Opinnäytteet

02.11.2015

Työläisestä tietämisen tieteitä

”Minä tahtoisin tietää, oletteko te ensiluokan työvoima, vaiko sellainen, joka on samanlainen kuin muutkin halvat työmiehet.” Näin kysyy Frederick W. Taylor fantasioiden subjektiltaan, työmies Schmidtiltä, teoksessa Tieteellisen liikkeenhoidon periatteet. Taylor luottaa Schmidtiin, sillä Schmidt ei vätystelijöiden tavoin hangoittele vastaan, koska...

14.04.2015 Matti Mäki

Kaupankäynnin kohtaamisia

Kaupankäynti ei ole ainoastaan tavaran ja rahan vaihtamista toisiinsa – ei ainakaan sotien jälkeisessä Suomessa. Kuvitellaan pieni paikkakunta, missä kohtaavat sekä raskas teollisuus että agraarikulttuuri. Katukuva on aluksi matala ja puutalovaltainen, mutta vähitellen maisemaan alkaa kohota kerrostaloja ja muita uudisrakennuksia....

14.04.2015 Sofia Paasikivi

Koleranpelkoa 1800-luvun Turussa

Vuonna 1831 Turkuun saapui pelätty ja odotettu tauti, kolera. Epidemiat muokkasivat kaupunkikuvaa esimerkiksi kolerahautausmaiden muodossa. Tekeillä olevassa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen 1800-luvun koleraepidemioita Turussa. Katastrofi seuraa toista Koleran etenemistä oli seurattu maailmalla jo pitkään. Yksi laaja pandemia oli levinnyt Intian...

14.04.2015 Virpi Luoma

Karoliinisotilaita Konstantinopolissa

300 vuotta sitten Ruotsin suurvallan kuningas pakeni Turkkiin tappiollisen taistelun päätteeksi. Ruotsalaisille aika merkitsi poikkeuksellisen tiivistä vuorovaikutusta turkkilaisen kulttuurin kanssa. Säilyneet ruotsalaiskuvaukset Konstantinopolista kertovat, miten vieraana pidettyä itää kohdattiin uudella ajalla. Etninen erilaisuus ei ollut keskeisintä Yleiseen historiaan valmistuneessa pro...

14.04.2015 Annakaisa Suominen

Kättely käsittelynä ja tunnusteluna

Kättelyllä tarkoitetaan elettä, jossa kaksi henkilöä liittää tavallisesti oikean käden kämmenet yhteen keskenään. Kätellä-verbi on taipunut kansan suussa myös muotoihin ”käsitellä” ja ”kouria”. Kättelyn monikerroksellista historiaa tutkittaessa voidaan katsetta kohdistaa myös kättelyn biologisiin ehtoihin ja siihen, miten ihmisen kehityshistoria ilmenee...

10.11.2014 Aura Nikkilä

Vuoden humanistitohtorin väitöskirjatutkimuksessa ainekset historialliseksi salapoliisiromaaniksi

Marika Räsäsen kulttuurihistorian alan väitöskirja The Restless Corpse: Thomas Aquinas’ Remains as the Centre of Conflict and Cult in Late Medieval Southern Italy käsittelee Tuomas Akvinolaisen ruumiin historiaa ja siihen liittyviä kiistoja. Se ei ole filosofina tunnetun Akvinolaisen elämäkerta vaan...

10.11.2014 Anne Heimo

”Te kärsitte toivonne tähden” – Turun vankileirin muistaminen

Sirkkalan kasarmi lukeutuu Museoviraston 2009 määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kaksikymmentä vuotta sitten Kurjenkaivonkentän rinteeseen, nykyisen Historicumin alapuolelle, pysytettiin muistomerkki Turun vankileirin muistoksi. Nykyään Sirkkalan kampuksena tunnetun alueen historia on monivaiheinen. Vuodesta 1846 krenatööritarkk’ampujapataljoonan asemapaikkana toiminut kasarmi siirtyi Oolannin sodan...

10.11.2014 Aura Nikkilä

Utelias ja motivoitunut mediatutkija pokkasi vuoden humanistimaisterin tittelin

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen vuoden humanistimaisteriksi valittiin mediatutkimuksesta syksyllä 2013 valmistunut Niina Myllys. Hänen laudaturin arvoista pro gradu -tutkielmaansa ”’Kadut ovat katuja, aina’. Urbaani tila, identiteetti ja valta televisiosarjassa The Wire” kiiteltiin poikkeuksellisen hyvätasoiseksi. Baltimoreen sijoittuvan The Wire -rikossarjan...

10.11.2014 Emilia Airaksinen

Ehkäisynormi vanhoillislestadiolaisuuden uskon ja yhteisöllisyyden ytimessä

Vanhoillislestadiolaisen liikkeen piirissä ilmenevä ehkäisykielto on herättänyt paljon ihmetystä ja kiinnostusta, etenkin liikkeeseen kuulumattomien parissa. Julkisessa keskustelussa ollaan pohdittu poljetaanko vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä yksilön oikeuksia yhteisöllisten ja opillisten päämäärien toteutumiseksi. Tutkin omassa pro gradu -tutkielmassani, ”Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen ehkäisynormin perustelut ja tarkoitus...

10.11.2014 Juha Huovinen

Vanhojen suomalaisten käärmemielikuvien lähteillä

Suomalaisen maatalousyhteisön vanhassa kertomusperinteessä käärmeet on kuvattu sekä uhkatekijöinä että talon suojelijoina. Talon menestyksen turvanneista käärmeistä kertova perinne sisältää eri ajoilta periytyviä kerrostumia, jotka kuitenkin jakavat yhteisen kulttuurisen logiikan. Loppukesän marjametsässä vastaan luikerteleva käärme aiheuttaa monille inhon tunteen ja vilunväristyksiä....

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus