Opiskelijat

10.04.2018 aeliirutufi

Nykyisille ja tuleville opiskelijoille – ja jo valmistuneille

Haluan kertoa teille kolme asiaa, jotka ovat vaikuttaneet elämääni Suomessa. Ensimmäinen oli pyörätie. Matkustaessani monta vuotta sitten Vantaan lentoasemalta Helsinkiin syysaamuna linja-autolla näin polkupyörätien. Tulen vanhasta Espanjan siirtomaasta, jossa ei silloin vielä suunniteltu edes leveitä teitä, joten voitte kuvitella, että...

10.04.2018 aeliirutufi

Lännen tieltä Teksasiin: western-elokuvien musiikilliset konventiot kulttuurisen muistin muokkaajina

Lännenelokuva eli ”western” on tunnetuimpia elokuvagenrejä, jolla on myös oma tunnistettava musiikillinen kielensä. Ylä-äänivoittoisesta sähkökitarasta ja haikeasti honottavasta huuliharpusta tunnistamme elokuvan sijoittuvan Vanhan Lännen aikaan 1800-luvulle. Vakiintunut musiikillinen kieli on myös muokannut käsityksiä lännenmusiikista. Westernien musiikissa on hyödynnetty perinteisten amerikkalaisten...

10.04.2018 aeliirutufi

Monikielisyys tulevaisuuden oppimistyökaluna

Turussa järjestettiin 10.–11. marraskuuta 2017 Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLAn syyssymposium. Haastattelimme yhtä pääpuhujista, vieraiden kielten didaktiikan professori Heini-Marja Pakulaa, joka esitelmöi monikielisyydestä. Pakula puhui symposiumissa monikielitaidosta ja -kasvatuksesta, mutta pääsimme kysymään myös hieman hänen urastaan vieraiden kielten opettajien kouluttajana...

10.04.2018 aeliirutufi

Projektiharjoittelu AFinLAn syyssymposiumissa

Osallistuimme kieli- ja käännöstieteiden laitoksen projektiharjoittelukurssille ”Tieteellisen symposiumin järjestäminen”. Kurssi oli liitetty Turun yliopistossa 10.–11. marraskuuta 2017 järjestettyyn Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLA ry:n vuosittaiseen syyssymposiumiin, jossa 15 opiskelijan ryhmämme sai käytännön harjoitusta symposiumin järjestelyistä. Opettajinamme olivat kolme kieli- ja...

10.04.2018 aeliirutufi

Villi, vaarallinen Germania

Lähes 2000 vuotta sitten kirjoitettu noin 20 sivua kattava kirjanen on viettänyt suurimman osan ajastaan unohdettuna. Unohdettuna luostarissa, sukukirjastossa, piilotettuna arkkuun, säilöttynä tallelokeroon. Italialaisen lainoppineen ja diplomaatin Stefano Guarnierin kopioima Germania-käsikirjoitus on ainoa keskiajalta nykypäivään säilynyt kopio teoksesta. Alun perin...

10.04.2018 aeliirutufi

Geenieditoinnilla tulevaisuudessa yliopistoon?

Geenieditointi, eli ihmisen geenien muuntelu tieteen avulla, on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Tulevaisuudessa ihmisen älykkyyden muokkaaminen saattaisi olla mahdollista. Miten kävisi yliopistojen yhteishaussa, jos teknologia yleistyisi? Geenieditointiin liittyy monia moraalikysymyksiä. Mihin pisteeseen teknologiaa kehitettäisiin ja kuka sitä käyttäisi? Ennen älykkyyden...

10.04.2018

Kyborgit ihmisten joukossa

Kyborgit tunnetaan lähinnä populaarikulttuurin esittäminä koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhteenliittyminä. Todellisuudessa kyborgin voi määritellä yksinkertaisimmillaan koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhdistelmäksi. Tämän määritelmän mukaan moni meistä voitaisiin luokitella kyborgiksi. Ihmisten kehittyminen kohti kyborgin ominaisuuksia on alkanut jo vuosituhansia sitten. Ensimmäiset maininnat...

10.04.2018 aeliirutufi

Yli-ihmiseksi uneksimalla

Oletko koskaan miettinyt miltä tuntuisi lentää kuin lintu, kommunikoida telepatialla tai muokata materiaa ajatuksen voimalla? Todennäköisesti olet näin tehnyt unissasi, mutta et välttämättä muista sitä. Pidämme unia yleensä hallitsemattomina mielen ailahteluina, mutta tämä ei aina pidä paikkaansa. On nimittäin mahdollista...

10.04.2018

Humanismin ihmismuottia purkamaassa

Posthumanistisella käänteellä viitataan siihen, miten aikamme tieteellinen, bio-teknologinen ja tietoteoreettinen kehitys asettaa käsityksemme ihmisyydestä kyseenalaiseksi. Valistusajan humanistiseen maailmankatsomukseen juurtuva ymmärryksemme ihmisyydestä on siis käymässä vanhaksi, mutta kuka tämä ihminen on? Ihmiset lajina ja käsitys ihmisyydestä ovat kaksi eri asiaa, eivätkä...

10.04.2018 aeliirutufi

Koneiden itsenäinen valta ihmisistä

Koneilla on valtaa meistä ihmisistä, ja tulevaisuudessa niiden vallan voi odottaa lisääntyvän. Koska tekoäly ja algoritmit ovat ihmisten luomia, liittyy niihin aina inhimillinen tekijä. Algoritmeja käytetään laajasti käyttäytymisemme ja valintojemme kartoittamisessa sekä analysoinnissa. Ne valikoivat ja rajaavat mitä kaikesta infovirrasta...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus