets\u00e4suhteita kaunokirjallisuudessa sotienj\u00e4lkeisen\u00e4 mets\u00e4talouden murrosaikana sek\u00e4 sit\u00e4, miten kirjallisuus osallistuu keskusteluun ja neuvotteluun mets\u00e4n merkityksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Runoudessa n\u00e4kyy henkil\u00f6kohtainen suhde puihin. Kaunokirjallisuus on hankkeen tutkijoiden mukaan erityinen mets\u00e4suhteiden tarkastelun kohde, koska se sitoo mets\u00e4t tunteisiin, mielikuviin, kieleen ja tapoihin puhua mets\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tarkastelun kohteena on tekstej\u00e4 eri genreist\u00e4, runoutta, proosaa, sarjakuvaa, lastenkirjallisuutta sek\u00e4 er\u00e4kirjallisuutta.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Eri kirjallisuuden lajeissa puhutaan mets\u00e4st\u00e4 hyvin eri tavoin. Proosassa kuvataan esimerkiksi tukkilaisel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja mets\u00e4taloutta. Runoudessa taas mets\u00e4talous ei juurikaan n\u00e4y, siell\u00e4 sen sijaan n\u00e4kyy henkil\u00f6kohtainen suhde puihin.<\/p>\n\n\n\n Teollistumisen ja kaupungistumisen aikana luonnon merkitys korostui. Kirjallisuudessa n\u00e4kyi usein kaipuu lapsuuden maisemiin, esimerkiksi menetetyn Karjalan alueelle.<\/p>\n\n\n\n Puut olivat isossa roolissa, kun mets\u00e4teollisuus kasvoi ja sotakorvauksiin tarvittiin varoja.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Tuolloin Suomessa oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin sopuisa konsensus siit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4\u00e4 on pakko kaataa. Ymp\u00e4rist\u00f6her\u00e4tys oli vasta viri\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mutta ei viel\u00e4 niin selv\u00e4sti pinnalla.<\/p>\n\n\n\n Uusitalon ja Soukan tutkimushankkeet tukevat toisiaan, vaikka tutkijat suunnittelivat hankkeensa toisistaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4. On syntynyt tutkimus- ja opetusyhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Opiskelijat olivat innoissaan viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestetyst\u00e4 monitieteisest\u00e4 kurssista. Syntyi todella hyvi\u00e4 kurssit\u00f6it\u00e4. Onnistuimme selke\u00e4sti j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kurssin, Uusitalo sanoo.<\/p>\n\n\n\n Professori Minna Maijalan<\/strong> johtamassa Seedling. Mets\u00e4sanoista mets\u00e4tekoihin<\/a><\/em><\/strong> -hankkeessa on tutkittu erityisesti mets\u00e4alan toimijoiden yhteist\u00e4 Metsien Suomi -viestint\u00e4kampanjaa.<\/p>\n\n\n\n Miten siin\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n mets\u00e4taloutta muunlajisten eli\u00f6iden kautta? Ent\u00e4 millaisia rooleja metsille annetaan, mit\u00e4 ideologioita ne heijastavat?<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ihmiskeskeinen n\u00e4k\u00f6kulma korostuu, el\u00e4imet esitet\u00e4\u00e4n hy\u00f6tyjin\u00e4 tai sopeutujina. Niill\u00e4 ei ole yksil\u00f6llist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa. Uhanalaisia lajeja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viherpesun v\u00e4lineen\u00e4, sanoo tutkimushankkeen suunnitellut tutkijatohtori Salla-Riikka Kuusalu<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Mukana tiimiss\u00e4 ovat my\u00f6s professori Veronika Laippala<\/strong>, yliopistonlehtori Attila Krizs\u00e1n<\/strong>, tutkimusassistentti Telma Peura<\/strong> ja projektitutkija Assi-Jutta Kuusela<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Talousmets\u00e4t esitet\u00e4\u00e4n suomalaisuuden ja monimuotoisuuden turvaamisen kautta, mik\u00e4 on ristiriitaista mets\u00e4talouden hakkuutavoitteisiin n\u00e4hden. Samaan aikaan luonnonmetsien rooli h\u00e4ipyy.<\/p>\n\n\n\n Kaikkein v\u00e4himm\u00e4lle huomiolle mets\u00e4keskustelussa j\u00e4\u00e4v\u00e4t el\u00e4imet ja eli\u00f6t. Kuusalu on taustaltaan ekologi, ja h\u00e4nell\u00e4 on sek\u00e4 englannin ett\u00e4 biologian aineenopettajan p\u00e4tevyydet.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Puut ovat p\u00e4\u00e4asiallinen syy, miksi mets\u00e4\u00e4 omistetaan, vaikka mets\u00e4 on paljon muutakin kuin puut, koko ekosysteemi.<\/p>\n\n\n\n Nyt Kuusalu tutkii mets\u00e4keskustelun argumentatiivisia strategioita<\/em> Suomi24-keskustelun palstalta ker\u00e4tyst\u00e4 aineistosta. Miten eri n\u00e4k\u00f6kantoja mets\u00e4keskustelussa perustellaan? Seedling-hankkeen tutkimusten pohjalta tuotetaan ekokriittisen lukutaidon opas, joka tuo avaimia mets\u00e4keskustelun ymm\u00e4rt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Kaikkein v\u00e4himm\u00e4lle huomiolle mets\u00e4keskustelussa j\u00e4\u00e4v\u00e4t el\u00e4imet ja eli\u00f6t, kaikki se muu kuin puut. Jos mets\u00e4 hakataan ja istutetaan uudet puut, se ei ole en\u00e4\u00e4 sama ekosysteemi. Meill\u00e4 on hyvin v\u00e4h\u00e4n sellaisia metsi\u00e4, joita ei olisi kertaalleen jo hakattu.<\/p>\n\n\n\n\n
\u2013 Harri Uusitalo<\/em><\/strong><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\nEi mets\u00e4\u00e4 puilta<\/h4>\n\n\n\n
\n
\u2013 Maarit Soukka<\/em><\/strong><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\nMets\u00e4sanoista mets\u00e4tekoihin<\/h4>\n\n\n\n
\n
\u2013 Salla-Riikka Kuusalu<\/em><\/strong><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\nPuhetta metsist\u00e4<\/h4>\n\n\n\n