Teksteihin kätketty metsä

Uusi tutkimushanke selvittää, millaisena suomalaisten metsäsuhde näyttäytyy vanhoissa teksteissä, kielen rakenteissa ja sanastossa eri aikoina. Aineistona on monia erityyppisiä suomenkielisiä tekstejä, ja hanke tuo lisää kielitieteen näkökulmaa suomalaiseen metsäkeskusteluun.

Metsäsuhde elää ajassa

Metsillä on suuri merkitys ympäristössämme ja yhteiskunnassamme niin kulttuurin, biodiversiteetin kuin taloudenkin kannalta. Tämän takia yhteisesti jaettua käsitystä metsien merkityksestä ja tulevaisuudesta on usein vaikea saavuttaa, ja konfliktejakin syntyy erilaisten ajattelutapojen välille. Jotta tämän päivän ilmiöitä voisi täysin ymmärtää, pitäisi tuntea vallitsevaan tilanteeseen johtaneet historialliset kehityskulut. Tätä taustaa vasten on kieli- ja käännöstieteiden laitoksella alkanut uusi hanke Metsä tekstien kätköissä. Suomalaisten metsäsuhteen kehitys ekolingvistisen filologian katsannossa.

Tutkimus auttaa osaltaan muodostamaan kuvaa metsäsuhteen kehityksestä 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Hankkeessa lähestytään aihetta ekolingvistisen tutkimuksen eli ihmisen ja luonnon suhdetta valaisevan kielentutkimuksen keinoin. Ekolingvistisiä näkökulmia yhdistetään filologiseen tutkimukseen, jossa puolestaan tarkastellaan eri-ikäisiä vanhoja tekstiaineistoja niiden historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa siten, että tutkittavaa tekstiä voi ymmärtää mahdollisimman syvällisesti. Oleellisia ovat kielitieteen ohella myös kulttuuri-, henkilö- ja kirjahistorialliset näkökulmat. Kokonaisuudesta nähdään, millainen metsäkuva piirtyy esimerkiksi kirkon ja hallinnon auktoriteettien, tieto- ja oppikirjallisuuden julkaisijoiden tai poliitikkojen kielessä.

Agricolasta autonomiaan, nykypäivästä tulevaan

Ensimmäiset painetut suomenkieliset kirjat julkaisi tunnetusti Mikael Agricola 1500-luvulla. Kielitieteilijät ovat aiemminkin kiinnittäneet huomiota siihen, että Agricolan teoksissa on Raamatun eksoottisia eläimiä suomennettu kiinnostavalla tavalla metsä-alkuisiksi. Esimerkiksi antiloopin ja gasellin kaltaiset eläimet ovat metsävuohia ja metsähärkiä, mikä on auttanut suomalaisia luomaan jonkinlaisen ymmärrettävän mielikuvan itselleen ventovieraista eläimistä. Tutkimushankkeessa perehdytään aiempaa laajemmin Agricolan teosten metsiin liittyvien kohtien käännöslähteisiin ja kohtien muuttumiseen ajan myötä uudemmissa raamatunkäännöksissä. Lisäksi tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi metsätermien kehittyminen lakikielessä, metsien eliölajien nimitykset vanhoissa sanakirjoissa sekä metsäaiheiden käsittely vanhoissa oppi- ja tietokirjoissa ja valtiopäiväasiakirjoissa.

Hanke on osa Koneen Säätiön rahoittamaa Metsän puolella -yhteisöä, johon kuuluu tutkijoita, taiteilijoita, aktivisteja ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia omine hankkeineen. Metsän puolella -aloitteen tavoitteena on lisätä ja parantaa suomalaista yhteiskunnallista metsäkeskustelua. Aloite tuo yhteen toimijoita, jotka tuottavat uutta tietoa ja lisäävät ymmärrystä metsien monipuolisesta merkityksestä ja kestävästä hyödyntämisestä menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Turun yliopistossa toimii useita Metsän puolella -rahoituksen saaneita hankkeita.

Kirjoittaja on humanistisen ympäristöntutkimuksen parissa työskentelevä suomen kielen filologisen tutkimuksen dosentti.