Ruotsalaisuuden viikkoa vietettiin Turun yliopistossa
Pohjoismaisten kielten oppiaine ja kieli- ja viestintäopintojen keskus järjestivät ruotsalaisuuden viikon aikana useita tapahtumia, jotka toivat esiin ruotsin kielen ja pohjoismaisen yhteistyön merkityksen niin tutkimuksessa kuin opetuksessa. Viikko käynnistyi Studia Generalia -luennolla På tal om Norden. Lisäksi järjestettiin kaksi luentoa kaupunginkirjastossa. Keskiviikkona opettajat ja tutkijat kertoivat ajankohtaisista hankkeistaan, perjantaina Camilla Wide luennoi kommunikatiivisista käytänteistä Ruotsissa ja Suomessa. Perjantain tilaisuuden järjestivät Turun Göteborg-seura ja kirjasto.
Ruotsalaisuuden päivää vietetään valtakunnallisesti
Ruotsalaisuuden päivää (Svenska dagen) vietetään vuosittain 6. marraskuuta. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin ja kunnioittaa Suomen virallista kaksikielisyyttä sekä ruotsin kielen asemaa osana kulttuuriperintöämme. Ruotsalaisuuden päivän yhteydessä vietetään Ruotsalaisuuden viikkoa (Svenska veckan) eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Viikon aikana tarjotaan monipuolista kaikille avointa ruotsinkielistä ohjelmaa, kuten konsertteja, teatteriesityksiä, luentoja ja työpajoja. Ruotsalaisuuden viikko näkyy erityisen vahvasti kaksikielisillä paikkakunnilla, kuten Turussa.
Föreläsningar om nordiskt samarbete och nordisk kultur
Svenska veckan startade med en dubbelföreläsning i Åbo i Norden-projektets Studia Generalia -föreläsningsserie På tal om Norden som hölls i Arcanum. Den inleddes med en presentation om Hanaholmens samarbets- och kulturcentrum för Sverige och Finland som i år firar 50 år. Projektchef Janne Wikström gav en översikt över olika former av nordiskt samarbete med särskilt fokus på samverkan mellan Sverige och Finland. Han lyfte fram konkreta möjligheter att arbeta med nordiska frågor och delade med sig av färska insikter från den nyaste bilaterala barometern som analyserar samverkan mellan Sverige och Finland. Bland annat ser man hur säkerhetspolitik är ett område som väcker stort intresse i båda länderna och hur Sverige är en mycket viktig samarbetspartner för Finland inom flera sektorer. Därefter presenterade programkoordinator Ina Lindberg nätverket Svenska nu vars målsättning är att motivera och inspirera finskspråkiga barn och ungdomar i Finland att våga använda svenska.
I den senare delen av dubbelföreläsningen talade Blanka Henriksson och Fredrik Nilsson från Åbo Akademi om kulturella mönster i Norden. De belyste en vardaglig syssla, diskning, ur ett nordiskt perspektiv och med utgångspunkt i den resonerade de kring förenande och särskiljande drag inom Norden. Föreläsningen väckte livlig diskussion om hur till synes triviala fenomen kan utgöra en nyckel till att förstå större samhälleliga strukturer. Blanka och Henrik visade hur köksinredningen har utvecklats utifrån olika ideal i Norden. I Sverige satsade man på forskningsbaserade lösningar för att skapa det funktionella idealköket, medan man i Danmark betonade rationalisering och hygien. I motsats till de andra nordiska länderna led Finland av materialbrist efter kriget. Trots detta lyckades Maiju Gebhard skapa det legendariska torkskåpet. En fin uppfinning som dessvärre inte har spridits till de andra nordiska länderna.
Före dubbelföreläsningen presenterade lokala aktörer sin verksamhet utanför sal Aava. Bland de medverkande fanns Pohjola-Norden-föreningarna i Åbo, Luckan i Åbo, Åbo stadsbibliotek och studentföreningen Skandica. Tillställningen lockade cirka 70 deltagare totalt från både Åbo universitet och Åbo Akademi samt andra universitet i Finland, Norden och övriga Europa. Även andra intresserade som till exempel företag deltog i evenemanget.
Keep calm och använd svenska – rohkeasti ruotsiksi
Svenskan i Åbo -verkosto kokoaa yhteen Turun seudulla tehtävää tutkimusta, joka tarkastelee ruotsin kielen käyttöä ja näkyvyyttä eri konteksteissa. Verkosto esitteli ajankohtaisia tutkimushankkeitaan Turun kaupunginkirjastossa ja nosti esiin erityisesti ruotsin kielen käyttämisen ilon sekä ruotsin kielen näkyvyyden merkityksen.
Luennon aluksi Nina Numminen kertoi tutkintoon sisältyvistä ruotsin kielen opinnoista, joiden tavoitteena on työelämässä tarvittava kielitaito. Monille opiskelijoille ruotsin kielen käyttäminen saattaa tuntua haastavalta tai jopa pelottavalta. Kuitenkin opintojen edetessä yhä useampi rohkaistuu käyttämään ruotsia. Tämän kehityksen tukemiseksi on tärkeää, että opinnoissa luodaan turvallinen ja kannustava ilmapiiri, jossa kielen käyttöön saa harjoitusta ja onnistumisesta myönteistä palautetta. Anne-Maj Åberg kertoi suomenkielisten kokemuksista ruotsin kielen käytöstä, joita on tarkasteltu hankkeessa SVAR – Svenska i arbetslivet. Tutkimus perustuu sekä julkisella että yksityisellä sektorilla toteutettuihin kyselyihin ja haastatteluihin. Tulokset osoittavat, että kun ruotsin kielen käyttöön tarjoutuu mahdollisuuksia, monet suomenkieliset tarttuvat niihin ja työskentelevät ruotsiksi. Erityisen tärkeää on esihenkilöiden kannustus sekä asiakkailta ja kollegoilta saatu positiivinen palaute.
Ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa tarkastellaan kahdessa hankkeessa SVIV – Svenskan i vården ja LINGLO – Lingvistiska landskap i det offentliga rummet. Rebecka Heinonen kertoi tutkimuksestaan, jossa hän tarkastelee muun muassa hyvinvointialueiden kieliohjelmia sekä sitä, miten niissä kuvataan kaksikielisen palvelun tavoitetta ja toteuttamista. Anne-Maria Kuosa kertoi LINGLO-hankkeesta, jossa tarkastellaan kielen näkyvyyttä julkisten tilojen kylteissä. Kaksikielisessä kaupungissa kylttien tulisi lähtökohtaisesti olla kaksikielisiä (suomi ja ruotsi), ja kasvavan monikielisyyden myötä myös muiden Turussa käytettävien kielten tulisi näkyä. Tulokset osoittavat kuitenkin, että vaikka suuri osa kylteistä on kaksikielisiä, osa on edelleen suomenkielisiä. Kolmikielisiä kylttejä on vähän, ja ainoa niissä käytettävä vieras kieli on englanti. Tilaisuuden lopuksi yleisöllä oli mahdollisuus tutustua Turkuun pohjoismaisesta näkökulmasta. Katharina Pohl osoitti leikkimielisen tietokilpailun avulla, kuinka pohjoismaisuus näkyy Turussa niin kaupungin arkkitehtuurissa, diplomatiassa kuin urheilussakin. Turussa on useiden Pohjoismaiden konsulaatteja, ja paikallisessa jääkiekkojoukkueessa on pelaajia muista pohjoismaista.
Kommunikativa mönster
I föreläsningen fredagen 7 november, som ordnades av Göteborgsföreningen i Åbo tillsammans med Åbo stadsbibliotek, jämförde Camilla Wide kommunikativa mönster i Sverige och Finland. Hon fokuserade på samtal som spelats in vid biljettkassor i Åbo och Göteborg i projekten Interaktion och variation i pluricentriska språk och Kommunikativa mönster på två språk i Finland. Likheterna i hur man uttrycker sig är klart större än skillnaderna, men man kan se vissa skillnader bland annat i valet av hälsningsord, duande respektive niande och hur man presenterar sitt ärende. Till exempel kan man i Finland välja att säga jag sku ha hämtat ut biljetter i stället för ja ska hämta ut biljetter och därmed ge ett lite mer försiktigt intryck. Camilla Wide gjorde också jämförelser med samtal på finska och visade hur man ofta kommunicerar på ett mycket liknande sätt oberoende av språk i Finland. De drygt trettio åhörarna i publiken deltog livligt i diskussionen både under och efter presentationen.
Ruotsin kielen ja pohjoismaisuuden tutkimus tärkeää
Ruotsalaisuuden viikon aikana järjestetyt tilaisuudet kutsuivat yleisöä pohtimaan ruotsin kielen asemaa Suomessa ja ruotsin kielen merkitystä laajemminkin. Esitykset herättivät runsaasti keskustelua, mikä kannustaa tutkimaan ruotsin kielen asemaa sekä kotimaisesta että pohjoismaisesta näkökulmasta jatkossakin. Tutkimustieto tarjoaa välineitä ymmärtää, miten kieli säilyy saavutettavana eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi viranomaisasioinnissa ja kaupunkikuvassa. Pohjoismainen ulottuvuus on nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa entistä tärkeämpää Suomelle. Tarvitsemmekin vahvaa tutkimusperustaista pohjoismaista osaamista.
Kirjoittajat: Camilla Wide on Åbo i Norden -projektin johtaja ja pohjoismaisten kielten professori Turun yliopistossa. Katharina Pohl työskentelee erikoistutkijana hankkeessa. Anne-Maria Kuosa on projektin erikoistutkija ja ruotsin kielen lehtori kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa Turun yliopistossa. Henrik Hurme on projektin projektitutkija ja työskentelee suunnittelijana Åbo Akademissa. Om oss | Åbo i Norden – Turku Network for Nordic Studies (Turku Nordic)
